Miten Suomeen pitäisi luoda talouskasvua?

En tiedä viitsinkö / kannattaako sinulle vastata, mutta ehkä tätä lukee myös asiallista porukkaa, niin vastaan heille..

Talouskasvua voidaan luoda erikoistumalla pidemmälle, eli sillä että otetaan entistä erikoistuneempia osaajia töihin. Siinä tulee vaan se haaste, että vain suuryrityksillä on mahdollisuus tehdä näin. Pieni yrittäjä kun lukee 200 sivuisen tessin, niin menee kovin into palkata esim. joku osa-aikainen erikoisosaaja, vaikka hänelle olisi tarvetta. Sitten yritetään tehdä pienemmällä porukalla useammanlaisia töitä. Tämä nyt liippaa ammattiliittoja, koska Suomessa on kolhoosimeiningillä sovittu samat rajoitteet ja taksat riippumatta miten kannattava (pitkälle erikoistunut?) yritys on kyseessä. Ja porukka on aivopesty ajattelemaan että edut = ammattiliitto. Niin kuin tuossa aiemmassa viestissäni en sanallakaan sanonut, etteikö etuja saisi tai pitäisi olla, mutta tällainen heti jollain pomppasi. Kyllä hyville tekijöille aina maksetaan, ja lakkoon voi mennä ilman liittoakin, jos on syytä, vaikka ovat monopolin siinä ottaneet.

Takaisin asiaan, toinen talouskasvun lähde on vapaa kauppa ja tehokkaat markkinat. Tästä nyt ei ole näkyvissä myötätuulta Suomelle, mutta tähänkin pätee se, että valtion tulisi rajoittaa mahdollisimman vähän kauppaa sisä- ja ulkomarkkinoilla.

Kolmantena talouskasvun lähteenä on investoinnit, eli vapaus laittaa paukut sinne, missä nähdään mahdollisuus parantaa aiempaa asioiden tilaa. Vaikka tässä tavoitellaan omaa etua, samalla tehdään palvelus yhteiskunnalle, tehostamalla sitä, ja luomalla sitä talouskasvua.

11 tykkäystä

Huhu miten mahtavaa settiä tällä foorumilla saa lukea. Eiköhän talouskasvua saada jo sillä joku promille aikaiseksi kun yhden foorumin voimin käännetään kaikki aivojamme hieman enemmän jälkiteolliseen suuntaan.

Ei aivan ketjun otsikon aiheeseen, mutta minusta on aika helppo löytää argumentit tukea teollisuutta. Total war -skenaariossa jälkiteolliselle maailmalle käy helposti kylmät.

5 tykkäystä

Harmillisesti luulen, että seuraavat hallitukset ovat kykenemättömiä minkään sortin julkisen puolen leikkauksiin. Eläkemaksuja tullaan korottamaan reilusti ja sitten vain toivotaan, että ehkä jostain joku onni potkaisisi.

Valtion napanuorassa olevassa järjestökentässä olen nähnyt ihan omin silmin muunmuassa seuraavanlaisia hankkeita joissa on ollut palkattuja henkilöitä töissä.

  • Maaseudun kehittämishanke, jossa hankkeen tarkoitus on koota yhteen kaikkia muita kehityshankkeita saman pöydän ääreen.
  • Suomen kaltaisessa maassa kehityshanke, jossa kootaan ompelimoista ja muualta tulevaa tekstiilijätettä jatkokehitykseen kiertotalouteen. Hankkeessa oli töissä monta ja lopputulemana ompelimot ovat niin pieniä, että mitään realistista kiertotaloutta ei voinut edes teoriassa tulla
  • Moottorikelkkamatkailun kehittämishanke, jossa ei saatu edes uusia kylttejä reitille. Lopputulema nippu paperia, jossa pääsanoma oli, että “jonkun pitäisi tehdä jotain”
7 tykkäystä

Viestissä oli paljon asiaa, mutta tohon silti pakko tarttua. Kolhoosimeiningillä on sovittu minimejä, ei maksimeja.

Mulla saattaa olla hyvin rajoittunut kuva kun olen työskennellyt koko uran IT alalla. Sen mitä olen siellä nähnyt liittoja ne ovat olleet hampaattomia ja hyödyttömiä, ja myös TES’ien sisällöt merkityksettömiä.

Eli mun näkemyksen mukaan noi ongelmat koskee hyvin kapeita ammatteja / alueita, joskin semmoisia jotka ovat perinteisesti olleet meidän talouden kannalta keskeisiä (ja ahtaajat varmaan erikoisuutena kaiken viennin ja tuonnin välissä).

Pienillä yrityksillä on esimerkiksi mahdollisuus antaa sille huippuosaajalle omistusosuus tai optioita jotka onnistumisen myötä olisivat ihan eri arvostustasolla kuin mitä saisi perinteisellä puolella. Toki monia osaajia voisi houkutella ihan vain mielenkiintoisempi työ tai työkulttuuri.

1 tykkäys

Hyvää pohdintaa kaiken kaikkiaan.
Yhdistän nuo ylläolevat kappaleet ja ehkä osittain haastan noita ajatuksia. Lähinnä siltä osin, mikä yritystukien merkitys on ja voisiko valtio tehdä muuta kuin pysyä poissa tieltä.
Samaa mieltä siinä, että yritystuet osittain ne ärsyttävät, mutta yhtä lailla itsekin niitä pyrin hyödyntämään aina kun mahdollista. Niistä puhuessa ei pidä rajata ajattelua vain Suomea koskien vaan niillä on vaikutusta myös vientiin liittyvässä kilpailussa. Ja esimerkiksi ELY-keskusten myöntämät kehittämistuet yms. eivät tule kaikki veronmaksajilta (suoraan ainakaan), vaan esim. EU:n rahastoista. Siinä mielessä suomalaistenkin yritysten pitää niitä pyrkiä hyödyntämään, jotta pysyy kansainvälisessä kisassa mukana. Se, mikä esim. ELY:n kautta tulevia tukia leimaa, on tiukka rajaus siitä, miten ne saavat liittyä toiminnan kehittämiseen ja miten eivät. Olen aina pohtinut sitä, että onko muissa maissa samanlainen rajaus sen suhteen, miten tuet saavat liittyä (tai pikemminkin eivät saa liittyä) liiketoiminnan kasvuun myynnin kasvun kautta? Luultavasti joku Suomen (ja kenties EU:nkin) lainsäädäntö sitä rajaa, mutta en ole ihan yhtä vakuuttunut siitä, että ollaanko vaikka Saksassa yhtä tiukkoja vai halutaanko siellä jeesata omaan maan yrityksiä vähän vapaammin.
Saksasta ja valtion roolista puheen ollen, siellä ei ainakaan himmailla siinä, miten valtio yrittää maansa yrityksiä ja taloutta auttaa.
Uutisessa annetaan aika vahvasti ymmärtää, että tuo sataa Suomen laariin, mutta toivottavasti kukaan Suomessa ei kuvittele, että Suomi saa automaattisesti (ilman kilpailua) lisää vientiä noiden tukien myötä. Pitkälti joka tapauksessa samaa mieltä valtion roolista: Sen pitää olla mahdollistaja ja tukija ja poistaa rajoituksia ja pysyä poissa varsinaisista yritysten toiminnasta.

Mielenkiintoista debattia, joka on täysin turhaan binääristä, ainakin jos keskustelu

  1. koskee Suomea

  2. koskee reaalitilannetta vrt filosofia.

Olennainen osa teollisuuden arvonluontia on palvelukomponentti, joka on paitsi sitä puhdasta huoltoa myös softaa yms.

Toinen merkittävä teollisuuden palvelukomponentti ja osa arvoluontia on saatavat IP-korvaukset ulkomaalaisten tytäryhtiöiden käyttämistä IP-oikeuksista, kuten tuotekehityslisenssit.

Lisäksi, teollisuus on myös huomattava palveluiden kuluttaja. Lukematon määrä palvelutuotannosta kulutetaan suomalaisen teollisuuden tarpeisiin, on se sitten T&K-palveluita, @Pohjolan_Eka softajuttuja tai @Verneri_Pulkkinen analyysipalveluiden lisähöysteitä, tai vaikkapa siivousyrityksen tai kirjanpitofirman palveluita, tai jonkun raksafirman tai asennusfirman tekosia investoinnin parissa.

Em mielessä teollisuus on huomattava palveluiden tuottaja, palveluiden viejä ja niiden kuluttaja.

Lisäksi parhaimmillaan em palvelutuotoksien myötä kehittyy kehittyy myös puhtaita palveluyrityksiä, jotka vievät palveluita erillisinä itsenään.

Eli, itse en haaveilisi tai flirttailisi binäärisesti ajatukselle että vain palveluissa on sitä jotain, tai että vain teollisuusessa on sitä jotain, koska se on aivan turhaa ja menee ketjun pointin ohi.

Talouskasvua Suomeen.

Tarkoittanemme erityisesti arvonlisää, lisäarvoa, tuottavuutta.

Lisää.

Suomen toimintaympäristön olisikin hyvä olla sellainen, joka ennemminkin tunnistaa kokoaan suuremman teollisuuden merkityksen lisäarvon tuottamisessa siinä itsessään kuin ekosysteemisinsä sisällä ja sieltä mahdollisuuksia muualle kultivoiden.

Samoin puhdas palvelusektori, itse arvostan huomattavasti korkean jalostusarvon palveluita, olkoon vaikka tuo upea Oura, tai ePassi, tai perinteisemmät Nordea, Sampo yms. Niitä on vaan kovin vähän.

Jalostusarvo on sitten oma tarinansa, niin teollisuudessa kuin palveluissa yleensäkin on matalan lisäarvon palveluita, joita pyritään poistamaan automaatiolla tai siirtämällä tuotantoa (ml alihankinta) maihin jossa matalan lisäarvon teko saadaan edullisesti, edullisemmin kuin täältä Suomesta. Ja palveluiden tuotteistamisella voidaan myös palveluita automatisoida, tuottaa edullisemmin tai edullisemman kustannustason maissa.

Eli, Suomen suunta - kun kasvulla lisäarvon kasvua tarkoitetaan - tulisi olla teollisuus vai palvelut -keskustelun sijaan koko yhteiskunnassa keskustelu: mistä lisäarvoa niin teollisuuteen kuin palveluihin, miten syntynyttä osaamispääoman vientiä saadaan lisättyä, yms

Sekä miten voidaan saada toteutettua tuottavuusharppaukset yhteiskunnan tärkeissä ja välttämättömissä palveluissa, kuten koulutus, terveydenhoito, vanhusten hoito, yms. Ts joissa tuottavuuskehitys on vaatimattomampaa, ja lisäarvon määrä rajallinen.

Paraskin ojankaivaja-lapiomies on tullut korvatuksi kaivurimiehellä, tuottavuus varmaan monikymmenkertainen kun tämä artesaanialfa joka lapionsa kanssaan huhki tuli jättäneeksi hommat kollegoineen, ja korvatuksi konemiehellä. Kaikki palvelutyöpaikat eivät ole tavoiteltavia.

Yhtä kaikki, teollisuuden sahamiehet ovat vaihtuneet metsureihin, metsurit koneyrittäjiin. Kaikki teollisuustyöpaikat eivät ole hyvä juttu. EDIT: vai olivatkohan jo metsurit palvelubisnestä, riippuu kai siitä tuliko palkka metsäteollisuudesta palkkalistan kautta suoraan, vai jotain muuta kautta. Nykyään taitavat olla palvelualan yrittäjiä.

Tietojenkäsittelypalvelut tärkeä osa Suomen palveluvientiä – Euro ja talous Tietojenkäsittelypalvelut tärkeä osa Suomen palveluvientiä – Euro ja talous

6 tykkäystä

Epassi ei ole enää suomalainen vaan uusien omistajien myötä emoyhtiö on siirretty johonkin muuhun maahan (jutussa maksumuuri):

4 tykkäystä

Meidän todennäköisesti täytyy mennä kunnolla konkurssiin, ja sitten on mahdollisuus puhtaalta pöydältä järkevöittää ja luoda aidot kasvun edellytykset. Kukaan ei luonnollisesti halua omista eduistaan tai virastaan luopua. Ja jokainen poliitikko haluaa laittaa oman risunsa kasan päälle. Tätä kun tekee 80 vuotta, niin selvää on että happi loppuu kasan alla.

On sitten eri asia, onko talouskasvu hyvää elämää. Helposti ajatellaan, että kaikki ollaan onnellisempia jos olisi talouskasvua, mutta en ole siitäkään ihan varma. Voihan kolhoosielämä olla hyvää, niin pitkään kun sitä kestää. Se ei vaan tule pärjäämään kilpailussa jos ympärillä on tehokkaammat järjestelmät.

Jäin myös miettimään, voiko olla talouskasvua ja korkeaa työttömyyttä samaan aikaan? Periaatteessa voi, jos vaikka jollain uudella teknologialla yksi ihminen tekee 10:n ihmisen työn, ja käyttöönotossa syntyy 5 työtöntä. Sitten ollaan siinä, mitä niiden 5:n kannattaisi tehdä; olla kortistossa vai osallistua. Siinä palataan työmarkkinoiden tehokkuuteen, josta jo taisin sanoa tarpeeksi.

Tuntuu että julkisuudessa kaivataan suuria menestyviä yrityksiä. Mutta ei niitä voi olla ellei ole menestyviä pieniä yrityksiä. Hankala olisi päättää, vaikka miten saisi tukea EU:lta, että perustettiin tuossa Nvidia. Voin melkein kuvitella millainen siitä tulisi EU-hankkeena.

Toki noilla tukiasioilla on jossain paikkansa, esim. maataloudessa turvaamaan ruoan tuotantoa häiriötilanteita varten, jolloin se on osa turvallisuudesta ja peruspalveluista huolehtimista.

7 tykkäystä

Voi olla, että jonkin verran tulee nousua maksuihinkin, mutta uskon, että suurimmaksi osaksi ongelma korjataan eläkeiän nostoilla. Saadaan samalla hillittyä “työikäisen” väestön laskua.

3 tykkäystä

Yksi asia mikä on jäänyt mietityttämään on ikääntyneen polulaation tehokkaampi työllistäminen. Muistaakseni Hesari kirjoitti jokin aika sitten jutun siitä miten Japanissa eläkkeelle jääneille on erilaisia 2-päivää viikossa etc. joustavia työmuotoja. Näitä oli aika tavalla ja osa niistä ihan luovia ratkaisuita.

Itse en vielä ihan eläkeiässä ole, mutta olen seurannut muutamia läheisiä jotka kipuilevat kovasti sen kanssa miten turhaksi tuntevat itsensä töiden loputtua. Voisi kuvitella että meiltä löytyisi paljonkin kokeneita osaavia insinöörejä, ohjelmoijia ja muita asiantuntijoita jotka mielellään jatkaisivat (tai suorastaan haluaisivat jatkaa) työelämässä vuosia pidempään jos tähän olisi kannustavia mekanismeja.

En todella ole tämän alan asiantuntija, mutta itselleni näyttäisi aika kankealta ja mustavalkoiselta tämä meidän tapa jäädä eläkkeelle. Kun ikärakenne on muuttumassa niin tässä voisi olla yksi asia joka auttaisi verotaakan kantamisessa.

17 tykkäystä

Epassi on myös palvelu, jota ei edes tarvittaisi Suomessa, jos ei olisi verotuksella ja kummallisilla kikkailuilla luotu tarvetta kaikenmaailman etuseteleille. Sen sijaan, että matalammalla verotuksella mahdollistettaisiin ihmisen pitää isompi osuus ansaitsemisaan rahoista, ja käyttää ne parhaaksi katsomallaan tavalla. Itse en keksi mitään hyvää epassista enkä jää sitä tänne kaipaamaan.

30 tykkäystä

Erinomainen esimerkki valtion “tinkeröinnistä”, jolla korjataan sellaista mikä ei koskaan ollut rikki. Meillähän on hyvä etuseteli, 20€ seteli. Ja mikä parasta, se kelpaa melkein kaikkialla. Ei tarvita ammattikuntaa miettimään kelpaako se tähän ja tähän ruokaan, onko venyttely tarpeeksi liikuntaa tai elokuva kulttuuria. Ainut joka tuosta hyötyy on järjestelmätoimittaja, joka todennäköisesti lobannut alusta alkaen himmelin luontia. Talouskasvun näkökulmasta menee samaan kategoriaan kuin ikkunan rikkominen, jotta on töitä lasiliikkeelle.

19 tykkäystä

Oma tilastoihin perustuva mututuntuma on, että tuohon on pakko mennä jossain vaiheessa. Ja oletettavasti työntekijäpulan pahentuessa (niin uskomattomalta, kuin se kuulostaakin 10 % työttömyystilanteessa nyt) firmoilla on suuri tarve pitää kiinni työntekijöistä pidempään, ja toisaalta lisätulot ja merkityksellisyyden hakeminen elämään motivoivat työntekijäpuolella.

6 tykkäystä

Ketju on talouskasvusta, joten nyt takerrun vähän ehkä liikaa tähän työllisyys, työttömyys -näkökulmaan, mutta hankaloittaa se kasvun luomista jos luvut on vinkurallaan.
On tavallaan hauskaa (tai no ei nämä suomalaisena veromaksajana niin naurata), miten monella tapaa näitä voi esimerkiksi politiikassa esittää. Milloin on kohennettu työllisyysastetta, milloin vähennetty työttömiä tms.
Se, että työttömyysaste nousi vuodessa 7.5 % → 9.3 %:iin, ei välttämättä kuulosta vielä pahalta. Mutta kun sanoo, että työttömiä on 53 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten, on se Suomen kokoisessa maassa jo paljon.

4 tykkäystä

Veikkaan kyllä, että Suomessa on poikkeuksellisen yleistä käydä ravintolassa lounaalla. Ainakin verrattuna Englantiin jossa usein käyn.

Näköjään myös Miki Kuusi on lukenut Inderesin foorumin viime päivien keskusteluita. Jopa telakkateollisuus mainittiin :smiley:

Kuusen mukaan Suomi on jäänyt jumiin teollisen ajan ajatteluun, vaikka maailman talouden painopiste on siirtynyt palveluihin, internetiin ja teknologiaan. Hän nostaa esimerkiksi Yhdysvallat, jossa kymmenen suurinta yritystä on perustettu viime vuosikymmeninä.

– Meillä puhutaan yhä siitä, miten saadaan telakkateollisuus nousuun. Samaan aikaan Ruotsissa on rakennettu Ikean ja H&M:n kaltaisia globaaleja menestystarinoita. Meidän pitäisi kysyä: mistä seuraava menestys syntyy?

18 tykkäystä

Ja kuitenkin haluat aiheesta täällä kirjoittaa?

Uskotko oikeasti, että äidinkielen keskustelut täällä palstalla ovat sellaisia mitkä ovat kenellekkään palstan lukijalle kiinnostavia? Suomen kielessä voidaan jonkun yrityksen tuotteesta puhuttaessa tarkoittaa tosiasiassa palvelua kuten toitkin esiin, mutta se ei tarkoita, että puhuttaessa tuotteesta yleisesti sillä tarkoitettaisiin palvelua. Tässä oli kyse Ourasta, ja minä puhuin sormuksesta tuotteena, jotta voidaan helposti erottaa itse sormus ja siihen kytketty kuukausitilaus kaikkien ominaisuuksien aktivoimiseksi. Jälkimmäistä olet aiemmin kutsunut palveluksi, joten säilytettäköön se nimitys. Minulle ei ole merkitystä millä nimellä niitä kutsutaan, mutta jos niitä halutaan tarkastella erillisinä asioina, niin yllä mainitut luokittelut tuskin johtavat ketään harhaan. Ylipäänsä se, että haluat siirtää keskustelua semantiikkaan, itse asiasta puhumisen sijaan kertoo ehkä enemmän siitä millä tasolla argumentointisi liikkuu.

Enemmän kuin teollisen toiminnan elintasoa nostavan vaikutuksen ymmärtäjistä, ollen huolissani höttöunelmissa elävistä keskustelijoista, joilta uupuu perustason osaaminen kansantaloustieteistä, talouden toimintamekanismeista ja siitä tilanteesta missä Suomi tällä hetkellä on. Toki tiedämme, että tyhjät tynnyrit tyypillisesti kumisevat voimakkaimmin, mutta pidän sitä silti valitettavana ilmiönä. Nyt kun olet nostanut paidanpesun kepinnokkaan, niin kerrotko miten kaksi toisensa paitoja pesevää ihmistä tulee toimeen tällä työllä, jos valtio ottaa joka kerta välistä noin puolet työn hinnasta kun palvelua tuotetaan? Voisiko sittenkin olla mahdollista, että ne jotka puhuvat paidanpesullla elämisen mahdottomuudesta laajemmassa mittakaavassa tietävät kuitenkin jotain mistä puhuvat?

Mitä sitten tulee Ouraan, niin minulle välittyy kirjoituksistasi käsitys, että sinulla on vaikeuksia hahmottaa, että kyse on vain valitusta ansaintalogiikasta, jota jokainen fiksu yritys pohtii osana strategiatyötään, eikä mistään mystisestä palveluinnovaatiosta, joka toisi yritykselle valtavaa kilpailuetua pitkässä juoksussa. Kaikki tietävät, että sijoittajat arvostavat enemmän jatkuvaa kassavirtaa kuin yhden tuotteen hypeyhtiötä, jonka myynti kuitenkin sakkaa jossain kohtaa kun markkinakysyntä tulee tyydytetyksi tai kuluttajat kyllästyvät. Kuukausilaskutukseen perustuva liiketoimintamalli helposti paisuttaa arvostuksia kun excelissä ekstrapoloidaan tuottoja täältä ikuisuuteen miettimättä sitä mitä kuluttaja lopulta haluaa.

Mitä mieltä muuten olet Toyotasta, joka aiemmin kertoi siirtyvänsä palvelumalliin ainakin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi auton penkinlämmittimet voi tilata kuukausimaksua vastaan, eivätkä ne kuulu enää perushintaan. Tuliko Toyotasta tässä yhteydessä jälkiteollisen yhteiskunnan suuntaa näyttävä palveluyhtiö, vai keksikö Toyota vain tavan rahastaa asiakkaitaan enemmän? Voidaanko sanoa, että vain palvelupuoli on merkittävä arvonluoja ja selittää Toyotan arvostusta? Vai olisiko sittenkin niin, että kuluttaja äänestää lompakollaan siinä vaiheessa kun kokee, että kilpailevasta tuotteesta saa enemmän arvoa, ja vaihtamalla merkkiä linssiin viilaaminen lakkaa? Valveutuneen kuluttajan päätöstä usein helpottaa ja nopeuttaa se tosiasia, että vanha tuote ohentaa lompakkoa kuukausittain summalla, jota ei tarvitsisi maksaa jos käyttäisi kilpailijan tuotetta, mikä lopulta täyttää täysin saman asiakastarpeen.

Oliko tämän nyt tarkoitus olla Ouran mainos vai pyysitkö tekoälyä luomaan ourahehkutuksen yliinnokkaalla kirjoitussävyllä?

Tosiasiassa mikään ei tue väitettäsi, että erot Ouran ja Ultrahumanin välillä olisivat valtavia, Oura olisi ylivoimainen tai toisi millään tavalla enemmän arvoa asiakkailleen. Enemmän rahaa se kyllä kerää omistajilleen, koska Ultrahumanissa ei tarvitse maksaa kuukausittaista sakkomaksua. On hyvä ymmärtää kuluttajalle luotavan arvon ja hinnan ero. Nopealla katsauksella Oura ja Ultrahuman ovat täysin vertailukelpoisia tuotteita, ja tyytyväisiä kuluttajia löytyy molemmilta. Lisäksi tunnetuista valmistajista myös Samsungilla on Galaxy älysormus sitä haluavalle. Galaxyssakin Ouraa vastaavat ominaisuudet sisältyvät perushintaan, eikä tarvitse maksaa ylimääräisiä kuukausimaksuja. Oura on kuluttajaeletkroniikkayhtiö, ja se siitä. Eri valmistajien ansaintalogiikassa on vain pieniä eroja.

Sinä voit toki uskoa mihin haluat riippumatta siitä miten irrallaan nämä uskomukset ovat todellisuuden kanssa. Miten selität sen, että kun meillä oli enemmän teollisuutta olimme suhteessa nykyistä vauraampia, julkinen talous vähemmän velkainen, velkaantumistahti matalampi tai oikeastaan emme velkaantuneet? Jos 15 miljardin vaje otetaan valtion taloudesta pois, ja lisäksi nollataan kuntien ja muun julkisen sektorin vaje, niin missä tilanteessa silloin olemme? Tämä on se todellinen elintaso, jota nyt pystymme luomaan. Totuus on se, että nykyinen elintaso ei synny palvelutaloudesta vaan syömävelalla elämisestä. Jos velkarallin muodostama sumuverho vedettäisiin sivuun, niin nähtäisiin heti mikä on todellinen elintaso minkä nykyinen ihannoimasi talouden rakenne mahdollistaa.

Oletan, että sinulla meni tässä Yhdysvallat ja Kiina sekaisin. Kiinan talous ei ole pankkikeskeinen, vaan pankit ovat lähinnä työkalu yritysten ja yhteiskunnan kehittämiseen. Siinä on iso ero siihen miten länsimainen pankkijärjestelmä toimii, joten ei kannata olla huolissaan Kiinan velkaantumisesta.

Jätän nyt nämä muut kommenttisi Kiinasta omaan arvoonsa, koska ne eivät kuulu tähän keskusteluun, etkä selvästikään ymmärrä Kiinasta juurikaan mitään.

Yksiselitteisesti, ei johdu ikääntymisestä. Menemättä nyt muiden maiden järjestelmiin, niin Suomen ongelmat johtuvat talouden rakenteesta, ja siitä, että tuottavat työpaikat ovat kadonneet, ja työvoimaa on siirretty matalan tai negatiivisen tuottavuuden aloille, esimerkiksi julkiselle sektorille. Eli juuri sinne palvelutalouteen. Suomi on elävä esimerkki, miten palvelutalous tuhoaa hyvinvointia maassa, missä kuitenkin halutaan tuoda vähintään entinen määrä hyödykkeitä, vaikka vientituloja on entistä vähemmän.

Linkkaamassasi käppyrässä sosiaaliturvaan on ilmeisesti laskettu maksetut eläkkeet. Muussa tapauksessa kuvaajien summa on suurinpiirtein yhtäsuuri kuin valtion budjetti, mikä ei voi olla mahdollista, koska sote on nykyään valtion vastuulla ja valtiolla on muitakin rahareikiä kuin sosiaaliturva. On luonnollista, että eläkkeet kasvavat kun hyväpalkkaisissa töissä olleita eläköityy isoja määriä. Eläkkeitä varten on kuitenkin säästetty, eivätkä työeläkkeet ole Suomen ongelma. Sairaanhoitokulutkin nousevat, mutta eivät ne aiheuta 15 miljardin vajeita, varsinkin kun Suomen ongelma on ollut käytännössä jatkuva 17 vuotta.

Eläkeläisten syyttäminen Suomen ongelmista on pään pistämistä pensaaseen. Ongelmat ovat syntyneet nimenomaan talouden rakennemuutoksen seurauksena. Väestön vanheneminen ei helpota ongelmaa, mutta se ei ole juurisyy.

En toki tiedä missä piireissä liikut, mutta oletko mahdollisesti mukana politiikassa? Siellä on oman maan ja kulttuurin vihaaminen on ollut muodissa jo pitkään. Siellä tunnetaan jopa lentävä lause “oma maa ensin on vaarallista politiikkaa”. Tekojen perusteella kaikki puolueet ovat lisäksi olleet niin yhteneväisiä kannoissaan, ettei tavallinen kansa ole näistä päässyt edes äänestämään. Romahduksen syy ei siis ole äänestäjät, vaan poliittisen järjestelmän totaalinen, läpitunkeva korruptio.

Mitä sitten tulee muuttovirtoihin, niin vaatii aika paljon mielikuvitusta kutsua näitä sinänsä rohkeita ja yritteliäitä nuoria miehiä, jotka henkensä kaupalla pyrkivät reikäisillä lautoilla Afrikasta tai rekkojen väliseinän takana Lähi-idästä Europpaan maidensa tuotteliammiksi yksilöiksi. Kela-Gold ja perheenyhdistäminen houkuttaa. Niin kauan kuin musiikki soi, ja ilmaista rahaa jaetaan, ja rikoksista ei saa rangaistusta, niin meno tuskin muuttuu. Tulijat eivät lopu. Laadukkaista ja vastaanottaviin yhteiskuntiin nettohyötyä tuovista muuttajista sen sijaan ei ole ylitarjontaa. Sattuneesta syystä edellä mainittuja ei juurikaan virtaa Venäjälle tai Kiinaan.

5 tykkäystä

No juuri näin. Valtiolla on pakkomielle häslätä kaikkialla. Luodaan “etuja” josta vetää välistä joko valtio tai epassin / edenredin kaltainen toimija, sen sijaan että annettaisiin ihmisten hoitaa itse omat asiansa.

Etusetelit ja lahjakortit ovat B- tai C-luokan rahaa.

10 tykkäystä

Miki Kuusi peräänkuuluttaa startup-pöhinää ja samaan aikaan kehuu Ruotsia Ikeasta ja H&M:stä, joista toinen valmistaa halpoja huonekaluja ja toinen halpoja vaatteita (molemmat halpatuotantomaissa). Miki Kuusi kehuu Viroa, jossa taloudella onkin mennyt hyvin, mutta sekään ei ensisijassa perustu startup-pöhinään vaan siihen, että aivan tavalliset yritykset menestyvät tekemällä melko tavallisia asioita ja alhaiset verot ja kommunismin muistot kannustavat työntekoon ja yrittäjyyteen. Miki Kuusi lesoaa maksaneensa 30 miljoonaa euroa veroja ilman että tuntuu missään. Helppoa se on lesoilla kun on mistä maksaa, eivät nämä Suomen korkeat verot vaikuta todella rikkaiden elämänlaatuun mitenkään.

17 tykkäystä

Muutama kuukausi sitten ehdotin totalitaarista fasismia konstiksi luoda talouskasvua muodostamalla uudenlaisia yhteyksiä “suomensukuisuuden” kautta vapaan liikkuvuuden maailmassa.

Maailma ei kuitenkaan vielä ollut tähän valmis, joten tuli mieleen että voitaisiin listata sellaisia tilanteita missä rahaa saattaa liikkua yllättävän paljon ja sitä rahavirtaa voisi muokata suuremmaksi.

Mun kaupungissa on eläinsuojeluyhdistys, joka maksaa vuodessa muutamalle paikalliselle eläinlääkärille laskuja noin sadalla tonnilla, koska he antavat hoitoa “hylätyille” kotieläimille. Kaikki tulee lahjoituksina tavallisilta kansalaisilta.

Vapaaehtoiset eivät saa korvausta, bensarahoja korkeintaan. Pulleat eläkeläiset hääräävät taustalla kun heillä nyt vaan on aikaa vastailla puhelimeen ja etualalla on ihmisiä jotka käyttävät omaa aikaansa myös hyödyllisesti ja pystyvät kävellä portaat ylös hengästymättä. Eläinvihaajakin näkee miten tälläinen toiminta ruiskuttaa lämpöä ja empatiaa paikallisesti ja saahan siinä moni junnu myös kontaktin järjestöihin ja kokoustamiseen jne.

1 tykkäys