Siis kyllä, en minä koko järjestelyä mitenkään huonona pidä. Kyllä minulta löytyy vahva usko Nexstimiin ja sen johtoon. Rahalle on varmasti tarve ja luultavasti jossain kohtaa kuulemme tarkemmin mihin rahaa tarvittiin.
Kriittisesti katson optiomääriä. Maaliskuun ilmoituksessa oli 15% osuus optio-osakkeita osakkeiden kokonaismäärästä, mikäli kaikki optiot käytetty. Onko näin suurelle optiomäärälle tarvetta? Ihmettelin tätä itsekseni jo aiemminkin. Lähinnä kysymys on, että onko näin suuret optiomäärät normaaleja ja onko optioiden myyminen ostojen rahoittamiseen normaalia toimintaa? Jos näin on siis tapahtunut, en vieläkään ole varma, mitä luovutus tiedotteessa tarkoittaa. Jos johdon luovutus on ollut vastikkeeton, niin voidaan katsoa, että siinä on pyyteettömästi pyritty saamaan aikaan sopimus Eiffelin kanssa omistajien etua ajatellen. Jos taas se on vastikkeellinen, niin jossain määrin koen asian niin, että optioita ei ole käytetty tarkoituksenmukaisesti johdon palkitsemiseen ja sitouttamiseen.
Tässä on Siltaselta uusi yhtiöraportti rahoitusjärjestelyn jäljiltä.
Nexstim tiedotti keskiviikkona 5 MEUR:n rahoitusjärjestelystä, joka vahvistaa yhtiön tasetta suunnatun osakeannin ja optiomuunnosten kautta. Järjestelyn myötä Nexstim sai uuden ammattimaisen sijoittajan sekä lisäsijoituksen nykyiseltä kumppanilta Brainlabilta. Rahoituskierros oli mielestämme jossain määrin yllättävä, mutta taseen ja rahavirtojen näkökulmasta ymmärrettävä liike. Uusi rahoitus lisää kasvustrategian toteutuksen resursseja, mutta tarkoittaa toisaalta nykyisille omistajille noin 10 %:n laimennusta. Säilytämme operatiiviset odotuksemme ennallaan ja päivitämme annin tiedot ennusteisiimme.
Eiffel ja Brainlab ovat varmasti tehneet kattavan due dilligencen ennen kuin sijoituspäätös on varmistunut. Siinä on siis ammattilaisten toimesta tutkittu Nexstimin uhkat ja mahdollisuudet ja todettu että sijoitus kannattaa laittaa sisään. Tämä tuore DD voi mahdollisesti helpottaa muidenkin ammattimaisten sijottajien sijoituspäätöksiä lähitulevaisuudessa.
Rahoituksen tarve on varmaan tullut melko luontaisesti siitä yhtälöstä että suurin osa myynnistä ja rahavirrasta tulee vuoden loppupuolella ja kulut kuitenkin rullaavat tasaisesti läpi vuoden. Vuosikertomuksen 2025 mukaan vuoden vaihtuessa on ollut lyhytaikaisia myyntisaamisia 3 631 207€ ja rahoja ja pankkisaamisia 2 676 774€. Eli yhteensä n. 6,3 miljoonaa euroa varoja. Toistuvaa liikevaihtoa ja jokunen laitekauppa on toki tullut sisään myös alkuvuonna, mutta kulut ovat olleet karkeasti miljoona euroa kuukaudessa, joten aika tarkoille olisi mennyt kassa ennen vuoden loppua. Nyt on sitten helpompi hengittää ja jatkossa vastaavia käyttöpääoman lisäyksiä tuskin tarvitaan.
Optioista ja osakeomistuksesta olen sitä mieltä että niitä on kyllä hyvä olla johdolla ja työntekijöillä, niin pysyy osakkeenomistajien ja operatiivisen porukan intressit samansuuntaisina. Mielummin omistaisin 10% yhtiöstä jossa työntekijät omistavat 10% kuin 20% yhtiöstä josta työntekijät eivät omista mitään.
Optioiden käyttämiseen liittyy verojen maksua ja siksi on varmaan ollut tarpeen että osa optioista käytetään johdon toimesta ja osa myydään verojen maksua varten.
Alennus oli kyllä mielestäni melko roima. Olen itse sitä mieltä että osake on tällä hetkellä muutenkin reilusti alihintainen ja kurssia on tämän vuoden aikana painettu tarpeettomasti alas jo muutenkin. Mikäli Eiffel tai joku muu toimija olisi halunnut ottaa saman kokoisen position pörssin kautta, niin kurssi olisi noussut helposti kymmeniin euroihin.
Tässä kuitenkin kaivattiin rahaa Nexstimin kassaan ja tällaisissa järjestelyissä yleensä tuo alennus on läsnä, vaikka sijoitus nykyisellä pörssihinnallakin olisi ollut Eiffelille hyvä.
Sijoituspäätöstä harkitessaan ovat luonnollisesti punninneet, että se on heille suotuisa, alehintaiset osakkeet varmasti auttanut päätöksentekoa.
Tulevaa rahavirtaa vastaan saa myös otettua lainaa, jolla asia olisi hoitunut ilman diluutiota. Todellisia syitä järjestelyyn voi nyt ulkopuolelta vain arvailla, nykyisellään en ole vakuuttunut, että Nextimille tai entisille osakkeenomistajille se olisi kokonaisuudessaan positiivista.
Toki pankin näkökulmasta tulevaa rahavirtaa on varmaan vasta siinä vaiheessa kun kaupat on kätelty ja sopimukset tehty. Vaikka toistaiseksi jokaisena vuonna kauppa on käynyt loppuvuodesta, niin se ei välttämättä pankkien näkökulmasta ole riittävän varmalla pohjalla. 2025 lopulla omavaraisuusaste oli 31,8% ja 5 miljoonan euron laina olisi painanut tuota sen verran rajusti alaspäin että ei välttämättä pankeilla olisi riittänyt huumori?
Nyt saatiin 5 miljoonaa euroa kassaan ja diluutio oli 5,1 prosenttia. Markkina-arvo ennen sijoitusta oli n. 65 miljoonaa euroa. Ei siis omistajien kannalta kovinkaan huono diili ottaen huomioon että samalla katosi viimeisimmätkin huolet osakeanneista jotka olisivat dilutoineet mahdollisesti vielä enemmän.
Olin aikoinaan töissä pienessä laitteita tekevässä firmassa ja oli ihan normikäytäntö, että lainaa otettiin, jos ei ollut kassassa varaa tehdä koko saatua tilausta (komponentit, valmistus). Aivan varmasti olisi Nexstim saanut (laina)rahat kasaan nopeastikin, jos siitä olisi ollut kyse.
Eräänlainen osakeantihan se oli tuo nytkin tehty, toki sellainen, johon osallistuminen oli erittäin rajattua. Olisin minäkin tuolla alehinnalla voinut ostaa, todennäköisesti moni muukin.
Tuossapa onkin se erottava tekijä. Nexstim saa tilaukset vasta vuoden lopussa ja sinne asti pitäisi pystyä tekemään panostuksia myyntiin, markkinointiin, tuotekehitykseen, viranomaishyväksyntöihin ja hallintoon, jotta hyvä momentum pysyy yllä.
Edelleen jää auki se syy miksi osakeantia ei järjestetty kaikille, ihmetyttää miksei sitä kerrota kun painava sellainen kuitenkin on lain mukaan oltava. Edelleenkään en saa käännettyä ulkopuoliselta tullutta dilutoivaa rahaa jotenkin positiiviseksi.
Jos Nexstim olisi tarvinnut vain pientä lisäystä kassaan että saa normikulut katettua vuoden loppuun asti niin Brainlab olisi varmasti voinut merkitä osan optioistaan jo tässä kohdassa. Uskon että tällä rahoitetaan nyt jotain isompaa kasvuponnistusta!
En tiedä muista, mutta itselläni ainakin on sellainen tilanne että olen tällä hetkellä all-in Nexstimissä. Osake on mielestäni niin reilusti alihinnoiteltu että olen siirtänyt jokaisen likvidin euron siihen.
Mikäli anti olisi toteutettu, niin ainoa keino osallistua antiin olisi ollut myydä Nexstimin osakkeita, joka luonnollisesti olisi myös painanut osaltaan kurssia alas.
Nyt saatiin 5 miljoonaa euroa kassaan ja osakkeen hinta on edelleen samassa luokassa kuin ennen antia.
Mikäli nykyiset omistajat eivät ole tämän enempää pystyneet / halunneet tankkaamaan osaketta näillä nykyisillä pörssissä olevilla tarjoushinnoilla, niin olisi se voinut aikamoinen hulabaloo olla nostaa 5 miljoonaa nykyisiltä omistajiltakin.
Mielenkiinnosta: paljonko omat excelisi näyttävät keskipitkän aikavälin tavoitehinnaksi? Kysyn, kun ole itsekin jonkinlaisella osuudella mukana, mutta oma arvonmääritys nexstimin kohdalla on todella vaikeaa/epäluotettavaa. Luultavasti en vain osaa mallintaa tulevaisuuden casea oikein. Jossain kohtaa ketjua täällä joku asiantuntevampi taisi listata eri skenaarioitakin, mutta en nopeasti sitä haulla löytänyt.
Muuttujia on todella paljon ja näkymä varmasti tarkentuu paljon tämän ja ensi vuoden aikana kun Brainlab-kanavan myyntivolyymit alkavat näkymään. Keskipitkällä aikavälillä (3-5 vuotta) odotan kuitenkin että osakkeen hinta voisi realistisesti nousta kolminumeroiseksi.
Mietin tuota rahoituksen tarvetta myös siltä kannalta että nyt Brainlabin CRM-järjestelmässä saattaa jo alkaa olemaan näkyvyyttä siitä että mitä kauppoja saadaan loppuvuonna clousattua. Mikäli myyntivolyymit loppuvuonna ovat aiempia vuosia suurempia, niin silloin myöskin laitteita täytyy alkaa valmistamaan aikaisempia vuosia aiemmin. Tästä syntyy tilanne jossa materiaalihankinnat ja alihankintakustannukset toteutuvat jo alkuvuonna, mutta myynnit ja tuloutuvat rahat vasta vuoden lopulla.
Mielenkiintoista siis nähdä H1 tuloksen yhteydessä myös varaston kehitys.
Tuossa ei ollut mitään kaupallisessa levityksessä ollutta laitetta. Koko Nexstimin tarina on kuitenkin tuolta Aallon labrasta peräisin ja sieltä on ennenkin tiedettä valutettu Nexstimin kaupallisiin ratkaisuihin.
Yhtiön nettisivuilta:
Yhtiön perustajat, professori Risto Ilmoniemen johdolla, olivat tutkijoita Teknillisessä korkeakoulussa, jolla on pitkät perinteet biomagnetismin ja neurotieteen monitieteisessä tutkimuksessa.
1990-luvulla professori Ilmoniemi, silloinen Teknillisen korkeakoulun tutkija, oli jo tunnettu työstään monikanavaisen magnetoenkefalografian (MEG) instrumenttien parissa. Hän oli kiinnostunut transkraniaalisen magneettistimulaation parantamisesta ja monikanavaisen TMS-instrumentin kehittämisestä.
Tähän tuli mahdollisuus, kun professori Ilmoniemi aloitti BioMag-laboratorion johtajana, joka oli ja on edelleen Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto), Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen sairaalan yhteinen laboratorio.
Ilmoniemen johtaman tutkimusryhmän keskeinen oivallus oli TMS-kelan ympärillä olevan magneettikentän aiheuttaman, aivoissa olevan stimuloivan sähkökentän laskeminen; laskettu sähkökenttä mahdollistaa koko prosessin näkyväksi tekemisen.
Lopulta oli aika perustaa yritys, jotta tutkimusryhmän työn tarjoamat mahdollisuudet voitaisiin kaupallistaa. Nexstim perustettiin vuonna 2000, jotta transkraniaalinen magneettistimulaatio olisi näkyvää, tarkkaa ja toistettavissa.
