ASML:n koneissa on käsittääkseni kymmeniä tuhansia komponenttejä ja juuri tuollaiset oudot nyanssit kuten peilit olivat Zeissilekin todella suuri haaste. ASML:hän on sitten ostellut monia noita alihankkijoitaan alaisuuteensa. Nykyiset EUV-laitteet ovat varmaankin aikamme vaikuttavampia keksintöjä mitä harva ymmärtää.
Olennainen osa tuota ASML:n vallihautaa on myös tarvittava huoltoaika tai niiden pienuus. ASML pyrkii softalla ennustamaan milloin jokin komponentti pitää vaihtaa, jotta seisokki on mahdollisimman lyhyt. Laitteet ovat niin kalliita, että tunnit maksavat äkkiä tonneja.
Kiinan osalta toinen ongelma on volyymi. TSMC on pystynyt hieromaan prosessejaan vuosia, koska se tuottaa niin ison osan maailman vaikeimmista puolijohteista. Tämä on yksi syy miksi kilpailijat ja esim. Intel eivät pysyneet kisassa mukana.
Chip War on muuten hyvä kirja k.o. aiheesta, jos alue kiinnostaa muitakin. Hyvää keskustelua myös tässä ketjussa
Juurikin näin. Moni luulee, että puolijohdeteollisuus on jotain sellaista, että painetaan jotain vihreää nappia ja piikiekkoja alkaa satelemaan laitteesta ulos, se on täysin päinvastaista. Laitteita, prosesseja ja komponentteja kehitetään kymmeniä vuosia vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Litografia on ehdottomasti vaikein koko puolijohdeteollisuuden osa-alueista. ASML toimii jatkuvasti siinä rajalla rikkooko se jo fysiikan lakeja, se mitä Philips, Zeiss, Imec ja ASML on saanut aikaan on ehdottomasti vaikuttavimpia keksintöjä mitä ihminen on keksinyt, varsinkin jos ASML saa valmiiksi vuonna 2030 hyper NA- laitteensa(high NA = 0,55 ja hyper NA = 0,75). Hyper NA:lla laitteen optiikan DOF tulee laskemaan niin pieneksi, että nanojen kymmenyksien vaihtelut photoresistin paksuudessa tai kiekon suoruudessa pilaa saannot. Jos muistan oikein, high NA:ssa yhden Zeissin peilin halkaisija on yli 1 metrin ja sen tasaisuus ei saa montaa mikrometriä poiketa metrin matkalla. En osaa edes ajatella mitä se tulee olemaan hyper NA:ssa.
Olen joskus miettinyt, että voisi jotain puolijohdeblogia pitää, joka keskittyisi optiseen litografiaan, mutta muut harrastukset ja perhe vie aikaa. Hienoa huomata, että foorumilla riittää kiinnostusta alalle.
Dramaattinen, tekoälyllä kirjoitetun -oloinen päivitys siitä, kuinka Nvidian CUDA-vallihauta on juuri nyt murtumassa ja Nvidiasta on tulossa pelkkä piirivalmistaja tai paremminkin piirimyyjä (Turo’s Heavy G:n sanoin), jolloin kovat katteet ovat muisto vain.
Jarnishan on jo aikoja sitten sanonut, että CUDA on vain softaa ja on vain ajan kysymys, milloin vallihauta murtuu. Mutta onko kirjoituksessa villoja?
Tuossa on aika paljon optimismia pohjalla - Pytorch on yksi monista (vaikkakin suosittu), ja lisäksi en kyllä usko että se ihan heittämällä toimii täsmälleen samalla tavalla Googlen TPUilla (oli se ero sitten käyttäytymisessä tai eri operaatioiden tehokkuudessa tai tehottomuudessa).
On se toki yksi rako padossa, saa nähdä johtaako mihinkään.
Itse olisin ehkä enemmän huolissani siitä, että esim OpenAI ja Google eivät kovin innokkaasti ole NVidia-only-shoppeja (OpenAI ajaa mallejaan myös AMDllä Azuressa, Google käyttää NVidiaa lähinnä treenaamiseen omassa käytössään ja en tiedä mikä prosentti sitäkään nykyään) ja menestyminen on ihan ok; mitä jos trendi leviää? (Jos on iso budjetti, softaa kyllä tehdään mille vaan.)
Disklaimer: Omat pelimerkit on Googlesa olleet pitkään (ja rahastojen kautta toki myös NVidiassakin).
Vähän tuossa vedetään mutkia suoraksi. Ei PyTorch yksin tuo autuaaksi. Ja onhan jo olemassa softaa jolla kaikki CUDA-tavara vääntyy AMDn raudalle (ZLUDA - ZLUDA - ZLUDA update Q3 2025 – ZLUDA 5 is here ) mutta ei tämäkään tarkoita että homma on siinä. NVIDIAlla on edelleen täysin ylivertaisest parasta rautaa. Ei sitä preemiota revitä (vain) siitä softa-vallihaudasta, vaan siitä että piirit ovat nopeimpia ja niitä on saatavilla tarvittavia volyymejä. lisäksi NVIDIA on pistänyt hurjasti paukkuja datacenter-skaalaukseen. Se että sinulla on Googlen TPU tai AMDn MI400 ei vielä ole koko tarina. Ja vaikka sitten olisi nätti räkkiin sujahtava serveri jossa näitä piirejä on nippu. Kun koko soppa pitäisi vielä saada toimimaan tehokkaasti räkin ja datacenterin tasolla. Paljon pieniä juttuja joista nivoutuu kokonaisuus. CUDA on edelleenkin vain softaa eikä se toimi ikuisena vallihautana (se ei mielestäni ole sitä enää vaikka työkalut joilla AI-softat pyörivät muilla raudoilla ovatkin vielä ns. vaiheessa) mutta niin kauan kuin NVIDIA painelee kärjessä myös rautapuolella, preemiota voidaan vetää. Kilpailu rautapuolella niin AMDn, Googlen, Amazonin ja Microsoftin piirikehityksen kautta tarkoittaa sitä että katteet väkisinkin kohtaavat leikkurin ja näkisin että viime kuukausien NVIDIAn arvostustasojen tervehtyminen on nimenomaan tästä johtuvaa, mutta ei se firmaa siitä mihinkään kaada. Eivät GPUt ja laskentakiihdyttimet tule ikinä olemaan “bulkkipiiriä”. Liian monimutkaisia, liian valtavat tuotekehitysmenot. On ihan toista tehdä joku vähän kustomoitu puhelin-SoC ARMilta lisenssoiduilla suunnitelmilla kuin tehdä vakava kilpailija NVIDIAn uusimman sukupolven datacenter-laskentakortille. Katsoaa nyt vain miten Intel on räpiköinyt (Gaudi, Arc -GPUt) vaikka periaatteessa on piirivalmistuksen grand old man.
Kyllä NVIDIAlla on edelleen bisnes josta voi vuolla rahaa kovilla katteilla - ne pahimmat ylilyönnit rahan lypsämisessä vain joutuvat hieman leikkuriin kun kysyntä ja tarjonta tulevat paremmin tasapainoon kilpailun kautta.
Nvidia on ostamassa AI-kiihdytinpiirejä tekevän Groqin noin 20 miljardilla dollarilla, joka on yhtiön historian ylivoimaisesti isoin diili.
Groqin perusti Googlen TPU-tiimin Jonathan Ross. Tämä startuppi arvostettiin syyskuussa 6,9 miljardiin. Kauppaan ei kuulu Groq Cloud, mutta kaikki muu liiketoiminta ja varat siirtyvät Nvidialle. Diili syntyi kuulemma nopeasti.
"Key Points
Nvidia is making its largest purchase ever, acquiring nine-year-old chip startup Groq for about $20 billion.
The company was founded by creators of Google’s tensor processing unit, or TPU, which competes with Nvidia for artificial intelligence workloads.
Groq was valued at $6.9 billion in a financing round in September."
It would mark by far Nvidia’s largest deal ever. The chipmaker’s biggest acquisition to date came in 2019 with the purchase of Israeli chip designer Mellanox for close to $7 billion. At the end of October, Nvidia had $60.6 billion in cash and short-term investments, up from $13.3 billion in early 2023.
Yksi vaikeimmista taidoista sijoittajana oppia on lopettaa yliajattelu ja ostaa laidasta isoja voittajia, jotka ovat jo ehtineet nousta reilusti. Muistivalmistajat eivät näytä nyt mitään hidastumisen merkkejä:
Samaan tapaan kuin Nvidian voittokulku ja Ukrainan sodan luoma puolustusteollisuuden renessanssi jatkui pidempään kuin mitä sijoittajat ensin ajattelivat, myös tekoälykuplan luoma ralli muistivalmistajien osakkeille jatkunee vielä pitkään ja luo aina vain uusia huippuja yhtiöiden kurssikäyrään. Muutaman vuoden päästä tilanne voi tietysti olla toinen, mutta pitkällä tähtäyksellä me ollaan kaikki hauta-arkussa, joten sitä ei kannata liikaa stressata. Sen kuin nyt vain nauttii nousuista ja ilmaisesta AI-rahasta
Yle Areenassa pyörii vuoden 2025 loppuun asti v. 1983 klassikkoelokuva WarGames. Näin yli 40 vuoden jälkeenkin elokuvan tekoälynäkökulmat tuntuvat yllättävänkin ajattomilta - ja siksi se sopiikin katselusuositukseksi tänne ketjuun. Hyvää ja rauhallista joulua kaikille AI-faneille siellä ruutujen takana.
Tässä ei kait kummempia, vaikka oli tänään otsikoissa, eli Nvidia osti Intelin osakkeita 5 miljardilla dollarilla. Kauppa siis sovittiin jo syyskuussa ja nyt viranomaiset hyväksyivät tämän diilin. Markkinat eivät kauheasti tähän reagoineet.
Kauppa toisi jutun mukaan Nvidian riveihin noin 200 harvinaisen osaamisen tekoälyasiantuntijaa ja tukisi mm. yhtiön laajentumissuunnitelmia Israelissa, jonne se valmistelee massiivista tuhansien työntekijöiden tutkimuskeskusta.
Toteutuessaan yritysosto olisi jatkoa Nvidian strategisille sijoituksille ja ilmeisesti merkittävä askel yhtiön pyrkimyksessä hallita tekoälyteknologian koko arvoketjua.
Nvidia aikoo testata robotaksipalvelua jonkun kumppanin kanssa jo ensi vuonna, kumppania ei paljastettu.
Robotaksit käyttäisivät tason neljä ajoa, eli auto voi ajaa ilman ihmistä, mutta vain ennalta rajatuilla alueilla.
Nvidia myy autoille Drive-siruja ja simulaatio-ohjelmistoa, lisäksi yhtiö kertoo, että Mercedes-Benzin mallit loppuvuonna 2026 hyödyntävät tekniikkaa ainakin kaupunkiajossa. Tavoitteena on kasvaa Waymon kaltaiseksi toimijaksi.
Toimitusjohtaja Jensen Huang sanoo, että robotiikka on yhtiön tärkein alue AI:n jälkeen.
Nvidia kertoi myös uudesta BlueField-4:ään pohjautuvasta “muistialustasta” tekoälylle. Kun kielimallit kasvavat todella isoiksi, ne keräävät paljon taustamuistia (KV-välimuisti) eikä sitä voi pitää ikuisesti GPU:lla ilman että homma hidastuu. Idea on siirtää ja jakaa tuo data nopeasti eri palvelimien välillä, jotta GPU:t voivat keskittyä laskemiseen.
Nvidia väittääkin, että näin saadaan jopa 5 × parempi energiatehokkuus ja 5 × enemmän tokeneita sekunnissa. Tulossa tämän vuoden loppupuolella.
Arbe mainittiin muiden ohella tässä Nvidian verkkosivuilla “NVIDIA Expands Global DRIVE Hyperion Ecosystem to Accelerate the Road to Full Autonomy”
Leading companies including Astemo, AUMOVIO, Bosch, Magna, Quanta and ZF Group announced they are building DRIVE Hyperion-based electronic control units.
AUMOVIO, along with Aeva, Arbe, Hesai, Omnivision and Sony, are also among the latest partners to qualify their sensor suites on the open, production‑ready DRIVE Hyperion architecture. This growing sensor ecosystem spans cameras, radar, lidar and ultrasonic technologies that enable automakers and developers to build and validate perception systems optimized for level 4 autonomy.
Nvidian talousjohtaja Colette Kress arvioi datakeskussirujen kysynnän ylittävän aiemman 500 miljardin dollarin liikevaihtoennusteen tämän vuoden loppuun mennessä.
Kysyntä on kasvanut siis entisestään alkuperäisen arvion jälkeen AI-buumin vauhdittamana. Samaan aikaan yhtiö odottaa Yhdysvaltain hallituksen lupapäätöksiä voidakseen jatkaa toimituksia myös Kiinan markkinoille, joiden osalta lupaprosessi on yhä edelleen kesken, vaikka viranomaiset kuulemma työskentelevät asian parissa.
Nvidia on nimittänyt markkinointijohtajakseen (CMO) Alison Wagonfeldin, joka siirtyy Googlelta lähes kymmenen vuoden jälkeen.
Rekrytointi tukee ilmeisesti Nvidian tavoitetta laajentua pelkästä siruvalmistajasta kokonaisvaltaiseksi tekoälyalustaksi. Wagonfeld raportoi suoraan toimitusjohtaja Jensen Huangille ja hänen odotetaan vahvistavan tietysti yhtiön markkinointia ja globaalia viestintää tekoälyn murrosvaiheessa.
Wagonfeld said she was excited to move “from one AI leader to another” and noted that Google and Nvidia remain close partners, with continued collaboration expected.
