Hienoja kehitysehdotuksia! Kaiken kaikkiaan kyllä olen tyytyväinen esitykseen ja muutenkin äärettömän tyytyväinen nordean omistaja.
Kyllä se tietysti jotain sekin kertoo yhtiön tämän hetken vireestä että suurimmat sijoittamiseen ja sijoittajaviestintään liittyvät ongelmat keskittyvät tilastograafeihin.
Q1 2025 alkaa olla paketissa ja korot rallattelee edelleen 2.5% tuntumassa. Tulevien Euroopan investointien varat virtaavat nordeankin kanavia pitkin, ihmiset käyttää taas rahaa (koska on mitä käyttää) jne.
Samaa mieltä, ja mielestäni ei ole mitään järkeä alkaa kikkailemaan kun luvut on komeat jo ihan ilmankin. Tuo kikkailu kuuluu mielestäni niille yhtiöille, joilla olisi operatiivisesti enemmän petrattavaa, jota sitten häivytetään näillä “tekniikoilla”. Toki voihan tässä olla kyse kalvot valmistelleen huolimattomuudesta, mutta luulen että aika monta silmäparia nuo kalvot ovat kyllä läpäisseet ennen julkistusta…
Sama virhe asteikoissa oli jo viime vuonna. Laitoin siitä palautetta, jonka Nordea noteerasi. Eivät ole kuitenkaan korjanneet asiaa. Tai eihän siinä ole asteikkoa ollenkaan Y-akselilla.
Kaikenkaikkiaan aika käsittämätöntä numeraalisten asioiden alansa johtavalta yritykseltä.
Graafien tarkoitus on visualisoida numeroita ja tässä sitä ei tapahdu tuossa ollenkaan vaan visuaalinen kerronta ja luvut aiheuttavat sekaannusta. Liikevoittossa ja tuotossa on saavutettu merkittävää parannusta! Eiku…
Juho Toratti on tehnyt jutun Nordean osingosta, jutussa ei kauheasti muuta käydä läpi.
Alkaneena vuonna analyytikot odottavat Nordean tuloksen laskevan 1,36 euroon. Tästä huolimatta finanssijärkäleen odotetaan pitävän kiinni viime vuosina nähdystä osingon 0,02 euron vuosikasvusta. Analyytikoiden osinkoennuste tilikaudelle 2025 on siis 0,96 euroa.
Eilisessä kauppalehdessä melko laaja artikkeli pankeista sijoituskohteina. Suotuisaa näkymää maalattiin Nordealle ja Aktialle. Peukkua alaspäin sen sijaan tarjottiin näille: OmaSP ja Alisa
Näyttäisi siltä, että Nordealle kävi ’limit down’ ja sen vuoksi kaupan pysähtyminen. Voiko joku vahvistaa tämän? Onko retail investorilla mahdollista nähdä Hexin osakkeiden Dark Pool jostain lähteestä?
Korot näillä näkymin laskussa ja kaikki tämmöinen taloudellinen epävarmuus on myrkkyä pankeille. Jos joku isompi pankki ajautuu ongelmiin niin laineet lyövät pitkälle. EKP saattaa myös jäädyttää voitonjaon isommassa kriisissä. Ymmärrettävästi pankkien arvot laskevat.
Itse toki tähyilen lisäystä, jos vaikka käytäisiin kurkkaamassa alle tasearvon, mutta päivä lasku näyttäisi lieventyneen.
Tässä on Kasperilta ennakkokommentit, kun Nordea julkaisee Q1-tuloksensa keskiviikkona.
Nordean korkokate pysynee laskussa, mikä yhdessä kasvaneiden kulujen kanssa vetää Q1-tuloksen ennusteissamme selvästi alle vahvan vertailukauden tason. Raportilla huomiomme kiinnittyy lukujen ohella erityisesti johdon kommentteihin nousseen epävarmuuden mahdollisista vaikutuksista pankin tulevaisuudennäkymiin.
Ensi viikolla siis luvassa Nordean ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistus. Kannattavuuden pitäisi pysyä hyvällä tasolla, vaikka korkokatteen lasku painaakin tuloskehitystä.
Mitä tulee viimeaikojen rajuihinkin liikkeisiin, niin Nordean kasvu- ja tulosnäkymään mahdollisen kauppasodan kiihtyminen vaikuttaisi lähtökohtaisesti heikentävästi.
Vaikutus olisi epäsuora ja tulisi 1) matalamman korkotason, 2) heikentyvän lainakysynnän sekä 3) kasvavien luottotappioiden kautta. Nordealla on käytössä mittava puskuri kasvavien luottotappioiden varalta, joten kohdan 3 vaikutus jäisi maltilliseksi. Lisäksi pankin luotonmyöntökriteerit ovat arviomme mukaan varsin konservatiiviset luottokelpoisuuden ja vakuuksien osalta, joten tuskin talouden heikentyminen osuisi dramaattisesti pankin kannattavuuteen ilman puskureitakaan (toki jotain vaikutuksia tällä lyhyellä aikavälillä olisi). Matalampi korkotaso kuitenkin heikentäisi lähtökohtaisesti kaikkien pohjoismaisten pankkien korkokatteita. Myös luottojen kysyntänäkymä osuu lähtökohtaisesti kaikkiin pankkeihin, sillä kuluttajaluottamuksen lasku nakertaa asuntolainakysyntää ja arvaamaton makroympäristö suitsii yritysten investointi-intoa ja tätä kautta lainakysyntää.
Toistaiseksi en pidä yllä lueteltujen tekijöiden vaikutusta dramaattisena, sillä mitään nousukauden juhlia ei pankkien ennusteisiin ole ennen tätäkään leivottu. Lisäksi markkinakorkojen ennusteet ovat ainakin toistaiseksi laskeneet kohtalaisen maltillisesti – Euroopassa 15–20 bps tullien julistamisen jälkeen. Tilanne voi toki olla jo muuttunut jo tänään, sen verran ripeässä uutissyklissä tällä hetkellä eletään. Euroalueen korkotaso (mm. 12kk euribor) on ennusteissa joka tapauksessa yhä esimerkiksi Nordean laskelmissaan ja tavoitteissaan soveltaman 2 %:n tuntumassa. Alimmillaan ennusteissa korkotaso laskee juurikin noin 2 %:iin vuonna 2027. Toki näitä lukiessa on hyvä muistaa, että harvassa ovat ne kerrat kun markkinat ovat onnistuneet kokokehityksen oikein ennakoimaan. Kuluva vuosi toimii hyvänä esimerkkinä: alkuvuonnahan korot nousivat Euroopan elvytystoiveiden lomassa, kunnes matto vedettiin alta tullisodan pelossa.
Lisäksi pääomamarkkinoiden lasku osuisi hallinnoitavien varojen kautta palkkiotuottoihin. Markkinasentimentin jäähtyminen voisi lisäksi heikentää varainhoitoasiakkaiden sijoitusintoa ja vähentää uusien merkintöjen tekemistä (tai jopa johtaa huomattaviin lunastuksiin kuten koronakriisin alkumetreillä).
Yhteenvetona lausuttakoon, että tullien ja kauppasodan uhan vaikutus on pankeillekin negatiivinen, sillä nämä ovaat liiketoiminnassaan varsin tiiviisti kiinni makrotaloudessa, mutta lopullista vaikutusta on tässä kohtaa mahdotonta järkevästi arvioida. Ei siis auta kuin seurata tilanteen kehittymistä. Mielestäni reaktio markkinalla on kuitenkin ollut varsin raju ja esimerkiksi Nordea hinnoiteltiin hetkellisesti jo tasearvoonsa. Tätä on vaikea pitää perusteltuna, vaikka näkyvyys lopullisiin vaikutuksiin onkin sumea. Toki tänään taas korjattiin relusti ylöspäin, joten tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä ollaan palattu jo lievästi yli tasearvon.
Nordean Q1’25 -tulos on ulkona! EPS 0,35 EUR eli heittämällä yli odotusten nopealla tuomiolla.
" Yhteenveto ensimmäisestä neljänneksestä
Palkkiotuottojen kasvu jatkui; tuotot yhteensä pysyivät korkealla tasolla. Korkokate pieneni 6 prosenttia ohjauskorkojen laskun seurauksena. Nettopalkkiotuotot kasvoivat 4 prosenttia. Sekä vakuutustoiminnan nettotulos että nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä olivat vakaat. Tuotot yhteensä supistuivat 4 prosenttia vuoden takaisesta, mutta edellisneljännekseen verrattuna ne kasvoivat prosentin. Kulut kasvoivat 5 prosenttia. Strategisten investointien osuus tästä oli 4 prosenttiyksikköä. Liikevoitto oli 1,6 miljardia euroa. Se laski 9 prosenttia vuoden takaisesta mutta nousi 10 prosenttia edellisneljänneksestä.
Oman pääoman tuotto 15,7prosenttia; osakekohtainen tulos 0,35euroa. Nordean oman pääoman tuotto pysyi vahvana ja oli ensimmäisellä neljänneksellä 15,7 prosenttia. Tämä kertoo Nordean toimintamallin kestävyydestä ja erittäin hyvänä jatkuneesta kehityksestä. Ensimmäisen neljänneksen kulu/tuotto-suhde jaksotetut vakausmaksut mukaan lukien oli 44,6 prosenttia eli Nordean 44-46 prosentin tavoitteen mukainen. Osakekohtainen tulos oli 0,35 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 0,38 euroa."
