Analyytikon kommentit liittyen Nordean eiliseen ilmoitukseen 190 meur /1Q2026 kulukirjaukseen, joka liittyy 2030 strategian tavoitteiden saavuttamiseen
15 tykkäystä
Nordea yrittää ostaa Tanskassa myös sijoitus- ja vakuutustoimintaa harjoittavaa työeläkeyhtiötä. Ans kattoo, onnistuuko haavitus.
38 tykkäystä
Dippi ennen osinkodippiä, tuottoprosentti kasvaa. 
Taustalla luultavasti Bank of American tavoitehinnan lasku 15,80€.
34 tykkäystä
On kyllä varsin erikoista, jos tässä ketjussa ei saa puhua siitä, että Nordea tukee arktista öljynporausta.
Linkataan nyt sitten uutislähde. Ei tämä nyt mikään tabu voi olla.
12 tykkäystä
Vai voisiko johtua siitä, että edellinen kommentti tuli ilman lähdettä? Ei kannata kiukustua, tottakai täällä saa aiheesta puhua.
24 tykkäystä
Jos tässä jollekin olen kiukustunut niin Nordealle. Johto on osoittanut melkoista piittaamattomuutta ympäristöä ja ilmastoa kohtaan.
Seuraan tilannetta tutkijan näkökulmasta käsin. Arktisen alueen öljynporaushankkeet ovat keskisormen osoittamista nykyiselle ja erityisesti tuleville sukupolville. Puhumattakaan nyt alkuperäiskansojen oikeuksista.
Tässä on lyhyt koonti eilisestä yhtiökokouksesta:
14 tykkäystä
Minusta erittäin hyvä, että Nordea luotottaa vastuullisia Norjalaisia energiayhtiöitä. Tässä kyseessä Equinor, Vår Energia yms. Olisin samaa mieltä, että vielä joitakin vuosia sitten tuota voisi kritisoida ja totta kai kritisoida voi nytkin. Hyvä muistaa seuraavat asiat:
- Geopoliittinen ja etenkin energiapoliittinen tilanne on muuttunut radikaalista ja omavaraisuus energiassa on existentiaalinen kysymys Euroopalle. Nordea toki on lausunut riistiriitaisesti aiemmin, mutta maailmantilanne on hyvin erilainen nyt.
- Näitä Arktisia operaatioita on rahoittamassa toistakymmentä pankkia. Nordealla tai pohjoismailla ei ole varaa ylimääräiseen idealistisuuteen. Nordean vetäytyminen voisi vaikuttaa kielteisesti sen muuhunkin kansainväliseen liiketoimintaan jos vastapuolet mieltävät Nordean toimivan ideologisesta perspektiivistä käsin ja taipuu aktivistien räksytykseen.
- Tämänkin rahoituksen jälkeen Nordean osallistuminen fossiilisten rahoittamiseen on murusia siitä mitä se on
ollut viime vuosikymmenellä.
Onko tämä ideaalia tai optimaalista, että Arctista aluetta hyödynnetään? Ei ole. Onko se vastuullista? Kompleksi kysymys, mutta minä kallistun siihen suuntaan, että olisi täysin vastuutonta jättäytyä ulkopuolelle ja saarnata Norskeille asiasta. Norjan valtio on kuitenkin hyvinkin vastuullinen omistaja ja pääomanallokoija.
Myös tämä taho, joka tämän asian yhtiökokouksessa liputti on ideologinen toimija, jonka legitimiteetin voi kyseenalaistaa. Vahvat linkit vasemmistolaisuuteen, mikä ei kyllä yllätä lainkaan.
90 tykkäystä
Pureudutaanpa tähän vastuullisuuteen. Norja myy öljyä 70-prosenttisesti rajojensa ulkopuolelle. On totta, että siellä on Saksaa, Iso-Britanniaa, Alankomaita, Ranskaa, jne. Mutta mitä takeita siitä on, että nämä päätökset suojelevat Eurooppaa? Pohjoismaissa energiaomavaraisuus on jo varsin hyvällä mallilla. Uusien öljykenttien avaaminen voi viedä vuosia ja vuosia, ja tuolloin monet valtiot ovat jo vähemmän öljystä riippuvaisia. Niihin toimenpiteisiin liittyy enemmän riskejä kuin hyötyjä.
Norja on itse ääneenlausunut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030. Aika erikoista, jos samalla myy rajojensa ulkopuolelle yli 80 valtioon öljyä.
Kyse ei ole mistään “aktivistien räksytyksestä”. Planeetta on todella pahassa pinteessä, miljoona lajia sukupuuton partaalla ja ihmisenkin tulevaisuus vaakalaudalla. Yhdeksästä planetaarisesta rajasta, jotka ovat tiedeyhteisön määrittelemät, on ylitetty kuusi – seitsemäs on lähestymässä. (Seven of nine planetary boundaries now breached - Stockholm Resilience Centre)
“Koska muutkin, niin mekin” –argumentti ei kestä moraalista tarkastelua kovin pitkälle. Yrityksillä pitää olla muitakin funktioita kuin lihottaa osakkeenomistajiensa kassaa.
Öljyonnettomuus arktisella alueella olisi painajainen koko planeetalle, ja sillä olisi hyvin kauaskantoiset vaikutukset koko ekosysteemiin.
Ja kuka tietää, kuinka kauan tämä imperialistinen drill baby, drill –politiikka vielä kestää? Korttitalo voi romahtaa yllättävän nopeasti. Olipa kyse sitten Yhdysvalloista tai Venäjästä, jotka ovat päivä päivältä vähän enemmän toistensa näköisiä. Juuri nyt on oltava rohkeutta ja selkärankaa poliittisissa päätöksissä. Erityisesti pienten valtioiden rooli voi olla merkittävä, kun hahmotellaan vaihtoehtoisia tapoja järjestää yhteiskuntamme – jossa energiapolitiikka on hyvin keskeinen elementti.
21 tykkäystä
Pohjoismainen energiaomavaraisuus on fiktiivinen käsite. Sähkömarkkinat ovat syvästi integroituneet Eurooppaan: NordLink vie sähköä Norjasta Saksaan, NordBalt Ruotsista Liettuaan, Estlinkit Suomesta Viroon. Pohjoismainen tuotanto on yhä enemmän volatiilia tuuli- ja aurinkovoimaa, ja ilman vientiä NordPool-alueen ulkopuolelle nykyisellekään tuotantokapasiteetille ei löydy kaupallisia perusteita.
Emme ole omavarainen saareke, vaan osa eurooppalaista energiajärjestelmää, ja sen turvallisuus on meidän turvallisuutemme. Tähän liittyy myös puolustus. Panssarivaunut, hävittäjät ja mekanisoidut joukko-osastot eivät liiku ilman fossiilisia polttoaineita.
Ajatus siitä, että olisimme Yhdysvaltojen, Lähi-idän tai muiden tuottajien armoilla energian suhteen, siinä geopoliittisessa ympäristössä jossa nyt elämme, on asia joka pitäisi huolestuttaa kaikkia.
Oletat, että 10–20 vuoden päästä fossiilisia ei tarvita, ja siksi norjalaisten hyvin hoidettujen yhtiöiden ei kannata kehittää uutta infrastruktuuria. Tämä sama “ei tarvita pian” -argumentti on esitetty joka vuosikymmen ja osoittautunut vääräksi. IEA:n omat skenaariot näyttävät merkittävää kaasun kysyntää Euroopassa vielä 2040-luvulla. Jos Norjalaiset eivät sitä osaltaan tyydytä, joku muu tekee sen jossain muualla, todennäköisesti heikommilla ympäristöstandardeilla ja ilman ESG-ehtoja.
Nettovaikutus ilmastoon voi tuolloin olla huonompi.
Norjan NDC-tavoite on vähintään 55 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Norjalla on toki kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, mutta tämä toteutetaan kompensoimalla päästöjä kansainvälisillä päästövähennyksillä, ei nollaamalla kotimaisia päästöjä. Tämä on vakiintunut kansainvälinen käytäntö.
Vuoteen 2050 mennessä tavoite on 90–95 % päästövähennys. Lisäksi UNFCCC-ilmastolaskenta erottaa kotimaiset päästöt vientituotteista, aivan kuten Suomen ilmastotavoitteet eivät laske vientiteollisuuden tuotteita Suomen päästöiksi. Öljyn vienti ja kotimainen päästötavoite eivät ole ristiriidassa kansainvälisen kehyksen sisällä.
Kukaan ei kiistä ilmastokriisiä tai planeettamme rajoja. Kysymys on, ratkaiseeko Nordean vetäytyminen yhtään mitään. Equinorin rahoituksessa on 19 pankkia. Jos pohjoismaiset vetäytyvät, tilalle tulevat toimijat joille arktisen ympäristön suojelu ei ole prioriteetti. Nordea neuvottelupöydässä on vaikutusvaltaa. Nordea pöydän ulkopuolella on irrelevantti.
Pienten valtioiden vaikutusvalta perustuu siihen, että ne osallistuvat järjestelmiin ja muokkaavat niitä sisältäpäin, ei siihen, että ne vetäytyvät ja saarnaavat sivusta.
Yhtiökokouspäätöslauselman taustalla on Nordic Center for Sustainable Finance, joka on ActionAid Tanskan alaosasto. Heidän raporttinsa rahoittaja on KR Foundation, tanskalainen ilmastosäätiö jonka eksplisiittinen missio on lopettaa kaikki fossiilisten rahoitus. Heidän henkilöstössään on mm. Tanskan vasemmistopuolue Enhedslistenin entinen poliittinen neuvonantaja. Kyseessä on ideologinen toimija jolla on vasara kädessä, ja kaikki näyttää nauloilta.
Edellämainittu ei tarkoita etteikö data voisi olla oikeaa, mutta kehystys on aktivismia, ei tasapainoista analyysiä.
55 tykkäystä
Mikähän ajojahti tällä viikolla on menossa kun Norjassa ei saisi tanskalaisten mielestä porata öljyä (Nordic Center for Sustainable Finance) ja samaan aikaan ruotsalaisille ei kelpaa Suomesta Nesteen biopolttoaineet (SVT).
8 tykkäystä
Hyvä kirjoitus Nordean Jussi Pajalalla tänään ajankohtaisesta eduskunnan lainalakikäsittelystä.
Uutisointia tuosta: Nordeassa ilakoidaan 40 vuoden lainoista – ”Piristysruiske” - Ilta-Sanomat
23 tykkäystä
Kasperi on tehnyt meille sunnuntaiksi luettavaa, eli Nordeasta yhtiöraportin 
Vaikka kasvanut epävarmuus on jälleen sumentanut talousnäkymiä, emme toistaiseksi oleta tästä Nordealle merkittävää haittaa korkojen ennakoidun nousun tukiessa korkokatetta. Ennusteitamme vasten osakkeen tuotto-odotus on houkutteleva, joten toistamme lisää-suosituksen. Laskemme samalla tavoitehintamme 16,0 euroon osakkeelta (aik. 17,5) pääosin osingon irtoamisen seurauksena.
44 tykkäystä
Hyvä meille osakkeenomistajille, kun korkotulot kasvavat, mutta lainan ottaja saakin maksella lainaa valmistumisesta eläkkeelle aasti..
14 tykkäystä
Pääsiäisen yllätysmunani oli Nordean antamama 2,5 % vuosikorko 3 kk määräaikaiselle talletukselle!
7 tykkäystä
Nordea on ollut salkkujeni parhaita tasaisia suorittajaosakkeita viime vuodet. Omien ostotkin ovat olleet OK, mutta osingot lämmittävät enemmän.
Nordea on tuottanut moninkertaisesti määräaikaissijoitusten prosentit, siis vuosikausia. Onnistuin vieläpä kahmimaan Nordeaa aikoinaan melko huokealla hinnalla.
Tilille tällä viikolla kilahtaneet muhkeat osingot menevät tällä(kin) kertaa omalla kohdallani suoraan kulutukseen.
Nordea jatkaa korkealaatuista suorittamista. Erinomaista.
Muutin aikoinaan ketjun otsikon. Sitä ei ole näillä tiedoilla syytä muuttaa. Priimaa.
PS. Muutin otsikkoa sittenkin. Se on nyt todenmukainen ja ajankohtainen.
32 tykkäystä