Politiikkanurkkaus (Οsa 2)

Aika outo nosto kun yleensä kilpailutukset tehdään nimenomaan puhtaina hintakilpailuina jolloin tavoite on kaikkea muuta kuin tehdä mahdollisimman paljon.

Ja kun oletan tietäväni jatkokommentin niin nyt ei ollut kyse siitä mikä on vaikuttavuus vaan siitä johtaako hva rahahuolet yksityisen roolin pienenemiseen. Ei pitäisi johtaa vaan nimenomaan päinvastoin.

Nuo tutkimukset ei ole kategorisesti vertailukelvottomia jos perehtyy siihen mitä on mitä on mitattu. Kyllä monessa palvelussa pystyy laskemaan juuri sen saman suoritteen hinnan.

1 tykkäys

Tällainen inflaatiosuojaushan on vallan mainio ja soveltuu vaikka mihin. Muistan lukeneeni jo 10v sitten tästä (kun joka paikassa sanottiin että nollakorot ovat jatkuneet jo kauan ja TÄNÄ vuonna ne nousee).

Sähkö - osta Sähköyhtiöitä, Ruoka - osta Kauppiaita ja tuottajia jne.

3 tykkäystä

Tarjonnalla on tapana asettua kysynnän mukaan, ellei sille tarpeettomasti aseteta esteitä. Epäilempä, että niillä tahoilla jotka sähköverkon toimivuudesta vastaavat on meitä parempi tieto tulevista tuotantosuunnitelmista. Huomauttaisin myös, että nämä uudet suunnitelmat eivät napsauta 1300MW tehotarvetta päälle ylihuomenna tai edes lähivuosina.

Toki itsekin toivoisin, että kaikki datakeskusinvestoinnit sisältäisivät säätövoimaa hieman enemmän kuin tässä tapauksessa kerrotun 94 MW tehoisen (kapasiteettia en löytänyt)

2 tykkäystä

Anteeksi puutteellinen kykyni ymmärtää mahdollista sarkasmiasi. Oma ajatukseni kommentissani kulki lähinnä sitä rataa, että kun lehdissä tuutataan “13 mrd investoinnit Suomeen”, niin osa kansasta ja erityisesti medialukutaidottomat kuvittelevat, että nyt kotimaisiin investointeihin tulee 13 mrd euroa. Voit tulkita tämän miten vain, mulle sama.

Siksipä keskituloisen määritelmässä käytetäänkin useimmiten mediaanipalkkaa eikä keskipalkkaa…

4 tykkäystä

Sinulla itselläsi on vastuu muuttaa oman elämäsi suuntaa, ei kellään muulla. On ihan reilua, että jos syystä tai toisesta ei vain kykene tekemään töitä lainkaan, niin perustarpeista huolehditaan ettei vilu ja nälkä vie.

Itsellä on vaikea tarkkaavaisuushäiriö, vaikeuksia herätä ajoissa ja alkoholin käyttöni on ollut holtitonta (jonka takia lopetin käytön aikapäiviä sitten). Olen valmistunut ylioppilaaksi heikoilla papereilla, enkä ole työpaikkaa onnistunut säilyttämään edes kaupassa, tai muuttomiehenä aikaaan.

Päätin kylmäpuheluilla kerätä pääoman ensimmäiseen yritykeeeni ja sain sen kovalla työllä. Palkkasin ihmisiä, jotka kompensoivat omia heikkouksiani.

Tienasin ensimmäisen miljoonani vajaa 5 vuotta myöhemmin kun myin yritykseni pörssilistatulle toimijalle rapakon takana.

Ymmärrän näkökulmasi koska itsekin olen voivotellut, että asiat eivät olleet reiluja ja lähtökohdat ovat muilla mukamas paremmat yms.

Jos et viihdy nykyisissä hommissasi, niin opiskele itsellesi mieluisa tutkinto tai opiskelu itsenäisesti asiaa joka kiinnostaa ja ala määrätietoisesti viemään elämääsi valitsemaasi suuntaan. Minullakin on jälkikasvua ja niistä pitää huolehtia. Tekosyitä on aina helppo löytää miksi ei pysty tai kannata. Jos sä et itse usko, että sä pystyisit muuttaamaan elämääsi, miksi kukaan mukaan uskoisi että pystyt generoimaan enemmän arvoa kun kassalla istuessa?

Toisekseen, ei ole myöskään työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa ”jolla pystyy elämään” - Palkka muodostuu pääsääntöisesti työntekijän luomasta arvosta, josta osaa siirtyy oikeutetusti työntekijän omaan taskuun palkan muodossa. Jos korvaus on liian matala, niin tekijöitä on hankalampi löytää. Tässä tietenkin on myös se, että kaikenmaailman TES:it yms tasapäistävät palkkoja ja luovat vähän hölmön insentiivin, jossa tehokkaampi työntekijä saa vähemmän rahaa kuin sellainen, joka on tehottamampi koska tehoton on sattunut pysymään töissä vuosia pidempään.

Totta kai on myös rakenteellisia ongelmia ja paljon epäoikeudenmukaisuutta. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että omalla toimijuudella, rohkeudella ja päämäärätietoisella tekemisellä voi kasvattaa arvoaan yhteiskunnassa ja luoda muutosta jos niin toivoo. Se on myös ihan OK olla onnellinen ja tyytyväinen kaupassa, mutta siitä uhriutuminen ja ulkoisten asioiden syyttäminen, sekä vaatiminen, että muut olisihat kohtuuttomissa määrissä vastuussa sinun tai muiden onnellisuudesta/hyvinvoinnista on kyllä aika entitled tapa ajatella.

24 tykkäystä

Juuri näin, ei monestikkaan tai yleensä kenelläkään korkeampi tuloisella joille vaan aurinko paistaa ja linnut laulaa ole mitään käsitystä miksi matalatuloinen on vain siellä matalatuloisessa töissä eikä vaan lähde opiskelemaan korkeammalle. Jotkut joo ei haluakkaan mutta usein näihin löytyy myös syykin.
Kyllä minäkin tässä jos yksin tai vaikka vaan vaimoni kanssa asustelisin täysin terveenä ihmisenä varmasti pyrkisin ennemmin kouluttautumaan korkeammalle kuin vain hakisin muita p*ska hommia mutta vaan lähempää, joita ei ole löytynyt tässä 3-4 vuoden hakemisen aikana (kuin jotain 0-10h Pelle Hermanni sopimuksia).

Mutta, tästä aiheesta väännetään ja käännetään joka puolella ja varsinkin somessa jo ihan tarpeeksi niin en jaksa enempää täällä.

2 tykkäystä

Onko tehty arvioita, kuinka paljon datakeskusinvestoinnit vaativat veronmaksajien rahaa sähköverkon kapasiteetin lisäämiseen ja kehittämiseen? Tämä on minusta iso tekijä kun mietitään Suomen saamaa nettohyötyä, ja se miten saadaan säätövoimaa tuulisähkölle.

4 tykkäystä

Mitäs se Jyrkiboy sanoi vuonna 2014 sähkönsiirtoverkoista?

Caruna-kohu: Katainen ja kumppanit vakuuttivat yhdestä suusta, ettei Fortum-kauppa nosta hintoja Caruna-kohu: Katainen ja kumppanit vakuuttivat yhdestä suusta, ettei Fortum-kauppa nosta hintoja

Orpo jauhaa täyttää tuubaa ilman mitään vastuuta.

17 tykkäystä

Onnea Loviisa, yrittäjämyönteinen päätös. Tätä se yrittäjän riski pahimmillaan on
Miksi antaa yrittäjän yrittää kun voidaan kerätä työn hedelmät ikäänkuin ennalta ja myydä toisen työ eteenpäin ?

En tiedä yksityiskohtia, mutta ilmeisesti liian hyväuskoinen yrittäjä on luottanut liikaa sopimuksen jatkoon. Kaupunki ei ole suostunut tekemään pitkää sopimusta vaan sitä on jatkettu pätkissä.

9 tykkäystä

Tämä on sitä julkisen tuottavuusloikkaa. Suomen kunnat ovat perinteisesti vuokranneet tontteja alihintaan ja pitkillä sopimuksilla. Nyt kun sitä tuottavuutta on alettu vaatimaan niin sitä on sitten alettu toimittaa. Jos liikutte Tampereella niin käykäähän Viinikan puutaloalueella kyselemässä miltä tuntuu kun kaupunki yksipuolisesti ilmoittaa että tontin vuosivuokra hyppää kolmesta sadasta suoraan kolmeen tuhanteen.

2 tykkäystä

Muistelen jostakin lukeneeni että keskimäärin yksi yksityisen sektorin koukutetun työpaikka työllistää välillisesti 5 muuta joista 2 julkisella sektorilla(Työnantajan ja työntekijä maksamien välittömien ja välillisten verojen kautta) ja 3 muissa yksityisen sektorin palveluntarjoajilla alihankinnassa jne.

Priva talojen toivona on että julkkari alkaisi ostamaan enemmän tuotantoa heiltä. Mutta katsopa nykyistä sote rahoitustilannetta ja poliittista tahtoa - hva aluiden rahat on loppu eikä hoitoon pääsyä haluta nopeuttaa, enemmin karsia kuluja ja lopettaa hyödyttömät hoidot joka on tietysti oikein. Privaan ei riitä maksukykyistä asiakasta määräänsä enempää. Vakuutusyhtiöt ovat joutuneet tiukentamaan korvauskäytäntöjään ja firmat alkaneet tarkastella työterveys soppareitaan uudestaan.

Olen itsekin miettinyt, miten kuka tämän tehottomuuden korjaa mutta vastaus löytyy vain jenkeistä - tietysti Hims and Hers.

4 tykkäystä

Yksityisiltä saa halvemmalla kuin mitä hva oma tuotanto maksaa. Eri asia on sitten että omaa tuotantoa ei haluta karsia koska kaveria ei ole kiva potkia ulos ja oma pallihan siinä myös horjuu mitä pienemmäksi oma tuotanto jää (työtehtävät vähenee aina jonkin verran).

2 tykkäystä

Voi pitää paikkansa jossain kapeassa sektorissa, väitteen yleistäminen vaatisi hyvät perustelut.

Sitten toisaalta jos priva tekee jotain yksittäistä suoritetta halvemmalla kuin julkkari, onko se bullish vai bearish näiden talojen osakkeenomistajille vaikka julkkari innostuisikin kaatamaan systeemiin lisää rahaa ja purkamaan jonoja ostamalla privaatista. Ei privaatti ainakaan kovin isoa katetta voi julkkaria halvemmalla tehdessään repiä.

1 tykkäys

Näistä on tehty lukuisia tutkimuksia silloisten kuntien ja yksityisten osalta. Paremmat palvelut kustannuksia vertailemalla tuolta voi vuosien takaa kaivella vertailuja. Vertailukelpoisuutta toki hankaloittaa se että vain harva kunta tai hva on oikeasti pyrkinyt avaamaan kustannuksiaan koska ne ovat niin tehottomia toiminnassaan. Joo, edunvalvontajärjestön sivut, mutta erot ovat selkeitä ihan numeroiden valossa niissä tilanteissa missä kunta on avannut oman tuotannon kustannuksia. yksityisen kustannus on helppo laskea kun se on suora euromäärä mitä hva yksityiselle maksaa ko. palveluista. Ehkä tässä ketjussa turha lähteä vääntämään tästä, mutta ei sote ole mitenkään poikkeus julkisen puolen vs yksityisen tehokkuudessa. Kunnan tai valtion virkamies on keskimäärin aina isännättömän rahan töissä, jolloin kannustin ja paine tehdä tehokkaasti puuttuu ja ihminen passivoituu. Poikkeuksia tietenkin aina löytyy mutta ne on poikkeuksia. Ikävää tekstiä mutta tällä foorumilla varmaan uskaltaa kirjoittaa.

2 tykkäystä

Yksityistä ja julkista puolta vertailtaessa on hyvä muistaa että saman niminen palvelu voi olla sisällöltään hyvinkin erilainen. Hoivapalveluihin en nyt osaa suorilta ottaa kantaa kun en ole sen alan ihmisiä mutta esimerkiksi lääkärin vastaanottokäynti -niminen suorite on täysin eri asia yksityisellä ja julkisella, koska potilaat ovat julkisella monin verroin työläämpiä ja monimutkaisempia. Vähän sama kuin jos yksi tilitoimisto tekisi tilintarkastuksen Peten grillille ja toinen Googlelle, niin ei oikein voi sanoa että ensimmäinen olisi tehokkaampi vain sen takia, että se on tuottanut saman palvelun halvemmalla.

Hoivapalveluissa vertailu voi tietysti olla helpompaa, kunhan varmasti tarjottavan palvelun sisältö on täsmälleen sama. Hoivapuolella yksityinen voikin olla oikeasti siinä määrin tehokkaampi, että siellä on selvästi matalammat palkat hoitajilla kuin julkisella (useita satoja euroja/kk vähemmän yksityisellä). Tuosta asemasta varmaan vaikea hävitä tehokkuusvertailussa.

5 tykkäystä

Yleensähän liiketoimintaa kannattaa sijoittaa joko

a) asiakkaiden luo

b) resurssien luo

Suomessahan tuo potentiaalinen asiakasmäärä on teknojäteille merkityksetön, mutta resurssit kiinnostavat. Siksi datakeskuksia halajaa tänne.

Ovat kiinnostaneet ennenkin ja resurssien houkuttelemat maahanmuuttajat ovat perustaneet lukuisia yrityksiä Suomeen kuten mm. Finlayson (perustaja skotti James Finlayson), Stora Enso (norjalainen Hans Gutzeit), Fiskars (lyypekkiläinen Peter Thorwöste).

3 tykkäystä

Saatan arvata, että minkä “yhen” konkreettisen asian ministeri Kauppalehdelle kertoo

1 tykkäys

Laitetaanko oheen jatkossa myös linkki juttuun, ettei mene ihan 0-postiksi?

5 tykkäystä