Nokia & Nscale: Gigawattiluokan ”AI-tehdas” ja takuupaikka Rubin-arkkitehtuuriin
Palstalla jäätiin odottamaan konkretiaa OFC-sijoittajapäivästä, ja sitä saatiin kerralla kunnolla: Nokian rooli ei ole vain toimittaa komponentteja, vaan se on raivannut tiensä suoraan tekoälyinfrastruktuurin ytimeen sijoittajana ja teknologiapartnerina.
Tässä Geminin kanssa pureskeltu analyysi tilanteesta:
1. Nscale & Microsoft Monarch: Massiivinen päänavaus
Nscale ja Microsoft julkistivat GTCssä Monarch AI Campus -hankkeen.
• Mittakaava: 1,35 gigawattia (GW) tekoälylaskentaa Länsi-Virginiaan.
• Nvidia-kytkös: Monarch on maailman ensimmäinen lippulaivakohde Nvidian tulevalle Vera Rubin NVL72 -arkkitehtuurille (saatavuus 2027).
• Nokian rooli: Nokia on mukana Nscalen tuoreessa 2 miljardin dollarin Series C -rahoituskierroksessa (yhdessä Nvidian, Dellin ja Lenovon kanssa). Tämä ei ole pelkkää sijoittamista, vaan strateginen veto, jolla Nokia varmistaa ”sisäkaistan” Monarchin verkkoinfraan.
2. OFC-sijoittajapäivän ydinviestit
Sijoittajatapaamisessa Los Angelesissa Nokia vastasi kysymykseen ”Milloin tästä tulee rahaa?”:
• 2.4T ja 3.2T optiikka: Nokia vahvisti, että uudet sovellusoptimoidut optiset ratkaisut (3 nm DSP) menevät ”sampling”-vaiheeseen kesällä 2027. Ajoitus täsmää täydellisesti Nscalen Rubin-käyttöönottojen kanssa.
• FP6 (Sextant): Vaikka piiriä ei vielä virallisesti ”lanseerattu”, Nokia esitteli 1.6T-ready-reititysalustoja, joiden aivoina 3 nm FP6 toimii. Tämän piirin energiatehokkuus on avainasemassa gigawattiluokan konesaleissa, joissa jäähdytys on suurin pullonkaula.
• CHIPS Act -rahoitus: San Josen tehtaan laajennukseen saatu valtion tuki nelinkertaistaa Nokian optiikkakapasiteetin Yhdysvalloissa. Tämä poistaa sijoittajien pelkoja siitä, että ramp-up-kustannukset söisivät marginaalit.
3. Strateginen johtopäätös
Nokia on muuttunut passiivisesta rautatoimittajasta aktiiviseksi ekosysteemipelaajaksi. Sijoittamalla Nscaleen Nokia on rahoittanut itselleen paikan pöytään, jossa päätetään maailman suurimmista tekoälyverkoista.
Tämä tarkoittaa, että:
2026 on infrarakentamisen ja konesalien hallinnan (Aurelis, SR Linux, EDA) vuosi. Vaikka huippunopea optiikka tulee 2027, Nokia tuo markkinoille tärkeitä “esitöitä” jo tänä vuonna:
• Multi-rail optical line system: Uusi, erittäin tiheä vahvistin- ja linjajärjestelmä tulee saataville jo vuoden 2026 jälkipuoliskolla (H2/2026). Tämä on se fyysinen infrastruktuuri (verkon runko), jonka päälle 2027 tulevat 1.6T-palikat myöhemmin asennetaan.
• Aurelis (PON-pohjainen konesalihallinta): Tämä ratkaisu on jo nyt esillä ja sen odotetaan alkavan tuoda helpotusta konesalien virrankulutukseen ja hallintaan huomattavasti aiemmin kuin 1.6T-optiikan.
2027 on se varsinainen “Rubin-supercycle”, jossa Nokian 3 nm optiikan ja FP6-reitityksen massavolyymit alkavat näkyä luvuissa.