Näissä nettikeskusteluissa termistön ymmärtämisen toimii pääsylippuna keskusteluun. Kansantalouden kehityksestä on kovin vaikeata keskustella, mikäli kolmen sektorin hypoteesi, jälkiteollinen yhteiskunta ja tuotannontekijät eivät ole tuttuja. Teorian ymmärtäminen ei ole semantiikkaa, vaan tapahtumamallien tarpeellista sisäistämistä, jotta ympäröivää todellisuutta voidaan käsitellä rakenteellisesti ja hyödyntää muiden ihmisten siitä tuottamaa dataa.
Oura on mainio esimerkkiyhtiö näissä keskusteluissa jälkiteollisen yhteiskunnan toimintalogiikan ymmärtämisessä, koska Suomi on täynnä teolliseen jalostamiseen fiksautuvia keskustelijoita, mitkä kieltävät palvelutalouden arvonluonnin. Arkielämässäkin kuulee vielä monesti lentävän lauseen “Emme voi elää toistemme paitoja pesemällä,” mikä jo itsessään paljastaa, ettei lausuja ymmärrä talouden toimintaa.
Seuraamalla älysormuksen kulkua kolmen talouden sektorin lävitse huomataan nopeasti, että vain palvelupuoli on merkittävä arvonluoja ja yksinomaan selittää sen, että miksi Oura on 11 miljardin yhtiö ja lähes identtisiä sormuksia valmistuttava Ultrahuman vain 125 miljoonan yhtiö:
Alkutuotanto:
Aluksi maasta etsitään ja kaivetaan ilmeniittiä, joka murskataan ja erotellaan ilmeniittirikasteeksi
Arvonluonti on vähäistä ja tuote on matalan katteen bulkkia ilman kilpailukykyä. Ouralla ja Ultrahumanilla ei tässä vaiheessa ole merkittävää eroa, koska molempien tuotteisiin päätyy identtisiä raaka-aineita.
Jalostus:
Ilmeniittirikaste käsitellään kemiallisesti ja mekaanisesti, jotta saadaan titaanitankoja. Näistä tangoista muokataan sormuksia, joiden sisälle lisätään toisen prosessin tuotoksena syntyneet anturit ja akku.
Arvonluonti on vähäistä ja tuote on matalan katteen bulkkia ilman kilpailukykyä. Ouran ja Ultrahumanin sormusten erot ovat niin pieniä, ettei niitä tavallinen ihminen voi huomata ja ymmärtää.
Palvelut:
Älysormukseen lisätään äly luomalla monimutkaisia algoritmeja anturien tuottaman datan käsittelyyn. Käyttäjälle luodaan sovellus ja käyttöliittymä, jonka kautta hän pääsee dataan käsiksi ja hyödyntämään sitä omassa elämässään. Älysormus sertifioidaan myyntiin, sen myymiseksi rakennetaan jakeluverkosto, älysormusta markkinoidaan kuluttajille ja luodaan omistamiseen ja käyttämiseen liittyvä brändi. Asiakkaille tarjotaan tukea oston jälkeen. Innovaatiot patentoidaan aineettomien omaisuuden portfolioon.
Lähes kaikki älysormusten arvonluonti tapahtuu tässä vaiheessa ja erot Ouran ja Ultrahumanin välillä ovat valtavia. Oura on tässä osuudessa silmin nähden täysin ylivertainen, jonka vuoksi se kykenee luomaan asiakkailleen Ultrahumania enemmän arvoa ja positiivisesta kilpailukyvystä syntyvän differentioinnin ansiosta ansaitsee myös yhtiönä tuon 100x korkeamman arvostuksen.
Tämän palvelutuotannossa syntyvän arvonluonnin vuoksi me olemme vauraita ja tehtaisiin panostava Kiina on vain keskituloinen. Meidän taloutemme keskittyy siihen osaan tuotantoketjua, jossa luodaan eniten arvoa ja ulkoistamme vähemmän arvoa luovan alkutuotannon ja jalostuksen köyhemmille maille. Alkutuotannosta jalostusvetoiseksi maiksi siirtyvät maat törmäävät usein vaikeuksiin muuttaa ajattelumalliaan ja tehdä loikka jalostuksesta palvelutuotantoon, jonka vuoksi ne jäävät jumiin alempaan osaan tuotantoketjua. Tämä on se valtava ongelma, minkä kanssa esimerkiksi Kiina nyt tällä hetkellä painii.
Konsensusarvio näyttäisi tällä hetkellä viittaavaan siihen, että Kiinan nykyinen holtiton velkaantumistahti on kestämättömällä pohjalla ja maa on Japanin kaltaisella stagnaatiotiellä. On vain rajallinen määrä mitä voit investoida pääomia teolliseen tuotantoon, ennen kuin lisätuotanto alkaa tuhoamaan arvoa. Kun asuntoja on moninkertaisesti väestöön nähden, tappiollisia pikajunayhteyksiä jokaiseen tuppukylään, eikä muulla maailmalla riitä kysyntä ottamaan vastaan kaikkea sitä ylimääräistä tuotantoa, mitä polkumyyntiä harrastavat tehtaat joutuvat tuottamaan pitääkseen valot päällä, niin on aika alkaa panostaa palvelutuotantoon ja erityisesti sen kotimaiseen kysyntään.
Xi ei tätä nähtävästi suostu tekemään ja on käskenyt keskusjohtoista valtionkoneistoa heittämään lisää hyvää velkarahaa huonon perään, joten lähitulevaisuudessa Kiinan talouskasvu sakkaa ja heidän on pakko alkaa deleveroimaan ylivelkaantuneita talouden osa-alueita. Koska Kiinan työvoima vähenee useilla miljoonilla joka vuosi, on aikaa tehdä loikka seuraavalle talouden tasolle vain rajallisesti. Viimeistään kun Kiinan työvoima on romahtanut sadoilla miljoonilla, haaveet supervallasta voidaan haudata lopullisesti. Siihen ei tarvita ulkomaiden sabotaasia, kun Kiina sabotoi sen ihan itse.
Tuo ennusteesi siitä, että Yhdysvallat, Ranska ja Britannia romahtaisivat elintasoltaan absoluuttiseen köyhyyteen on aika raju ja sitä on kyllä vaikea ottaa vakavasti. Maiden ylivelkaantumisen pääasiallinen lähde on talouden tuplaisku, jossa työvoimaa poistuu maksajista muiden elätettäväksi ja samanaikaisesti kasvattaa terveydenhuollon käyttöä ja kustannuksia moninkertaisesti aiempaan nähden. Myös Suomen talouden alijäämä johtuu lähes yksinomaan tästä ilmiöstä ja jokainen hallitus, myös nykyinen “äärioikeistolainen leikkaushallitus”, on joutunut kaatamaan miljardeja lisää rahoitusta joka vuosi ikääntymisen aiheuttamien kustannuksiin hoitamiseen:
Suurimmat säästöt on teknisesti helppoa toteuttaa ja onnistuu puuttumalla suoraan kustannuslähteeseen. Nostetaan eläköitymisikää ja rajataan vanhojen ihmisten oikeutta käyttää terveydenhuollon palveluita, niin päädymme Suomessakin muutamassa vuodessa vahvasti ylijäämäiseksi taloudeksi, eikä mitään velkaongelmaa enää ole.
Ongelmaksi muodostuu demokratian nykymuoto, jossa poliittista valtaa pitävä eläkeläisrälssi kykenee äänestämään itsellensä rajattomasti lisäetuja maksajien kustannuksella, joten poliitikot eivät kykene tekemään näitä tarvittavia päätöksiä, ennen kuin tapahtuu jonkinmoinen akuutti kriisi. Tai kuten Junkkeri sen elegantimmin muotoili: “We all know what to do, but we don’t know how to get re-elected once we have done it.”
Jos länsimaat ja Suomi romahtavat, niin ne johtuu siitä, että olemme poliittisesti äänestäneet romahduksen puolesta. Historiasta löytyy monenlaisia esimerkkejä tällaisesta toiminnasta, kuten esimerkiksi Puola-Liettuan Liberum veto ja Tsekkoslovakian eduskuntavaalit vuonna 1946. Mikäli länsimainen demokratia osoittautuu toimimattomaksi, niin siitä seuraa varmaankin jonkinlainen epävakauden aikakausi, kunnes löydetään toimiva jälkidemokraattinen järjestelmä.
En kuitenkaan löisi vetoa Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden voittokulun jatkumista vastaan. Nykyään on muodissa oman maan ja kulttuurin vihaaminen, mutta ihan vain ihmisten muuttovirtoja seuraamalla on selvää, että muiden maiden kaikista rohkeimmat, tuotteliaimmat ja yritteliäimmät yksilöt ovat valmiita maksamaan kovan hinnan ja riskeeraamaan paljon saadakseen mahdollisuuden päästä länsimaiden kansalaiseksi. Kiinan ja Venäjän kaltaisiin maihin eivät ulkopuoliset halua muuttaa asumaan ja moni syntyperäinenkin muuttaa mieluummin länsimaihin.
