Osakkeenomistajana sanoisin, että tasainen odotettu tulos. Tämä vuosi vähän lasketellaan, mutta Trumpin temput saattavat yllättää. Korot laskusuunnassa ja se vaikuttaa tulokseen. Pidän kuitenkin pottini.
34 tykkäystä
Tuloskommentit
Tulos siis yli odotusten vaikkakin viime vuoden 1Q alle. OPO:n tuottotavoite - ponnisteltavaa on.
Ohjeistus säilyi odotetusti ennallaan
Yli 15 %:n oman pääoman tuottoa ennakoivaan ohjeistukseen ei odotetusti tullut muutoksia Q1-raportilla. Nordealla on kuitenkin kova työ kuluvan vuoden ohjeistukseen yltämiseksi, sillä kasvava kulutaso ja laskeva korkotaso painavat loppuvuoden tuloskehitystä. Arviomme mukaan yli 15 %:n oman pääoman tuottotavoitteen ylittäminen vaatiikin olemassa olevien luottotappiopuskureiden purkamista, ja tätä yhtiö näyttäisikin jatkavan aiemmassa tahdissa kasvaneesta epävarmuudesta huolimatta.
14 tykkäystä
Pitää taas mainostaa, että Nordean raporteissa on mukana tiivis yhden sivun katsaus pohjoismaisten talousten kehitykseen. 
Hyvä pikavilkaisu! Ja pahuksen norjalaiset, mikä 2 % työttömyysaste…
48 tykkäystä
Kyselin Grokilta miltä Nordean toimintaympäristön maat kokonaisuutena näyttäisivät, laitoin huvikseni mukaan myös Islannin.
Eihän tämä Suomi-surkeuden muurien yli kurkatessa yhtään hullummulta näytä, 28 miljoonan asukkaan ja 1860 mrd USD talouden power house, joka suuruudeltaan olisi maailman rankingissä noin #12 tai #13, kokoluokaltaan vähän alle Italian ja Kanadan sekä samaa luokkaa tai isompi kuin Etelä-Korea, Venäjä, Brasilia, Australia.
Mitä noihin työttömyyslukuihin tulee, Suomessa ja Ruotsissahan on talouden potentiaalia työttömyysluvuista päätellen…
Pitäisi vaan tulla taiotuksia väelle korkean tuottavuuden potentiaalisia töitä, sellaisia jotka tuottavat kansantalouteen eivätkä vain kustanna. No se on sitten eri tarina…
If you combine Gdp of Sweden, Finland, Denmark, Norway and Iceland how big economy would that be, and what would be the position in world gdp ranking. What would be the population?
Summary
Combined GDP: ~$1.86 trillion (2023 nominal).
World GDP Ranking: Approximately 12th or 13th, between Brazil and Australia.
Combined Population: ~27.89 million.This hypothetical Nordic economy would be a high-income, mid-sized global player, comparable to Brazil in economic size but with a much smaller population. For context, its GDP per capita would be ~$66,600, among the world’s highest, reflecting the region’s wealth and productivity
Combined GDP
Based on IMF data for 2023 (nominal GDP at current prices):
Sweden: $593.3 billion
Norway: $526.9 billion
Denmark: $405.7 billion
Finland: $301.7 billion
Iceland: $30.6 billion
Total Combined GDP = $593.3 + $526.9 + $405.7 + $301.7 + $30.6 = $1,858.2 billion (or approximately $1.86 trillion).World GDP Ranking
To determine the position in world GDP rankings, we compare the combined GDP to individual countries’ nominal GDPs for 2023 (using IMF or World Bank data). The top economies include:
United States: ~$25.5 trillionChina: ~$18.3 trillion
Japan: ~$4.2 trillion
Germany: ~$4.1 trillion
India: ~$3.4 trillion
United Kingdom: ~$3.1 trillion
France: ~$2.8 trillion
Italy: ~$2.0 trillion
Canada: ~$2.0 trillion
South Korea: ~$1.7 trillion
Russia: ~$1.8 trillion (estimates vary)
Brazil: ~$1.9 trillion
Australia: ~$1.7 trillion
Spain: ~$1.4 trillion
Mexico: ~$1.4 trillion
Indonesia: ~$1.3 trillion
The combined GDP of $1.86 trillion would place the Nordic economies between Brazil ($1.9 trillion) and Australia (~$1.7 trillion), likely around 12th or 13th in global rankings, depending on precise figures for Russia and Brazil. It would surpass countries like Australia, Spain, Mexico, and Indonesia but fall short of Canada and Italy.Combined Population
Using 2023 population estimates from Statista and other sources:
Sweden: 10.55 million
Denmark: 5.90 million
Finland: 5.56 million
Norway: 5.49 million
Iceland: 0.39 million
Total Combined Population = 10.55 + 5.90 + 5.56 + 5.49 + 0.39 = 27.89 million.
14 tykkäystä
Suomalaistenkotitalouksien ja pk-yrityksien lainakannan stage 3 (impaired) lainojen osuus moninkertainen verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. Suomessa 1,75 % kotitalouksien lainoista ja 2,8 % pk-yrityksien lainoista on “impaired”. Ainoastaan suuryritysten lainakannan laatu Suomen osalta samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.
10 tykkäystä
Olen uusi pankkisektorin osakkeissa, ja en tajua miksi sekä Inderes että markkina näyttää käyttävän pankeilla korkeampaa oman pääoman tuottovaatimusta kuin muilla yhtiöillä keskimäärin. Yleensä mennään alle 9 %:ssa mutta pankeissa yli 10 %:ssa. Mistä tämä johtuu?
2 tykkäystä
Pankit on ihan geneettisesti tosi vivutettuja laitoksia, jolloin kun paska osuu tuulettimeen, niin osakepääoma menetetään usein kokonaan. Tästä johtuva “bust” riski ainakin omissa kirjoissa nostaa huomattavasti pankeille käyttämääni tuottovaatimusta.
23 tykkäystä
Tässä on Sijoittaja.fi:n juttu Nordeasta ja sen tuloksesta. Loppuosa jutusta on maksumuurin takana. Sinällään ei pitäisi olla kauheasti uutta, jos on Nordean oman materiaalin tsekannut ja Inden kommentit myös.
7 tykkäystä
Kävin haastattelemassa tuttuun tyyliin Iania Vallilassa. Ainakin omaan makuuni sitäkin mielenkiintoisempi haastattelu. Ian mainitsi, että vaikka yritysasiakkaat ovat varautuneita niin esim. luottokorttidatassa ei näy mitään heikkoutta kauppasodan takia toistaiseksi.
Aiheet kellotettuna:
00:00 Nordea Q1
01:30 Luottotappiot
02:55 Kauppasota
06:28 Pohjoismaalaiset taloudet
07:40 Oletuksia vuodesta 2025
09:38 Johdon puskurit
11:35 Vaikutukset Nordeaan
47 tykkäystä
Kassu on reippaana tehnyt uuden yhtiöraportin heti tuloksen jälkeen.
Nordea julkisti odotuksiamme paremman Q1-tuloksen. Ennusteylitys selittyi kuitenkin pääosin kvartaaleittain heiluvilla käyvän arvon muutoksilla, ja korkokatteen lasku piti tuloksen odotetusti laskussa. Samalla kasvanut epävarmuus on heikentänyt luottokysynnän näkymää, joka yhdessä laskeneiden korkoennusteiden kanssa laski tulosennusteitamme. Verrattain vakaiden tulosnäkymien valossa osakkeen tuotto-odotus on kuitenkin yhä riittävä, joten toistamme lisää-suosituksemme.
Voitonjako säilyy runsaana
Voitonjako säilyy ennusteissamme edellisvuosien tapaan runsaana, ja odotamme Nordean jakavan 65–70 % tuloksestaan osinkoina voitonjakopolitiikkansa mukaisesti. Käsityksemme mukaan yhtiö pyrkii tasaisesti kasvavaan osinkoon, mitä myös omat ennusteemme mukailevat. Osinkoja täydennetään säännöllisillä omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmilla, joista viimeisin noin 250 MEUR:n ohjelma käynnistettiin Q1:llä. Tämän lisäksi odotamme loppuvuodelle vielä yhtä vastaavan kokoista ohjelmaa. Vuosilta 2026–2028 odotamme yhteensä noin 3,0 mrd. euron edestä omien osakkeiden ostoja.
38 tykkäystä
Olikohan se nyt sitten 9 vai 10 kvartaalia sitten, kun muutin Nordea-ketjun otsikkoa. Paljon on ehtinyt tuona aikana tapahtua, mutta priimaa pukkaa edelleen. Etenkin olosuhteisiin peilaten. Q1 oli jälleen vahva esitys.
Nordean toimintaympäristö on Trumpin poukkoilun myötä heikentynyt, mutta Pohjoismaat näyttävät muodostavan vakaan alue laajamittaisen epävarmuuden lisääntyessä. Optimisti voisi tässä tilanteessa todeta, että alempi inflaatio ja laskeneet korot voivat lisätä taloudellista aktiviteettia nopeasti epävarmuuden hälventyessä.
Oma arvioni on, että Trump kokeilee talouden logiikan vastaisia temppujaan aikansa ja peruuttelee sitten nopeasti faktojen lyödessä päin nenää. On hyvinkin mahdollista, että suosionsa hiipuessa hän kyllästyy jatkuviin takaiskuihin ja keskittyy jälleen sisäpolitiikkaan, ja rakentaa vaikka muurin Kanadan rajalle.
Olin alkutalvesta mukana erään yhtiön rahoituskeskusteluissa. Kyseessä oli melko merkittävä summa ja keskusteluja käytiin lähes kaikkien suomalaisten pankkien kanssa. Mukana oli myös Nordea. Yksi pankki ei osoittanut mitään kiinnostusta ja voiton vei pienempi pankki, joka ei ihan pieniin yksityiskohtiin tarttunut. Huomiota prosessissa kiinnitti Nordean perinpohjainen selvitys yhtiön tilanteesta. Se poikkesi pieteetissään kaikista muista. Nordea on ylpeillyt luottojensa laadulla ja se väite sai vahvistusta omakohtaisen kokemuksen kautta. Nordean tarjouskin oli lopulta parhaimmasta päästä.
Listasin Q1:n kohokohtia tiedotteen CEO-osuudesta
-
Henkilöasiakkaat: Kasvua säästämisessä, lainoissa ja digitaalisessa asioinnissa.
-
Yritysasiakkaat: Luotonanto kasvussa Ruotsissa ja Suomessa, asiakastyytyväisyys Ruotsissa erittäin vahva.
-
Suuryritykset ja instituutiot: Vahva kysyntä riskienhallintaratkaisuille, luotonanto laski hieman, joukkovelkakirjamarkkinat vilkastuivat.
-
Varainhoito ja varallisuudenhoito: Nettomerkinnät positiiviset, hallinnoitavat varat kasvoivat 9 % vuodentakaisesta 425 miljardiin euroon.
Tähän kun lisää vielä strategisen näkymän, eli oman pääoman tuottotavoitteen pysymisen >15%, niin eihän tästä vieläkään löydä valittamista. Oma “Pappaholding Oy:ni” on tyytyväinen tasaiseen tuottoon ja toiminnan luotettavuuteen. Nordea on nyt salkkuni ainoa osake omassa lajissaan.
101 tykkäystä
OPn Antti Saari kirjoittanut tuoretta analyysia otsikolla “enää pari varttia ja tulos kasvaa taas.”
Tavoitehinta nostettu 12,50 eurosta 13,00 euroon ja suositus edelleen OSTA.
37 tykkäystä
Danske arvioi aamarissaan Nordea tuoreen tulosjulkistuksen jäljiltä.
Linkin takana luettavissa seuraavaa arkipäivään asti.
Target 12kk ennallaan, 145 sek (n 13,15 eur) & Osta
33 tykkäystä
Ettei totuus unohtuisi, Nordeassa silppuri käy kuumana: Nordea mitätöi takaisinostettuja osakkeita | Kauppalehti
Nordea on tänään mitätöinyt 10 307 077 yhtiön omaa osaketta Nordean hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Osakkeet olivat yhtiön hallussa pääomarakenteen optimointitarkoituksessa ja ne oli hankittu osakkeiden takaisinostoilla.
Nordean osakkeiden määrä on mitätöinnin jälkeen yhteensä 3 480 580 970. Osakkeisiin liittyvä äänimäärä on yhteensä 3 480 580 970.
83 tykkäystä
Taas kasvoi omistusosuus laatuyhtiöstä 0,29% 
pienistä puroista se kasvaa
27 tykkäystä
Jaan tänne ylätason huomioita Euroopan pankkisektorilta. Koskee tietysti samalla tavalla myös Nordeaa.
Blummalla oli juttua Euroopan pankkisektorista joka on viimeiset pari vuotta ollut maailman kuumimpia paikkoja olla tekoälyn ja (Euroopan) puolustussektorin ohella.
JP Morganin poppahenkilön mukaan pankkien tulokset Euroopassa ovat “huiputtamassa” kun korot laskevat, mikä johtaa taas korkomarginaalin laskuun. Samalla sektori ei ole taantumassa se mukavin omistaa, eikä taantumariskejä ole analyytikoiden mukaan hinnoiteltu sektorille kamalasti.
Salkunhoitajat ovat yhä vähemmän “ylipainolla” mukana Euroopan pankeissa.
34 tykkäystä
Toimitusjohtaja Frank Vang-Jensenin katsaus tämän kevään yhtiökokouksesta! 
12 tykkäystä
Muutama nosto Nordea-ketjuun päivän Vartista, jossa käsittelin paljon myös Euroopan pankkisektoria. Euroopan pankkisektori on kuitenkin se viitekehys, minkä sisällä Nordeakin operoi.
Tämä kuvaaja voi vaatia hieman avaamista, mitä tein videollakin. Saksan 2v ja 10v velkakirjojen korkoero (10v miinus 2v korko) kuvaa eroa lyhyiden ja pitkien korkojen välillä. Käytännössä Saksan 2v ja EKP:n ohjauskorko liikkuvat lähellä toisiaan, sillä lyhyet korot heijastelevat vallitsevaa korkopolitiikkaa. Sen sijaan 10v heijastelee Saksan ja euroalueen talous- sekä inflaationäkymiä ja miltä ne näyttävät keskimäärin seuraavat 10 vuotta markkinan mielestä nyt.
Kansankielisesti. 2v korko vaikuttaa pankkien talletuskorkoihin (ottolainaus), mutta lainat (antolainaus) heijastelevat pitkiä (10v) korkoja.
Jos korkoero paisuu, pankin kannattaa lainata niin paljon kun riskiä sietää ottaa. Tämä kuumentaa myös taloutta.
Euroopan pankkisektori ja tämä korkoero ovat ainakin visuaalisesti rimmanneet hyvin, vaikka ennen finanssikriisiä tämä rimmailu ei päde. Viime aikojen ralli selittynee osin ainakin tällä korkoeron jyrkentymisellä.
41 tykkäystä
Tämän tiedotteen perusteella mitään äkkijarrutusta kulutuksessa tai asuntolainojen kysynnässä ei ole tullisodan pelkojen takia Suomessa näkynyt. Tämä on tietysti hyvä niin Nordealle kuin muillekin Suomessa toimiville pankeille. Hakemusten kasvu ei tietenkään vielä takaa että uusien lainojen nostot jatkaisivat kasvussa, mutta hyvä indikaatio tämä toki on.
57 tykkäystä
Talouselämän artikkeli Nordeasta. Haastateltavana tietenkin inderesin Kasper. (Vain tilaajille)
Muutama poiminta artikkelista:
Nordean osakkeen kurssinousun syistä/taustatekijätöistä toimittajan & analyytikon mukaan.
- Korkoympäristöstä hyötyminen:
Korkojen nousu paisutti pankkien korkokatetta nollakorkovuosien jälkeen.
“Näin ollen niiden kokokate paistui satumaiseksi.” – Olli Harma/Artikkelin kirjoittaja
- Kurssinousu viiveellä:
Analyytikot nostivat tavoitehintoja jo vuoden 2023 alussa (noin 13 €), mutta markkinat hinnoittelivat osaketta pitkään varovaisesti.
Nyt keväällä 2025 kurssi nousi analyytikkojen tasolle. - Kurssinousu arvostuskertoimien kautta, ei ennustemuutoksista:
"Kun ennusteet eivät ole juuri muuttuneet, kyllä tämä nousu on tullut arvostuskertoimien kautta.” – Kasper Mellas, Inderesin pankkianalyytikko
Miksi kurssi nousi juuri nyt, vaikka korot laskivat?
- Makrotalous parani:
Euroopan elvytyspaketit ja taantuman väistyminen tukivat markkinoita alkuvuonna.
“Tuolloin Nordean osake kiskaisi selkeän rallin.” – Artikkelin kirjoittaja
- Luottotappioiden pelko väistyi:
Nordean luottotappiot ovat olleet vähäisiä.
"Sijoittajat ovat alkaneet odottaa, että Nordea pääsee lähivuosina pikemminkin purkamaan noita puskureita.” – Kasper Mellas
- Korkosuojaus pehmensi vaikutusta korkojen laskusta:
Korkokate laskee maltillisesti (7,6 mrd € → 7,2 mrd €) ja stabiloituu sen jälkeen.
– Lähde: Factsetin ennusteet, viitattu artikkelissa - Johto ja tehokkuus tekivät tulosta:
Nordean toimitusjohtaja Frank Vang-Jensen on saanut yhtiön käännettyä tehokkaaksi ja kannattavaksi.
“Nordean toiminnan tehostuminen – esimerkiksi kulu-tuotto-suhteella mitattuna – on ollut huimaa.” – Olli Harma/Artikkelin kirjoittaja
Arvostustaso ja sijoittajan näkymä:
- P/b-luku noussut 1,4:ään – korkeimpia finanssikriisin jälkeen:
“Finanssikriisin iskiessä pankkeja arvostettiin jopa kahden p/b-luvulla.” – Kasper Mellas
“Nordea arvostetaan siis keskimääräistä eurooppalaista pankkia korkeammalle.” –Olli Harma/ Artikkelin kirjoittaja
- Vahva kokonaistuotto:
Viiden vuoden kokonaistuotto on ollut noin +240 % osingot ja takaisinostot huomioiden.
Yhteenveto Mellaksen mukaan:
- Markkinoiden ja analyytikoiden näkemykset ovat lähentyneet.
- Pelot ovat haihtuneet ja pankkisektorin vakaus aliarvioitiin aiemmin.
“Nyt näyttää siltä, että näkemyserot ovat kaventuneet: markkinat näyttävät olevan aiempaa enemmän samaa mieltä.” – Kasper Mellas
41 tykkäystä