Tässä täytyy kuitenkin huomioida, ettei noita kaikkia 20 000 potilasta hoideta yhden vuoden aikana. Todennäköisesti kumulatiivisesti tavoite 5v sisään, toki aina uusia ihmisiä masentuu.
Eli laittaisin laitemyyntiin jakajaksi 5-10, eli noin 5-10 M€.
Tässä täytyy kuitenkin huomioida, ettei noita kaikkia 20 000 potilasta hoideta yhden vuoden aikana. Todennäköisesti kumulatiivisesti tavoite 5v sisään, toki aina uusia ihmisiä masentuu.
Eli laittaisin laitemyyntiin jakajaksi 5-10, eli noin 5-10 M€.
Itse ymmärrän tän PALKO:n suosituksen niin että näitä potilaita nimenomaan tulee lisää tuon verran vuosittain
Lääkeresistenttiä masennusta sairastavia potilaita on erikoissairaanhoidossa, em.
prosenttiosuuden mukaan, varovasti arvioiden, noin 6 000-20 000 potilasta vuosittain.
Hoitoa olisi hyvä tarjota nopeasti, sillä kroonistuvaa masennusta ei ole niin helppoa enää hoitaa ja se aiheuttaa myös johdannaisia ongelmia mm. työpaikan ja ihmissuhteiden menettämisen myötä.
Eli teillä aiotaan siis poiketa tuosta STM:n palveluvalikoimaneuvoston suosituksesta? https://palveluvalikoima.fi/documents/1237350/214702673/Suositus+TMS+tDCS+lääkeresistentti_masennus.pdf/bb5b6b3a-236d-25d3-3a47-88fc8f706de3/Suositus+TMS+tDCS+lääkeresistentti_masennus.pdf?t=1718877493844
Tuossa suosituksessa kuitenkin todetaan mm:
Transkraniaalinen sarjamagneettistimulaatio (rTMS) kuuluu terveydenhuollon
palveluvalikoimaan lääkeresistentin masennuksen hoidossa aikuisilla sen jälkeen, kun
potilasta on ensin hoidettu vähintään kahdella asianmukaisesti toteutetulla lääkehoidolla,
mutta ne eivät ole potilasta auttaneet, tai niitä ei ole perustellusti voitu potilaan hoidossa
käyttää.
Eli suositus TMS-hoidon tarjoamisesta on hyvinkin selkeä.
Palkon suositus ei ole kannanotto siihen, miten yksittäistä potilasta tulisi tutkia, hoitaa
tai kuntouttaa, vaan siitä päätetään potilaslain mukaisesti hyödyt ja haitat
yksittäistapauksessa punniten. Harkittaessa käytettäväksi menetelmää, joka on rajattu
palveluvalikoiman ulkopuolelle, tulee huomioida terveydenhuoltolain 7a §:n 3 momentin
säännös poikkeamisen lääketieteellisistä edellytyksistä. Poikettaessa
palveluvalikoimasta korostuu velvollisuus perustella ja kirjata ratkaisun perusteet.
Se että TMS-hoitojen sijasta tarjoaisi lääkeresistenttiä masennusta sairastaville potilaille vaikkapa tuota terapialinjaa vaatisi siis kirjalliset perusteet tuolle poikkeamiselle. Vaikea kuvitella että lääkeresistenttiin masennukseen enää löytyisi terapialinjan kautta apua, sillä varsinkin tällä hetkellä julkisessa terveydenhuollossa TMS-hoitoon päästäkseen on jo aika pitkä hoitopolku kuljettuna erilaisine kokeiluineen.
Nexstimin osalta tuon palveluvalikoiman suosituksen noudattaminen näyttäisi about tältä:
Terveydenhuoltoon toki tulee vielä lisää kustannusta mm. hoitajien palkkauksesta, mutta oman ymmärrykseni mukaan Nexstimin laitteen tarjoama navigointitoiminnallisuus mahdollistaa sen että ensimmäisellä hoitokerralla tehdyn hoitopaikan merkkauksen jälkeen seuraavat hoitokerrat onnistuvat merkittävästi pienemmälläkin osaamisella kuin tuo ensimmäinen käynti.
Mikäli noilla investoinneilla saadaan Suomeen 20 000 ihmistä vuosittain työkykyiseksi, niin on helppoa olla veronmaksajana sitä mieltä että näiden investointien kanssa ei kannata vitkutella ja tuo vastustushiekka pitää vaan huuhdella pois mahdollisimman pian.
Tässä muuten vielä Ylen juttu magneettistimulaatiosta parin viikon takaa: Suurin osa masennuspotilaista hyötyy magneettistimulaatiosta, joka tulee nyt avuksi lääkeresistenttiin masennukseen | Terveys | Yle
Tuossa Palkon suosituksessa tosin lukee myös, että rTMS-hoito ei ole nykyparametreillä kustannustehokasta.
3-vuoden perusanalyysi keskihinnalla (178€) tuottaa inkrementaaliselle kustannusvaikuttavuussuhteelle arvon ICER= n. 51 000€/QALY. ICER madaltuu kolmen vuoden aikana, mutta ICERin pitäisi olla alle 23 000€ (kansainvälisesti käytetty raja-arvo), jotta
voitaisiin sanoa, että on hoito alittaa kustannusvaikuttavuden kynnysarvon. Pitkän
aikavälin vaikutuksista ei voida sanoa paljoakaan, kun yksikköhinta on 178 € ja antokertoja
on 20. Hoito on kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta hyvin kriittisesti herkkä
yksikkökustannuksen ja hoitokertojen määrän vaihteluille. 178 euron keskihinnalla ja 20
kerran hoitojaksoilla hoito ei ole kustannusvaikuttavaa verrattuna kansainvälisesti
käytettyyn raja-arvoon
Kriittinen raja olisi, että käyttökerran hinta olisi alle 100 euroa. Tuossa myös oletettu, että rTMS laite maksaa 70 000 - 100 000 euroa. Jos Nexstim myy laitteitaan 250 000 eurolla, kuten sanot, niin tuosta kustannustehokkuuden rajasta ollaan vielä kauempana. Myöskään pitkäaikaistuloksista ei ollut mitään näyttö saatavilla.
Mikäli käyttökerran kustannusta ei ole saatu painettua alle 100 euron ja pitkäaikaistulokset ovat olleet vaatimattomia, niin näkisin, että voisi ihan järkevästi perustella tuohon Palkon suositukseenkin tukeutuen, miksi käytöstä kannattaa luopua, nyt kun rahat ovat tiukalla hyvinvointialueilla.
Käyttökerran kustannusta saa painettua merkittävästi alaspäin ihan sillä että hoitoja alkaa tekemään enemmän Mikäli laitteen, tilan ja hoitajan käyttöaste on huono, niin yksikkökohtainen kustannus on tietenkin korkea.
Lainaukset palveluneuvoston suosituksesta:
Hoito on kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta hyvin kriittisesti herkkä
yksikkökustannuksen ja hoitokertojen määrän vaihteluille. 178 euron keskihinnalla ja 20
kerran hoitojaksoilla hoito ei ole kustannusvaikuttavaa verrattuna kansainvälisesti
käytettyyn raja-arvoon. Jos laitteiden käyttötunteja viikon aikana lisättäisiin, pienenisivät
yksikkökustannukset, koska laite – ja tilainvestoinnin kustannuset jakaantuisivat
useammille suoritteille.
Suorat terveydenhuollon kustannukset rTMS-menetelmän käytöstä ovat tällä hetkellä noin
2,08 m€ ja tDCS-menetelmän käytöstä 0,308 m€. euroa vuodessa.
Mikäli menetelmien käyttöä laajennettaisiin annettavaksi joka toiselle (10 000 hnk)
lääkeresistenttiä masennusta sairastavalle, olisivat kustannukset yli 35 milj. euroa, jossa
olisi lisäystä tämänhetkisiin kustannuksiin yli 33 milj. euroa.
On kuitenkin huomioitava, että potilaiden saadessa hoitovastetta sairauden hoitoonsa ja
heidän terveydentilansa kohennuttua, voivat epäsuorat kustannukset, mm.
sairauspäivärahat ja eläkemenot pienentyä. Silloin nettovaikutus menoihin
yhteiskunnallisesta näkökulmasta voi mahdollisesti olla kustannuksia lisäävä, neutraali tai
kustannuksia säästävä riippuen hoitoprotokollasta, hoidon yksikköhinnasta ja hoitokertojen
määrästä.
Kyseinen palvelu ei nyt enää kuulu meidän palveluvalikoimaan. Palveluvalikoimamme ei yleisestikään ole ns. karkkihylly, josta asiakas voi napsia kaiken haluamansa ja netistä lukemansa, vaan tarkkaan mietitty kokonaisuus missä kustannukset otetaan erittäin tarkkaan huomioon. Väitän että näin on terveydenhuollossa yleisestikin enemmän vallalla - ja tulee jatkossa yhä enemmän olemaan (sote). Käypä hoidon sisällä on rutkasti suosituksia, joita olisi unelmissa kiva tarjota, mutta reaalimaailmassa ei mitään mahdollisuuksia.
Tuo lääkeresistenttiä masennusta sairastava potilas ei myöskään (toivottavasti) lakkaa olemasta sillä että TMS-hoito ei kuulu teidän palveluvalikoimaan. Nexstimin sijoituscasen osalta kiinnostaisikin että onko teillä jokin vaihtoehtoinen ja kustannustehokkaampi tapa hoitaa noita lääkeresistenttiä masennusta sairastavia potilaita vai ohjautuuko heistä kuitenkin osa yksityiselle puolelle Nexstimin laitteilla tehtävään hoitoon?
Nexstimin kannalta ei ole suurta merkitystä että myydäänkö laitteet yksityiselle vai julkiselle puolelle, mutta sillä toki olisi jos nuo masentuneet saadaan takaisin työelämään jollain kustannustehokkaammalla hoitokeinolla.
Ylen uutisissa muuten oli vähän aikaa sitten hyvä juttu aiheesta. Siinä oli aika konkreettisesti tuotu ilmi se että TMS-hoitojen kysyntä ylittää tarjonnan.
Jutussa haastateltiin potilasta, joka oli ennen hoitoa suhtautunut skeptisesti koko hommaan, mutta oli nyt todella tyytyväinen ja totesi että magneettistimulaatio on ollut hyvä askel eteenpäin masennuksensa kanssa. Kiva olla tekemässä tässä rahan lisäksi myös hyvää.
Jutussa myöskin harmiteltiin että laitteita ja henkilöstöä on kovin vähän ja kysyntää olisi enemmän kuin tarjontaa. Haastateltu potilas esimerkiksi vaikutti lyhyen haastattelun perusteella sellaiselta jolle työelämällä varmasti olisi vielä aika paljon annettavaa. Mikäli hänen kaltaisensa potilaiden masennus kroonistuu, niin hoitaminen on vaikeaa/mahdotonta ja hoitamattomuus on yhteiskunnalle paljon kalliimpaa kuin hoitaminen. Nexstimin laitteita tosiaan hyödynnetään myös yksityisellä puolella ja tuolla puolella esimerkiksi työterveys, sairauskassat ja vakuutusyhtiöt ovat halukkaita hoitojen maksajia.
Ylen juttu löytyy täältä ja alkaa n. kohdasta 17:08: Yle Uutiset 20.30 | Yle Uutiset | Yle Areena
Nyt seuraa jatkoa näille Nexstimissä kyteville aihioille. Nexstim on solminut aiesopimuksen yhteistyöstä Sinaptica Therapeuticsin kanssa Alzheimerin taudin hoidossa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää Sinaptican patentoitu neuromodulaatiojärjestelmä Nexstimin NBS 6 -alustan pohjalta, joka hyödyntää Nexstimin edistyneitä TMS-EEG- ja neuronavigointiteknologioita. Suunniteltu kumppanuus olisi maailmanlaajuinen, 10 vuoden yksinoikeudellinen järjestely, jonka uusimisesta voitaisiin sopia kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Lopullisen sopimuksen allekirjoitus odottaa enää Sinaptican käynnissä olevan rahoituskierroksen clousaamista. Sinaptican rahoituskierroksenkin materiaaleissa puhutaan Nexstimistä nimen kanssa ja materiaalit sisältävät myös selkeän aikataulun Nexstimin laitteiston räätälöimisestä Sinapticalle.
Miksi tämä on merkittävää Nexstimin sijoittajille?
Keskeinen markkina ja hoitomuodon innovaatio: Yhteistyö tähtää Alzheimerin taudin hoitoon, joka on valtava globaali ongelma. Sinaptican teknologia on suunniteltu hidastamaan taudin etenemistä kohdistetulla TMS-hoidolla, ja se on saanut jo FDA Breakthrough Device -tunnustuksen. Tämä yhteistyö voi avata Nexstimille uuden markkinasegmentin ja tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää yhtiön teknologiaa merkittävässä sairaudenhoidossa.
Vaiheen 3 kliininen koe ja FDA-hyväksyntä tähtäimessä: Yhteistyön ensimmäinen vaihe keskittyy järjestelmän kehittämiseen Sinaptican vaiheen 3 kliinisiä kokeita varten, joiden odotetaan alkavan vuonna 2025. Nexstim toimittaa vähintään 20 hoitolaitetta kliinisiin kokeisiin, ja tavoitteena on saada järjestelmälle FDA-hyväksyntä ensimmäisenä TMS-pohjaisena Alzheimerin hoitomuotona. Tämä voisi tuoda merkittäviä kasvumahdollisuuksia yhtiölle.
Liiketoimintamalli ja hoitokertakohtainen liikevaihto: Yhteistyö tarjoaa Nexstimille paitsi kertaluonteisia tuloja teknologian lisensoinnista ja laitteiden myynnistä, myös jatkuvia tuloja ohjelmistojen ylläpidosta, palveluista ja kulutustarvikkeista. Sinaptican liiketoimintamallin mukaan jokainen hoitokerta tuottaa 125 dollaria liikevaihtoa, ja hoitoja voi olla vuodessa jopa 2000 per laite. Hoitokertakohtainen liikevaihto tulee todennäköisesti jakaantumaan Sinaptican ja Nexstimin kesken, mutta merkittävä osa tästä tuotosta tulee Nexstimille, sillä jokainen hoitokerta vaatii vaihdettavat kulutusosat – kuten pään paikantimen – joka on Nexstimin korkeakatteista teknologiaa. Sinaptica on itse arvioinut tätä hoitokertakohtaista liikevaihtoa tulevan ensimmäisten 7 vuoden aikana yli miljardi dollaria
Kliiniset tulokset ja teknologinen etumatka: Sinaptican hoitomuoto on osoittanut erinomaisia tuloksia FDA-luvan vaiheen 2 kliinisissä kokeissa, joissa taudin etenemistä hidastettiin yli 80 %. Tämä voi tehdä Nexstimistä tärkeän toimijan Alzheimerin hoitoon liittyvässä teknologisessa kehityksessä, varsinkin kun hoitomuoto sisältää henkilökohtaisen TMS-EEG-pohjaisen kohdennuksen, jonka Sinaptica on kertonut olevan avainasemassa Alzheimerin hoidossa.
Taloudelliset näkymät ja arvo Nexstimille: Ensimmäisen vaiheen taloudellinen arvo Nexstimille on arviolta 6 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana. Tämä sisältää etukäteen maksettavan yksinoikeusmaksun, projektikohtaisia virstanpylväitä ja kliinisten järjestelmien myyntituloja. Lisäksi järjestelmät tuottavat jatkuvia tuloja Nexstimille myös kliinisten kokeiden aikana. Sinaptican hoitokertakohtainen liikevaihto, joka on arviolta 125 dollaria per hoito, voi tarjota Nexstimille jatkuvaa tulovirtaa myös kaupallisessa vaiheessa, sillä Nexstimin teknologia on kriittinen osa jokaista hoitokertaa.
Kirjoittelen taas muista aihioista ehtiessäni.
Siitä se alkaa. Ensimmäinen uusi suomalainen sairaala Nexstimin asiakkaaksi tuon Palveluvalikoiman suosituksen jälkeen. Enää 192 laitetta tilattavana!
Harmittaa aika reilusti kun menin myymään kun analyytikko buustasi antia. Ne osakkeet romuttui täysin kuka järjesti annin. Duell, Exel, Finnair mm.
Hienoa Nexstim ja onnittelut joilla hermo kesti.
No jos sekä Sinaptica että Magnus kuivuvat kasaan niin ei tämä siinä tilanteessa enää olisi neljän euron hinnalla edullinen.
Tarkemmin kun keskittyi uutista lukemaan, niin tämähän oli tosiaan NBS-laite, eli tarkoitettu siihen aivojen kartoittamiseen ennen leikkausta.
Onhan tuo perusliiketoimintakin hyvässä kasvussa ja kääntyy varmaan koko vuoden osalta kannattavaksi. Edullinen kasvuyritys tämä olisi ilman noita yhteistyökuvioitakin, mutta ei toki mikään naurettavan halpa enää. Yhteistyökuviot huomioiden ollaan vielä kategoriassa naurettavan halpa.
Ja kun lukee vielä tarkemmin: “This specific NBS system also includes therapy software, allowing the system to also be used for the treatment of major depression and chronic neuropathic pain.”
Eikös tuo lisäpalikka ole ihan kivasti lisää rahnaa kuukaudessa, näitä vaan lisää.
Joo voisi kuvitella että yhdistelmälaitteen käyttöaste on myös korkeampi ja sitä kautta kertakäyttöosiakin menee enemmän. Parhaimmillaan nuo kertakäyttöosat tuo kuitenkin n. 250 000€/v liikevaihtoa per laite
Nyt vähän skarppausta ja vastuunottoa omista sijoituksista siellä. Nexstimin rahavirta on kehittynyt pääpiirteittäin sen mukaan mitä viime syksynä hahmottelimme. Kassaa on nyt onneksi saatu vahvistettua lainalla, VVK:lla ja avustuksella, joten osakkeita ei ole tarvinnut painaa lisää. Meidän työn ihan keskeisiin asioihin kuuluu riskien liputtaminen ja sillä linjalla jatkan edelleen.
Muistutan vielä että meillä on ollut lisää-suositus osakkeessa vuodenvaihteen negarista lähtien.
Mistä näin kova luku on peräisin?
(isään tähän tämän että minimi 50 merkkiä tulee täyteen).
Tällaisilla oletuksilla:
8 hoitokertaa per päivä
Laitetta käytetään 250 päivää vuodessa
= 2000 hoitokertaa per vuosi
Kertakäyttöosien hinta 125€/kerta
2000 x 125 = 250 000€/v
En halua kommentoida koska minut liputetaan heti.
Kyllä vastuun kannoin yli 100ke tappiolla.