Puolustusosakkeet nousivat Euroopassa, kun Saksan odotetaan hyväksyvän yli 50 miljardin euron panoksen armeijaan.
Rahaa on ainakin menossa mm. varusteisiin, ajoneuvoihin ja myös ilmatorjuntaan. Sijoittajat innostuivat, sillä päätös lupaa lisää tilauksia puolustusyhtiöille, jotka ovat jo ennestäänkin nousseet reippaasti tänä vuonna.
Michael Field, chief equity strategist at Morningstar, told CNBC’s “Squawk Box Europe” on Wednesday that the expected news out of Germany was “good in many ways.”
“Normally these things take some time to get through government, but the process seems to be speeding up which is good news for these companies,” he said, adding that the money reportedly earmarked for military protective equipment showed the German government would have to spend huge amounts to catch up after years of underspending.
Order-intake during the year of more than 3x expected 2025 revenue versus original guidance of c.2x
Total backlog (including options) of c.€2.4 bn, being more than 2x vs year-end 2024, despite the record year in deliveries, and providing significant revenue visibility over the medium-term
Contract Revision between OCCAR and THEON/Hensoldt consortium in December representing largest single procurement of NVGs in the history of a European NATO member
Securing of the supply chain through extension of long-term commercial agreement with Exosens and delivering capacity increases at both Harder Digital and Exosens
Significant €25 m order secured by Harder Digital for Gen 3 Image Intensifier Tubes (IIT), underscoring confidence in Harder’s production ramp-up and enhanced output quality following recent investments
Sequence of strategic investments, acquisitions and partnerships, including a pivotal 9.8% stake in Exosens (its importance underscored by the material orders subsequently secured in Q4), creating a platform to drive the development of next-generation soldier systems
Announced the construction of a new facility for the production of platform-based products, following the first order for the newly introduced vehicle-mounted stabilized system from a leading armored vehicle manufacturer
Successful completion of €150 m Rights Issue, supporting a robust balance sheet and deleveraging to well below target of Net Debt/ EBITDA <2.5x
Full confidence in both FY 2025 and FY 2026 guidance, with FY 2026 representing 30% YoY revenue growth of which 20% organic
Revenue contribution from new digital products anticipated to more than double YoY in FY 2026, and reach c.25% with the inclusion of Kappa, with new products introduced to-date significantly increasing THEON’s total address market
Entering 2026 with strong momentum: market dynamics supporting elevated levels of demand and moving to long-term frame agreements; material contributions from new products portfolio; and pursuit of organic growth above forecasted 15% industry growth rates supplemented by further M&A, all providing excitement for the future
Nasahti salkkuun siivu AeroVironment -nimistä jenkkiyritystä, joka saa analyytikoilta pelkästään OSTA-suosituksia. On siis yksi Arvopaperin luukusta 18 löytyvistä puolustussektorin osakkeista.
Lisäys: Kaksi muuta puolustusalan yritystä AeroVironmentin lisäksi ovat
Exail Technologies, joka kehittää robotiikkaa ja navigaatiojärjestelmiä käytettäväksi esimerkiksi ilmailussa ja merenkulussa.
Leonardo DRS Nykyään yhtiö on listattu New Yorkin pörssissä, ja se palvelee lähinnä Yhdysvaltain puolustusvoimia. Tuotteisiin kuuluvat harjoituksissa käytettävät lentokonejärjestelmät, raskaan kaluston logistiikka sekä droonit.
Alla olevassa jutun kirjoittaja sanoo, että hänen mukaansa puolustussektorin osakkeilla on edelleen vahvaa nousuvaraa.
Hänen mukaansa geopoliittinen epävarmuus ja kasvavat puolustusmenot siivittivät alaa nyt ja lähitulevaisuudessakin. Hän arvioi turvallisuuspoliittisten muutosten ja hajautetun pelotteen lisäävän alan houkuttelevuutta myös ensi vuonna ja nostaa jutussaan esiin viisi erityisen lupaavaa osaketta, jotka ovat Huntington Ingalls Industries, BAE Systems, Rheinmetall, Lockheed Martin ja BWX Technologies.
As geopolitical uncertainty rises, many finance pros have homed in on the defense sector
Scott Helfstein of Global X ETFs thinks a handful of stocks in the sector are poised to soar.
He shared his top five defense stock picks for the coming year.
Tässä on Juho Toratin kirjoitus listautumista suunnittelevasta KNDS:tä
KNDS N.V. on kiistämättä eurooppalaisen puolustussektorin johtavia toimijoita. Kahden maavoimien kalustoon erikoistuneen yhtiön fuusio loi toimijan, jonka panssarivaunut ovat läntisen Manner-Euroopan halutuimpia. KNDS:n asemaa vahvistaa kasvava omistusosuus raskaita voimansiirtojärjestelmiä kehittävässä Renk Groupissa. Aktiivisella tuotekehitykseen sekä jatkuviin kasvuinvestointeihin tähtäävällä yhtiöllä on varmasti potentiaalia vallata suurempaa markkinasijaa kansainvälisiltä puolustusmarkkinoilta. Mahdollista listautumista koskevissa uutisissa KNDS:n valuaatioksi on arvioitu noin 20 miljardia euroa, eli kovin pienestä listautujasta ei ole kyse.
Suomalaisella sijoittajalla jäänee näillä näkymin joka tapauksessa luu käteen, sillä perinteikkään saksalais-ranskalaisen yhtiön osakkeet tarjotaan todennäköisesti vain kyseisten maiden yksityisille sijoittajille, jos yleisöanti järjestetään. Osakkeeseen on siis mahdollista tarttua Suomesta vasta kaupankäynnin alkaessa. Vaikka tämä skenaario on meidän näkemyksemme mukaan todennäköisin, on edelleen mahdollista, että KNDS järjestää yleisöannin, joka markkinoidaan laajasti Eurooppaan.
Henri Vanhanen ja @Renato_E_Rios ovat kirjoittaneet hyvin kattavan ja mielenkiintoisen kirjoituksen Euroopan puolustusalan näkymistä.
Euroopassa on käynnissä puolustuksen herääminen vuosien riittämättömien investointien jälkeen, ja budjetteja laaditaan olettaen pitkittyneen geopoliittisen jännitteen jatkuvan, eikä olettaen nopeaa paluuta vuoden 2022 edeltävään tilanteeseen. Vaikka jotkin nykyisistä konflikteista helpottaisivat tai rauhanneuvottelut edistyisivät, sitoumukset varastojen täydentämiseen, ilma- ja ohjuspuolustuksen vahvistamiseen sekä korkeampien NATO- ja EU-kulutustavoitteiden saavuttamiseen viittaavat monivuotiseen kysyntäaaltoon lyhyen piikin sijaan. Kapasiteetti on laahannut kysynnän kasvun perässä, mutta tilauskannat ja liikevaihdot ovat silti kasvaneet vahvasti. Arvostukset näyttävät vaativilta joidenkin nimien kohdalla ja kohtuullisemmilta toisten kohdalla, ja nykyiset hinnat sisältävät hyvin erilaisia oletuksia nykyisen syklin pituudesta ja kannattavuudesta.
Alaotsikot:
Puolustusmarkkinoita ohjaavat julkiset menot ovat luonteeltaan poliittisia ja suosivat usein paikallisia toimijoita
Eurooppa heräsi puolustuksen suhteen ja suunnittelee budjetteja pitkäaikaiseen pelotteeseen
Euroopan puolustusteollisuus laahaa budjettien kasvun perässä, eikä menojen hyödyntäminen Euroopassa ole suoraviivaista
Euroopan varustautuessa markkinat hinnoittelevat puolustussektorin uudelleen kylmän sodan jälkeisestä alennuksesta rakenteelliseen preemioon
Kolme polkua menokehitykselle ja niiden oletukset
Suuremmista tilauskannoista kestävään osakkeenomistaja-arvoon: Voittajien ja matkustajien erottaminen Pohjoismaiden puolustussektorilla
Saab (markkina-arvo 270 BSEK) – Pohjoismainen täyden spektrin päätoimija, joka muuttaa Euroopan uudelleenvarustautumisen monivuotiseksi kasvuksi
Bittium (markkina-arvo 720 MEUR) – Suomalainen suojatun viestinnän asiantuntija skaalautuu NATO-tason taktisten verkkojen avulla
W5 Solutions (markkina-arvo ~900 MSEK) – Hyödyntää nykyistä kysyntädynamiikkaa koulutuksen, integroinnin ja virransyötön avulla
MilDef (markkina-arvo 6,5 BSEK) – Puolustuksen digitalisaatiosta kestävä taktinen IT
Scandinavian Astor Group (markkina-arvo 1,6 BSEK) – Pieni ruotsalainen puolustusalusta skaalautuu syklin mukana
Lockheed Martin sai useita soppareita yhteensä noin puolen miljardin dollarin edestä. Sopparit koskeva mm. muassa AEGIS-taistelujärjestelmän ylläpitoa ja myös uuden version integrointia, MK 41 -pystylaukaisujärjestelmän teknistä tukea sekä THAAD-ohjuspuolustuksen huoltoa Arabiemiirikunnille. Näistä riittää hommia useammaksi vuodeksi.
Nähdäkseni puolustusosakkeisiin nyt sijoittavan pitäisi uskoa (toivoa ? ), että Ukrainan sota ja sitä myötä yhtiöille kuten Rheinmetallille ja Saabille äärimmäisen kannattava ammuskysyntä ei lopahda.
Sen lisäksi pitää uskoa siihen, että Eurooppa aseistautuu hampaisiin asti tästä kaukaiseen tulevaisuuteen. Katsoen Euroopan historiaa esimerkiksi vuosien 1000 eaa. – nykypäivä tämä ei välttämättä ole epärealistinen odotus, mutta ala on syklinen kuten kirjoittajat muistuttavat. Jos Venäjä hyökkää joskus Nato-maahan, tai jos Nato hajoaa niin ihan vain EU-maahan, olisi se asevalmistajille rahanteon paikka.
Kaiken kukkuraksi poliittikkojen ei soisi puuttuvan alan yritysten kannattavuuksiin. Jo nyt voi kysyä, voiko ammustuotanto olla noin kannattavaa veronmaksajien rahoilla ja pitäisikö yhtiöiden jakaa enemmän julkistalouksien rasitusta.
Toisaalta tulevaisuus voi olla arvaamaton moneen suuntaan. Ukrainan erikoisoperiaatiota oli vaikea nähdä ennalta, koska yritys tuntui niin pähkähullulta mutta ei maailmaa suurella järjellä hallita kuten Oxenstierna aikoinaan puhahti epävarmalle pojalleen, rohkaistaakseen tätä 30-vuoden sodan rauhaneneuvotteluissa. Myös “yllättävät” rauhan jaksot ovat mahdollisuus.
Tämä lisää epäilemättä vettä myllyyn jo ennestään valloillaan olevalle sentimentille ja narratiiville. Kirjoitin viestin Saab-ketjuun sivuten viimeaikaista tapahtumien kulkua. Viittaan siinä myös riskien (tai tapahtumien) hinnoitteluun ja siihen, kuinka se on tyypillisesti virheellistä (liittyen laajempaan teemaan, jota käsittelin jo aiemmassa viestissäni). Eurooppalaiset puolustusosakkeet liikkuvat viime aikoina sentimentin ja narratiivien pohjalta, joten nämä ovat laajoja tekijöitä sektorin hinnanmuodostuksen dynamiikan taustalla.
Trump sanoo, että Yhdysvaltojen puolustusurakoitsijoiden johtajat eivät saisi tienata yli 5 miljoonaa dollaria, lleivät yritykset rakenna uusia ja moderneja tuotantolaitoksia.
Hän myös väittää kieltävänsä osingot ja omien osakkeiden ostot alan yhtiöiltä, kunnes toimitus- ja huolto-ongelmat on korjattu ja investoinnit lisääntyvät.
Tavoitteena on nopeuttaa aseiden ja varaosien tuotantoa sekä myös kunnossapitoa liittolaisten tarpeisiin nopeasti.
Toistaiseksi ei muuria, USA:n Markku puhuu vihreitä?
Presidentti Donald Trump haluaa, että Yhdysvaltojen puolustusbudjetti nostetaan 1 500 miljardiin dollariin. Kuluvan budjettivuoden puolustusmenot ovat 901 miljardia dollaria.
Uutistoimisto Bloomberg kirjoittaa, että kyseessä olisi kaikkien aikojen suurin lisäys Yhdysvaltain puolustusmenoihin.
Koko kuvio näyttää nyt vähän siltä että Jared Kushner oli taskurahan tarpeessa niin tehtiin tällainen pieni manööveri. Saman päivän aikana siis ensin säikäytetään puolustusala ja sitten luvataankin jättimäinen lisäys budjettiin.
Tässä on Mariannen makrokommentit mm. Euroopan puolustusmenoista.
Euroopassa, myös Brysselin käytävillä, kuiskitaan puolustusteollisuuden tuomista mahdollisuuksista myös talouskasvunäkymälle. Paljon lupauksia niiden osalta on vielä täytettävänä, ja puolustusmenot tarvitsevat taakseen laajamittaisempaa taloustukea.
Ei varmaankaan kannata murmuttaa kotisohvalta, viesti ei mene päättäjille perille kuitenkaan
Mielestäni Euroopan pitäisi laittaa paukkuja uuden teknologian puolustukseen, perinteisiä ammuksia tarvitaan myös, mutta kuten Ukrainassa nähdään, ne ei yksin riitä.
Euroopalla olisi tuhannen taalan paikka kehittää robotiikkaa (vaikka se kuulostaakin pahalta), AI droneja, automatiikkaa jne.
Ei ne jenkit nyt ihan hirveästi ole edellä. Varsinkin mikrosirujen puolella Suomella olisi paljon annettavaa. Näitä tarvitaan esim, kun AI sullotaan pieneen tilaan drooniin.
Mutta, kuten epäilen, ostetaan paljon tankkeja lisää. Pitäisi olla katse muuttuvassa maailmassa ja miten suojautua siltä - ei hyökätä.
Tämä kuvastaa hyvin päätöksentekoa EU:ssa. Brysselin käytävillä kuiskitaan ja “vaatii taaksensa laajamittaisempaa taloustukea” kun toisella puolella valtamerta tyyliin “yksi henkilö” päättää, että nyt tehdään ja silloin alkaa tekeminen. Euroopassa jäädään niinkuin heti alkuun totaalisesti lähtötelineisiin, koska päätöksenteko on hidasta ja jarrumiehiä ja naisia löytyy aina.
En jäisi pahemmin odottelemaan, että tuosta USA:n massiivisesta ja tuplatusta puolustusbudjetista tippuu USA:n ulkopuolelle juurikaan muuta kuin murusia. Se on protektionismi mikä ohjaa pääomia pysymään USA:n rajojen sisäpuolella. Ja tietysti myös koko puolustusteollisuus alana (yritykset, tieto-taito, innovaatiot) on USA:n tulevaisuuden kannalta tärkeää pysyä maan rajojen sisäpuolella.
“Presidentti Donald Trump haluaa, että Yhdysvaltojen puolustusbudjetti nostetaan 1 500 miljardiin dollariin. Kuluvan budjettivuoden puolustusmenot ovat 901 miljardia dollaria.”
“Uutistoimisto Bloomberg kirjoittaa, että kyseessä olisi kaikkien aikojen suurin lisäys Yhdysvaltain puolustusmenoihin.”
Olet oikeassa. Tämä jää foorumin neljän seinän sisälle. Silti tämä on hyödyllinen keskustelu käytäväksi!
Olen myös samaa mieltä siitä, että Euroopan pitäisi investoida enemmän aikaa, energiaa ja rahaa kehittyneeseen puolustusteknologiaan. Näin onkin jo pitkälti tapahtumassa, mutta ei todennäköisesti siinä määrin kuin olisi tarpeen. Todennäköinen ”seuraava sukupolvi” puolustustarviketoimittajissa sisältää pienempiä, kevyemmän taseen (asset light) toimijoita lennokkien, autonomian ja automaation parissa.
Suuret pääurakoitsijat (primes) näkevät saman, minkä vuoksi ne yrittävät pysyä kärjessä yritysostojen ja kumppanuuksien kautta ja sulauttaa kyseisen teknologian osaksi tarjontaansa. Sudenkuoppana on integraatio. Nämä nopeammat, kevyen taseen tulokkaat toimivat tyypillisesti lyhyillä iteraatiosykleillä, erilaisilla osaajien kannustimilla ja erilaisella riskinottohalulla kuin suuri säännelty pääurakoitsija (prime = suuri puolustusalan sopimuskumppani). Toisinaan kulttuurinen ja toiminnallinen kuilu on yksinkertaisesti liian suuri saumattomaan liittämiseen, minkä vuoksi kaikki yritysostot eivät onnistu ja miksi osa mielenkiintoisimmista innovaatioista saattaa jäädä perinteisen pääurakoitsijarakenteen ulkopuolelle.