Luin viikonloppuna megateknojen tulosjulkistuksia ja tulospuheluiden litterointeja.
Zuck uskoo ”superintelligencen” olevan lähellä. Se viittaa ihmistä ”kaikessa parempaan” älykkyyteen, mitä se sitten kenelle tarkoittaakin. Meta satsaa täysillä sen saavuttamisen puolesta: investointitaso pyörii nyt 70 miljardin hujakoilla ja jotkut analyytikot arvelevat sen kohoavan jopa 100 miljardiin ensi vuonna. Ja se on vasta infrastruktuuri eli datakeskukset! Siihen päälle tulee kymmenien miljardien tuotekehitysmenot. Pian edes Metan rahavirta ei riitä investointeihin ja analyytikot kyselivätkin tuoreessa tulospuhelussa, onko jo kumppaneita tähyilty jakamaan kustannuksia. Kuulemma on.
Samaisessa tulospuhelussa Zuckilla ei ollut selvää vastausta, miten tämä superälykkyys monetisoidaan, mutta hän uskoo sen toimivan fyysisesti silmälaseissa. Hän itse käyttää linssejä ja hän puhui miten hän olisi ollut likinäkönsä kanssa “kognitiivisesti alakynnessä” ilman niitä. Mutta hänen mukaansa pian ihmiset, joilla ei ole älylaseja, ovat alakynnessä.
Sen lisäksi Metalla on erinomaiset näytöt, miten tuoda tuote miljardien ihmisten (MAU >3 miljardia) saataville ja monetisoida se. Siihen näkemykseen on helppo yhtyä. Meta AI:lla onkin jo yli miljardi käyttäjää.
Sijoittajat rakastavat Metaa ja osake on noussut melkein 800 dollariin. Ja itse liiketoimintahan on erinomaista: vahva asema ihmisten ajankäytössä johtaa parin sadan miljardin myyntiin peräti yli 40 % liikevoittomarginaalilla ja 30 % ROICilla huolimatta taseen investointien nopeasta paisumisesta. Tulostasoa kylläkin auttaa datakeskusten pidemmät poistoajat. Metan nettotuloksen ja vapaan kassavirran kehitys ovat erkaantuneet viime aikoina. Tekoäly auttaa jo bisnestä: paremmilla suosituksilla ihmiset saadaan ”viihtymään” paremmin alustoilla ja tällöin heille voidaan näyttää enemmän ja osuvampia mainoksia.
Minua kylläkin vaivaa epäselvyys tekoälyn monetisoinnista pidemmän päälle. Koko Amerikan teknoskenellä on kiire investoida toinen toistaan enemmän. Vaikka Metaa ja muita megateknoja johtaa visionääriset ja eittämättä äärimmäisen fiksut ihmiset sopii kysyä, tehdäänkö kiireessä ja ryhmäpaineessa oikeita ratkaisuja? Muutama vuosi takaperin Zuck meinasi mennä ”all in” metaversumiin ja osake romahti. Aika näyttää, miten tämän uuden ihastuksen puolesta vedonlyöminen onnistuu.
Luen para’aikaa teosta Capital Returns joka heti alussa muistutti minua tutkimuksista joiden mukaan pienemmillä investoinneilla pärjäävät yhtiöt tuottavat yleensä paremmin, koska firmoilla on tendenssi investoida liikaa. Mieti esim. 2010-luvun nousu Yhdysvalloissa: se tapahtui heikon talouden ja vähäisten investointien ympäristössä! Siinä missä Kiinan pörssit näyttivät halvalta, mutta siellä taas yli-investoitiin minkä kerettiin.
Investointisyklin vinkkelistä, ovatko megateknot toistamassa samaa kaavaa?