Liikenteen voimalinjaratkaisut: sähkö, vety, polttokennot

Piianodia kehittää pörssifirmoista ainakin Enovix. Keitä muita tiedät? Tiedät varmaan, mikä piianodin keskeinen ongelma on (turpoaminen), kukaan tuota tuskin on vielä täysin ratkaissut sähköautoskaalassa.

”Mp piianodiakut?” on aika matalan tason viesti tuoda tänne, mieluumim tuo suoraan oma ajatuksesi, joku sellainen varmaan löytyy.

Vesimoottoreista @MaximusMassimo kommentoikin jo.

2 tykkäystä

Mersulta aivan upea innovaatio :star_struck:

Auton maaliteknologia voi lataa auringon avulla ja sähköautoon tulee jopa 12 000 km lisää rangea vuodessa. Siis 1 000 km per kk. Aika harva perusjantteti autoilee tuon verran per kk. Auto lataa vaikka ei liiku.

Aurinko siis parantaa myös range-ahdistuksen.

Tämä myös huomattavasti helpottaa latausinfran painetta.

12 tykkäystä

Onhan näitä aurinkopaneelivirityksiä ollu autoissa jo varmaa 10-vuotta, ne ei vaa oo koskaa lähteny lentoo. Onhan tuollainen tietysti kiva, jos toimii järkevällä hinnalla. Jos siihen 70ke sähköautoo lätkästää päälle joku 50ke aurinkopanelimaalista, niin monelta se jää ostamatta. Ja toi 12 000 km lisärange oli mainittu "under ideal conditions”, eli varmaan jossain päiväntasaajalla, jossa aurinkopaistaa läpivuoden.

Luulen, että tämä haastattelu kiinnostaa tätä ketjua seuraavia. :slight_smile: :backhand_index_pointing_up:

Tässä haastattelussa käydään asioita läpi, jotka sopivat tämänkin ketjun teemaan. :slight_smile:

7 tykkäystä

Tätä on reaalimaailma. Nk. multi path strategia toimii. Globaalit ”liikkuvuuskulttuurit” yksinkertaisesti tukevat tätä. Erilaiset kulku- ja kuljetustarpeet tarvitsevat erilaisia voimalinjoja.

3 tykkäystä

Hyvä haastattelu! Vetyfaktoista ja sähköautoista ollaan välillä napit vastakkain, mutta tunnistan esim. sijoitustyyleissämme tiettyä samankaltaisuutta kieltämättä :smiley:


15. Mikä on mielestäsi suurin väärinkäsitys, joka sijoittajilla on vetysektorista?

Ehkä tarkemmin sanottuna sanoisin itse, että se on monessa paikkaa rahan tuhlausta. Mutta laitan nyt tämän tähän vielä, tätä laskelmaa parempaa selitystä tälle kritiikille ei ole tullut vastaan:

5 tykkäystä

Liikennekäytöstä vähän datapointtia viestiä tukemaan.

3 tykkäystä

Tuo onkin mielenkiintoista, miksi vedyn vetovoima on heikentynyt parin vuoden takaisesta. @everlaastia on foorumilla varmaan eniten kirjoitellut vedystä ja osaisi ehkä valaista miksi. Onko syynä akkuteknologian kehitys, akustojen hinta, vedyntankkausinfran puutteellisuus, ihan tietoiset poliittiset päätökset vai jokin muu?

Itse kun hieman seurasin muutama vuosi sitten aktiivisemmin ja nykyään paljon vähemmän vetyautojen kehitystä (Hyzon särki sydämeni), tulin siihen ajatukseen, että vedyllä olisi tulevaisuutta nimenomaan raskaiden ajoneuvojen pitkän matkan liikenteessä. Täysperävaunuyhdistelmän maksimipaino voi olla 44 tonnia, mutta keskipaino varmaan yleensä tuota pienempi. Esimerkiksi Volvo kertoo seuraavaa vuonna 2021:

Kuinka pitkän matkan sähkökuorma-autolla voi ajaa, kun akku on ladattu täyteen?

Keskipainoisen 30 tonnin 4x2-vetoauton tyypillinen toimintasäde on noin 300 km.

Saman firman vetyrekalla toimintasäde voi olla jopa 1000km, eli sama kuin diesel rekan keskimääräinen toimintasäde, jos kulutus on 50L/100km ja tankin koko 500L.

Toki muuttujia on paljon ja vedyn keskeisin ongelma verrattuna akkuihin on se, että vety luodaan sähköllä ja autossa vety muutetaan takaisin sähköksi ja muunnoksissa menetetään energiaa (taisi olla n. 30% energiaa menee häviöön joka muunnoksessa, eli merkittävä määrä), jolloin alkuperäisesti vedyn muunnokseen käytetyn sähkön määrä olisi tehokkaammin käytetty suoraan sähköä käyttävässä ajoneuvossa, mutta laskelmaa mutkistaa mm. akustojen paino, latauskertojen määrä, latausaikojen pituus ja - kuten myös vedyn tapauksessa - tarpeellisen infran olemassaolo reitin varrella.

Palatakseni keskeisempään asiaan vedyn hyödystä nimenomaan raskaan liikenteen käytössä on se, että tankilla saadaan se lasti perille ilman välipysähdyksiä (ja latauksia) ja kaluston käyttöaste voi olla näin suurempi kuin sähkörekoissa, kun tien päällä voidaan olla pidempään. Ja myöskin se, että saadaan tavaraa myös sinne kaukaisempiin paikkoihin, joissa ei rekoille ehkä ole sähköakuston latausinfraa (sellaista, joka lataa sen tarpeeksi nopeasti).

Liekö näihin mitään selkeää vastausta olemassakaan?

5 tykkäystä

Akkumarkkina liikkunut vuodesta 2021 jo todella pitkälle.

Monessa maassa ollut testejä miten lataa induktiivisesti EV-busseja, -autoja, -rekkoja tien päällä todellisissa sääoloissa. Ranskassa suoritettu testit loppuun.

https://eepower.com/news/wireless-ev-charging-electrifies-highway-in-france/#

2 tykkäystä

Mitä kaikkea tuollakin rahalla saisi, kun se käytettäisiin aidosti vihreän siirtymän edistämiseen?

3 tykkäystä

Toyota arvelee saavansa Solid State Batteryt käyttöön 2027 - 2028. Edelleen lupaavat 1000 km rangea ja 40 vuoden käyttöikää. Sanovat reilusti, että alkukustannukset ovat todella korkeat, mutta kehityksen myötä halpenee. Plus 40 vuoden kestolla näitä voi uudelleenkäyttää seuraavassa autossa eli räikeästi sanoen autoista voi tulla “Osta auto. Patterit myydään erikseen” :wink:

12 tykkäystä

Atomi vai Vety? No vety liikuttaa ainakin rekkoja Hollannissa.

5 tykkäystä

Tämä muuttaa sitten pelin…AFIR-JAKELUINFRA-ASETUS…

Pääteille 200 km:n välein vetyasemat 2030 mennessä;

Jäsenvaltioita koskevat jakeluinfratavoitteet

Jäsenvaltiota koskevat pakolliset kansalliset tavoitteet jakeluinfran käyttöönotosta tulee täyttää asteittain vuosina 2025–2035. Näitä tavoitteita ovat muun muassa:

  • riittävä antoteho suhteessa ladattavien sähkökäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen määrään

  • latauskenttiä ja vetytankkausasemia TEN-T-tieverkon varrella tietyin välimatkoin sekä kevyille että raskaille sähkökäyttöisille hyötyajoneuvoille

  • maasähkön syöttö TEN-T-verkon meri- ja sisävesisatamissa sekä lentoasemilla

  • nesteytetyn metaanin tankkauspisteitä TEN-T-verkon merisatamissa

3 tykkäystä

EU:n huhuillaan perääntyvän vuoden 2035 polttomoottorikiellostaan, pitäen kuitenkin päästötavoitteet tiukkoina:

Mitä olette mieltä, Tesla mainostaa tehneensä alumiini-ioniakun joka ei tarvitse yhtään litiumia

Sattumalta tuli vastaan eilen youtubessa heidän tuorein uutinen. Eli heillä on nyt solid state akku kehitettynä ja tuotannossa :hushed_face: . Hienoa jos totta, mutta hyvin niukasti tietoa tarjolla kotisivuillaan, joka herättää epäillyksiä.. akun kehityksestä ja valmistuksesta ei mitään infoa :thinking:.

Tämä siis Suomalaisyritys Donut.

11 tykkäystä

Isoja sanoja videolla. Hienoa, jos hommat onnistuu. Onnistuessaan sen luokan firma, että Suomen talouden alijäämä muuttuu ylijäämäksi.

5 tykkäystä

Tässä vielä lehtijuttu tästä. Vaikuttaa kyllä hienolta!

Seuraava kysymys onkin että mitenkäs tähän voi sijoittaa?!:sweat_smile:

14 tykkäystä

Donut Labin hallituksessa on mm. Risto Siilasmaa (lehdistötiedote), lievittää ainakin omia epäilyksiäni jonkin verran.

Imatralle rakennettava Nordic Nanon tehdas liittyy asiaan: Akkukennoja valmistava yhtiö rakentaa tehtaan Imatralle ja lupaa töitä sadoille – markkinat avaruudessa | Etelä-Karjala | Yle

Vuonna 2024 perustettu Nordic Nano aloittaa yhteistyön suomalaisen, ajoneuvoteollisuuden sähköistämiseen erikoistuneen teknologiayhtiö Donut Labin kanssa.

Solid-state -uutisesta keskustelua FB:n sähköautoryhmässä täällä ja täällä, seasta löytyi pari informatiivistakin kommenttia.

longbowmotors.com
Tässä ehkä se eka merkki johon tulee Donut Labsin akutkin. Luvattu loppuvuodelle 2026. Firman edustaja oli Slush tapahtumassa Donut Labin vieraana puhumassa.

Nordic Nano Groupista on julkaistu jo 10/2024 tällainen juttu:

4 tykkäystä

On kyllä todella jytky jos pitää paikkansa Donutin speksit akusta. Vähän kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta joten toivotaan ettei ole lähdetty hypekulma edellä.

Ovat myös moottorien ja akkujen ohella tehneet jonkinlaista simulaatiosoftaa/platformia:

8 tykkäystä