Niin olen omassa kuplassani, kuten on myös hyvin moni muukin. Ei esim kaupan alalla “juttelemalla/keskustelemalla” työtehtävistä palkka nouse yhtään mihinkään. On joitain tehtäviä joissa saa PIENEN lisän. Kuitenkin myyjänä palkka ko’ostuu ihan tessin mukaisesta palkasta enkä minä siinä itseäni miksikään myymälä päälliköksi keskustele (joilla ei myöskään palkka ole kuin mediaani tasolla) ja jos keskustelisin niin mitä, voisiko jokainen muukin myyjä keskustella vai?
MUTTA, kyllä on osittain perääkin mistä puhut esim yksi ystäväni oli sittarilla +10v (täysipäiväinen Max +/-3000€/kk) josta päätyi autokauppiaaksi ja ollut menestyvänä top10 listan myyjänä , nyt tienaa paremmin kuin mm. diplomi insinöörit.
MUTTA, ei se vaan elämänlanka mene aina kuten toivoo ja jokaisesta myyjästä tulisi ajanmyötä hyvätuloisia autokauppiaita. Omaan työhön vaikuttaa niin moni asia mitä voi ja ehtii tekemään; terveys, perhe, kulkuyhteydet jnejne. Huomattavasti helpompaa asiaa on suunnitella esim yksin asuvana vielä nuorehkona miehenä/naisena ilman mitään sairauksia jne.
Ja palkkoja ei voi nostaa rajattomasti mutta hintojen nostamiselle ei näy rajaa…? Kuka enää haluaa/voi edes elää sitten näillä ammateilla joissa ei voi enää palkkaa nostaa? Tätä menoa ainoastaan kotonaan asuvat nuoret jotka elävät vielä vanhempiensa siivellä.
Tässä taitaa olla sellainen siirtymäkausi menossa. Työelämä on vähän niinkuin siirtynyt sellaiseen malliin jossa työntekijän pitää itse kilpailuttaa työpaikkansa muutaman vuoden välein ja sitten vain tylysti vaihtaa eniten maksavalle firmalle. Sillä tavalla palkkakehitys pysyy järkevänä.
Järjestelmä ja tietysti työnantajat taas haluaisivat että näin ei toimittaisi vaan että sakki sitoutuisi pitkiin työsuhteisiin. Se taas on ns. keskiverotyypille automaattinen tienpalkkakuoppaan.
Tekstissäsi on paljon tunteen tuomaa epäloogisuutta ja kokemasi “palkkavääryys” ja tämän kautta tuntemasi turhautuminen purkautuvat ajatuksina jotka eivät nyt ainakaan allekirjoittaneelle täysin aukea.
Keskustelemalla ei edetä uralla. Uralla eteneminen (tuo myymäläpäällikköesimerkki on hyvä, autokauppias-esimerkki ei niinkään) on yhdistelmä koulutusta, kokemusta, henkilökohtaista sopivuutta, tuuria, ajoitusta ja kyllä, niitä supliikkutaitoja. Palkkakehitys taas riippuu sinun tapauksessasi tehtävistä ja esim. lisistä sekä yleiskorotuksista jotka neuvottelee liitto. Nämä liittyvät yhteen niin, että urakehitys tuo usein myös lisää palkkaa, samassa tehtävässä pysyen palkkakehitys on usein hitaampaa.
Jos haluat edetä urallasi, kouluttaudu, hankkiudu “piireihin”, opiskele itsenäisesti, selvitä mitä ominaisuuksia/taitoja siihen myymäläpäälliköyteen tarvitaan, selvitä vahvuutesi ja vertaa niitä selville saamiisi ominaisuuksiin…Tai tee johtopäätös ettei kaupan ala ole sinua varten koska haluat enemmän palkkaa kuin mitä alalla maksetaan.
Kaupan alalla lisää palkkaa samassa tehtävässä saat tekemällä epäsäännöllisiä vuoroja ja ylitöitä sekä yleiskorotuksilla, ehkä ikä/kokemuslisilläkin, en tunne tessiänne. Et muuten. Ja noinkin hitaasti.
En ainakaan itse huomannut minkäänlaista kateutta tai sen suurempaa tunteellisuutta aiemmassa tekstissä.
Sopii sitten avata tarkemmin jos noita umpitylsiä kateuskortteja heiluttelee. Muuten jää vain pejoratiiviseksi ( väheksyminen tai negatiivisen sävyinen ) kirjoitteluksi. Kateuskortti lienee suomalaisen keskusteluhistorian ontoin olkiukko.
Itse asiasta, alojen välisille palkkaeroille tuskin pystyy paljonkaan yksittäinen työntekijä tekemään. On useita aloja, millä et pääse yli 5 k/kk tuloihin vaikka mitä tekisit ( ilman yli- tai vuorotöitä).
Tämä on vapaa maa ja koulutus on ollut toistaiseksi maksutonta ja opintotukeakin saa. Aikuiskoulutukseenkin löytyy hyvät mahdollisuudet. On selvää että kaikilla aloilla ei voida maksaa keskiarvoa/mediaania parempaa palkkaa, eihän se silloin mikään keskiarvo olisi. Esimies- ja toimihenkilötehtävissä on paremmat palkat, mutta silloin toisaalta ylitöitä tai matkustusaikaa ei korvata.
Käytetään termiä työmarkkinat koska kysyntä ja.tarjonta määrittelevät loppujen lopuksi hinnan (=palkan). Jos hinta ei miellytä niin sitten pitää etsiä muualta. Monet suomalaiset ovat henkisesti jumittautuneet siihen että ammattiliitto hoitaa palkkaneuvottelut ja työnantajat osaavat käyttää sitä myös hyväkseen ja TESsin minimistä tuleekin oletuspalkka. Liiton korotuksilla kattaa lähinnä inflaation joten sen avulla ei voi kovin paljon elintasoaan nostaa. Toki on monta firmaa joissa palkka ei jousta ylöspäin, mutta sitten jos se ei kelpaa niin pitää etsiä muualta. Tällä hetkellä haastena on työantajan markkinat koska työvoimasta on ylitarjontaa (suuri työttömyysaste) niin työn hintaa on hankalampi neuvotella ylöspäin. Tekoälyn leviäminen tulee myös iskemään toimihenkilöden töihin, mutta poliitikot tai ammattiliitot eivät voi mitään teknologiselle kehitykselle.
Minä en ainakaan ääneen sano että joku olisi k***llinen, mutta ihmettelen että miksi toiseen suuntaan suhtaudutaan niin negatiivisesti ja jopa hyökkäävästi tyyliin yli 5000e/kk tienaaviin. Ja jos he erehtyvät sanomaan että olisi mukava jos ansiotuloveron kovaa progressiota vähän hellitettäisiin niin heti ollaan syyttämässä ahneeksi tai sanomaan että helppohan se oli kun sai maksuttoman koulutuksen. Sen saman koulutuksen joka on tarjolla kaikille ja johon pääsee omilla meriiteillä eikä pappan rahapussilla tai oikeilla suhteilla.
… niin, sen koulutuksen jonka “hyvätuloinen” maksaa vuoden tai parin veroilla pois.
Korkeakoulutuksen hintaa välillä hämärretään mediassa kertomalla kaikkien tutkintojen keskihinta mutta fakta on että esimerkiksi yksityisellä puolella kunnon töissä oleva DI maksaa koulutuksensa valtiolle nopeasti takaisin ja rahoittaa tätä sirkusta muutenkin huomattavan anteliaasti.
Oma DI-koulutus viime vuosituhannella maksoi vajaat 200 000 markkaa, inflaatiokorjattuna noin 56 000 euroa, pyöreästi sen mitä maksan vuodessa tuloverona kun tulee hyvä bonusvuosi. Eli ilmaisesta koulutuksesta ja opintotuesta muistuttamisen otan lähinnä huonona huumorina tai ymmärtämättömyytenä.
Jep, eikä pitäisikään. Sen sijaan, on suhteellisen vähän ammatteja joissa pitäisi olla OK, että maksetaan niin vähän että yhteiskunnan pitää maksaa asumistukea.
Malli jossa työnantaja voi maksaa melkein miten pientä palkkaa vaan, ja verorahoilla kompensoidaan on täysin järjetön. Kuvio on vain hankala, koska tukea saavat helposti kokisivat siihen liittyvät tiukennukset heihin kohdistuvina. Vaikka todellisuudessa tavoitteen pitäisi olla pakottaa S-Ryhmä tai HUS maksamaan työntekijöilleen palkkaa jolla tulee toimeen.
Niin pitkään kun yhteiskunta maksaa osan, ollaan tilanteessa jossa kaupan kassalla voidaan pääkaupunkiseudulla maksaa karvan enemmän kuin rovaniemellä. Ilman tukia tajuaisivat aika nopeasti kuinka paljon korkeampi liikevaihto helsingin kaupalla on, ja että on parempi korottaa palkkaa kuin sulkea kauppa.
Työntekijä voi tehdä vajaata viikkoa ja saada yhteiskunnalta loput tarvittavta rahat.
Ja työnantaja puolestaan voi saada joustavaa vajaatuntista työvoimaa juuri tarpeeseensa kun yhteiskunta osallistuu työvoiman rahoittamiseen.
Maksaja eli verorasitettu veronmaksaja voi olla käärmeissään jos ymmärtää olla, tai olla vaan verorasitettu.
Fiksuimmat firmat panostavat ennakoiden jos voivat automaatioon ja tuottavuuteen - kuten vaikkapa nuo itsepalvelukassat.
Hyvää yhteiskunnallista keskustelua herännyt viime päivinä ihan mediassakin taas.
Mielestäni merkittävin siirtymä on, että kaikkialla ollaan siirtymässä “matalan luottamuksen”-tilaan. Missä ihan yhteiskunnallisia “sopimuksia” myöten puretaan toisiin luottamusta.
Suomi on valitettavasti (ainakin vaikuttanut) olevan ehkä koko maailman eniten yhteiskunnalliseen luottamukseen luottanut maa; sen takia täällä on suurin käännöskin kehityksessä.
En oikeastaan itsekään ole tämmöisen luottamuksen määrän fani, koska se on kuin hölmölässä odottaisi hyväksikäyttäjää. Ne hyväksikäyttäjät ovat jo täällä röyhkeän eläkeläisten gerontokratian muodossa, järjestelmän luottamusta romuttavien ulkomaalaisten muodossa, siinä miten työntekijöiden ja yritysten välinen dynamiikka ei toimi enää, miten valtion lupauksilta sulaa pohja…
Ainoa tie takaisin on yksilökeskeisempi yhteiskunta “valitettavasti”, koska ihan maailman aiheuttama paine ajaa siihen, että jokaisen on pakko pitkällä tähtäimellä pystyä huolehtimaan itsestään koko elämänsä… ns. “Lentokonesäännöt; auta ensin happinaamari itsesi päälle, ja sitten vasta auta muita”.
On vapaa maa joo ja saa tehdä mitä haluaa. Mutta kuten sanoin kaikilla ei se elämänlanka menekkään kuten on toivonut että opsikelempa itseni vaikka lääkäriksi tai diplomi insinööriksi ja lähden sitten pikkuhiljaa niitä hommia etsien alan töihin.
Vaikken nyt kovin haluaisi esimerkiksi omasta elämästäni jaella mutta vähän kuitenkin kertoa jos se edes avaisi silmiä.
Itse olin 26v(vai 27v?) asti sairaseläkkeellä yläasteelta lähtien, vasta siinä iässä lääkärin antoi vihreää valoa että voin lähtä opiskelemaan. Siinä olikin jo vaimo ja yksi lapsi hommattuna ja olin ihan hukassa mitä lähden ja edes pystyn (ei minulla ollut ajokorttia ja sairaus rajoitti muutenkin useita aloja pois) opiskelemaan. No rahaa piti saada ja töihin päästä niin opiskelin työpainoitteisesti (ilman palkkaa) merkonomiksi (joilla papereilla voi pyyhkiä vaikka prseensä…).
Pitkä haave oli hommata vielä oma asunto vuokra kämpän sijaan ja pitkän pitkän hakemisen jälkeen sekin vihdoin löytyi. No nyt lapsia on jo 2, “oma” asunto ja pska palkkainen osa-aikainen myyjän pesti n. 45 minuutin bussi reissailun päässä per suunta.
Ja vaikka olen osa-aikainen käyn silti tekemässä jotain hemmetin diipadaapa päiviä keskimäärin sen 5pv/viikko. Ja älä kysy , kyllä tästä asiasta olen vääntänyt työpaikan kanssa alusta asti ja etsinyt lähempää töitä.
Millä ihmeellä kuvittelisit minun ehtivän tai edes jaksavan tässä samalla alkaa opiskelemaan itseäni jollekkin parempi palkkaiselle alalle?? Kyllä voin kertoa että helppo se olisi kirjoittaa tässä puhelimella naputellessa että muutaku menee vaan, mutta ei varmasti kovin moni jaksaisi tässä samalla jotain opiskeluita kaiken muun rumban keskellä.
Tässä vaikka iltasatu luettavaksi tilanteestani lyhyeksi tiivistettynä
Jep, ihmiset eivät osaa asettua toisten asemaan tai sitten ei ole mitään tajua käytännön elämästä. Tuohon sitten lisätään vaikkapa jokin kannustava menkää töihin -slogan ja kaiken kukkuraksi vielä jokin eläkelaitoksen pomo kertomaan, että kaikkien (pl. pomo itse, joka käyttää ostopalvelua) pitää hoitaa omat sairaat vanhuksemme, jotka saattavat asua satojen kilometrien päässä ta jotain muuta älytöntä. Äsken oli myös jokin uutinen HSLn päättäjästä, jolla ei ollut mitään tietoa HSLn lippujen ostokäytännöistä, eli kunhan rahaa tulee itselle niin hyvin menee ja taksilla pääsee.
Mahdollisesti paras ketju jatkaa aiheesta. Valitettavasti täytyy todeta että nuo tutkimukset on melko hyödyttömiä todistamaan asiaa suuntaan tai toiseen koska kustannukset eivät ole vertailukelpoisia eli ne ei vät muodostu samasta kokonaissuoritteesta.
Sen sijaan mielenkiintoisempaa on pohtia sitä perustavanlaatuista syytä miksi julkinen olisi tehottomampi ja priva päinvastoin. Tarjosit selitykseksi klassista insentiiviongelmaa. Tämä toimii myös toiseen suuntaan eli priva toimijalla on tietenkin insentiivi tuottaa palvelua (esim. Vastaanottoja tai toimenpiteitä) mahdollisimman paljon. Mikä jää arvioinnin ulkopuolelle on vaikuttavuus eli se, oliko palvelulla mitään tekemistä yksilön terveyshyödyn kanssa.
Jos olisin priva talo ja minua pyydettäisiin järjestämään paljon vastaanottoja, se olisi erittäin helppoa ja tehokasta. Voisin kutsua vaikka verenpainelääkkeitä syöviä potilaita puolen vuoden välein raportoimaan vointiaan ja mittaamiaan lukemia. 10 minuutissa asia tsekattu. 30 vastaanottoa päivässä, erittäin tehokasta julkkariin verrattuna. Oikeastaan sen voisi hoitaa etänä, 100 vastaanottoa päivässä!
Show me the incentive, and I show you the outcome…
Ja kyllä, kokonaisulkoistuksiahan on sitten tehty jotta estettäisiin osittaisoptimointi ja kirsikanpoiminta. Näistä priva talot onkin sitten vetäytyneet ja osa on lopetettu, koska hyötyjä ei saatu.
Eikös siellä ollut taustalla USA-lähtöinen hanke Pyhäjoelle, tai ainakin ydinvoimala olisi tarkoitus tulla USA:sta, keräävät rahoitusta parhaillaan ennen julkistusta, voi olla että Googlella on tietoa enemmän kuin muilla tästä hankkeesta.
Nokialla on Oulussa iso datakeskushanke tulollaan, eli sähköä on pakko tulla jostain lisää, naapurimaista sitä ei olla saamassa, pikemminkin ruotsissakin tarve käyttää oma sähkö itse.
Semmoinenkin lisä-aspekti, että kun täällä on kohta kymmenien miljardien arvosta USA-rahoitteisia datakeskuksia, niin voi olla että sotilasyhteistyö ja apu pysyy tiiviinä vaikka USA:ssa päättäjät vaihtuu.
Orpo kertoo että energian hinta ei muutu. Voi hitsinpimpula.
Tuo sähkön ostosopimus, lisää kysyntää ja vie vastaavan määrän pois muilta. Kysynnän noustessa samalla tarjonnalla hinta pysyy samana, sanoo Orpo, luoden talouden oppikirjat uusiksi. Tai sitten meille ei vielä kerrota että samalla kielletään sähkönkäyttö vastaavan määrän verran jostain. Tekoäly ei saanut tuota tarjontakäyrää tehtyä oikein tällä uudella logiikalla, yritti kyllä vähän nostaa hintaa:
Pörssisähkön keskihinta vuonna 2025 oli 5,08snt/kWh sisältäen alv:n. Itse kulutin sitä yhteensä n.4800kWh eli maksoin energiasta pyöreästi 250€ koko vuodelta. Jos verrataan vaikkapa lämmityskustannuksiin, niitä kertyi tuohon verrattuna yli kymmenkertaisesti.
Sähkön hinta ei siis ole ainakaan itselleni syy vastustaa ulkomaisten tahojen datamökkiprojekteja. Sen sijaan uskon, että projektit osoittautuvat hehkutuksesta huolimatta olkiukoiksi ja hyödyttävät vain niiden rakentajaa, tässä tapauksessa amerikkalaista varsin aggressiivisesti laajenevaa ja esim. eurooppalaisesta regulaatiosta varsin välinpitämätöntä Googlea. Meidän ei tarvitsisi heille antaa ilmaisia tontteja, verohelpotuksia tai kouluttaa osaajia kortistoon heidän luomassaan huumassa, vaan voisimme käyttää nuo resurssit paljon kestävämmin, pitkäjänteisemmin ja omaa hyvinvointiamme parantaen.
Millä aikataululla luulet tällaisen riittävässä mittakaavassa tapahtuvan ja kenen olevan maksumiehenä?
Näinhän se ikävä kyllä menee. Metsä Fibren Äänekosken projektissa oli muistaakseni 40 eri kansallisuutta töissä, kaukaisimmat Etelä-Amerikasta ja Intiasta, suomalaisia yllättävän vähän. Ei se Googlekaan Suomen etu edellä mene. En silti vastusta näitä hankkeita, mutta ei nämä mitään yksiselitteisiä ole, no tuskin ketään mun mielipiteet edes kiinnostaa .
Tuotannon lisääminen on vain tosi hidasta. Ydinvoimalan saa hyvällä tuurilla pystyyn 12 vuodessa.
Mutta voipi olla että Fortum saa ydinvoimalahankkeen käyntiin ensin Ruotsissa. Sen investoinnin todennäköisyys nousee tämän Fortum-Google diilin myötä.
Jos keskipalkka on 4000€/kk , keskipalkasta alas päin voi mennä vain 4000€ verran, oikeammin ehkä 3000€. Mutta ylös päin palkka voi mennä vaikka 100 000€/kk keskipalkan yli. Eli reilusti suurin osa palkansaajista on keskipalkan alapuolella.
.