Jos pohjoismaiden SPAC:it olisivat muodostaneet oman indeksin, olisi se päihittänyt aikalailla kaikki vertailuindeksit, kun ruotsalainen Yubico nousi viime viikolla jo yli 300 kruunun (alle vuodessa 200%). Mielenkiintoista nähdä, millainen Canatun eka vuosi tullee olemaan.
Kuvattiin vielä pääomamarkkinapäivän jälkeen haastattelu Canatun toimitusjohtajan kanssa, missä nyt syvennyttiin hieman enemmän liiketoiminnan yksityiskohtiin erityisesti puolijohdeteollisuuden puolella:
Pohjalle kannattaa katsoa enemmän isossa kuvassa pysyttelevä Saran tekemä ensimmäinen haastattelu heti diilin ilmoittamispäivänä:
Myös koko CMD:n katsomista voi kaikille suositella. Tänään oli kyllä mielenkiintoista päästä myös näkemään itse tuotantotilat ja reaktorit, joilla näitä hiilinanoputkia valmistetaan. Toi huomattavasti lisää konkretiaa, kun yrittänyt yhtiöesitteen ja muun materiaalin pohjalta hahmottaa asioita ![]()
Koska en ole insinööri: tuossa videossa (about 9:35 eteenpäin) puhuttiin laitteiden lämpö ongelmista - eli tehojen kasvaessa lämmöt nousevat, johon Canatun tuotteet ovat ratkaisu.
Onko tosin noiden lämmön vähentämiseen muuta ratkaisua - luulisi että 1000 asteen lämpö olisi haitallinen myös muille komponenteille…(eli voidaanko lämpöä vähentää, jotta muita ratkaisuja voidaan käyttää)?
…yritän ymmärtää paljon Canatun tuotteille on oikeasti tarvetta. Jos joku tietää niin saa kommentoida.
Tässä yksi CMD-kalvo tuohon aiheeseen liittyen:
Näitä EUV-litografialaitteitahan tosiaan kehittää ja myy ainoastaan ASML, ja heidän roadmapilta nuo tulevien laitteiden teholuvut on käsittääkseni poimittu. En ole myöskään insinööri, mutta oletettavasti tätä lämpötilahaastetta ei oikein voida muulla tavoin ratkoa, kun kerran jo 2017 on ASML:n toimesta laitettu kehityshankkeet pystyyn tämän ongelman taklaamiseksi.
Jotta saavutat pienemmän CD:n kiekkotasolla, sun pitää nostaa sun annosmäärää(Dose). Aina kun energiaa nostetaan, nousee myös tehot laitteessa ja sitä myötä lämpö. Lämpö on jatkuvasti ongelma optisissa lithographia laitteessa ja sitä koitetaan hallita erillaisilla jäähdystysratkaisuilla.
Vaihtoehtoisesti jos et halua nostaa dosea, joudut hidastamaan stagen liikettä, joka taas tappaa kiekon läpimenoajan
Jotenkin huonoja kokemuksia itsellä näistä SPAC-lapuista. Tuntuu että järjestäen kaikki laskeneet kun saatu yhdistyminen maaliin. Onko ajatuksia miksi tämä olisi poikkeus?
Tässä hieman puolijohdesanastoa käännettynä arkikieleen. Hieman liippaa aihetta, mutta moderaattorit voi siirtää tarvittaessa. Kaikille sanoille ei välttämättä ole suoranaista käännöstä, joten se on aikamoista finglishiä työelämässä.
Aloitetaan:
Litographia: Alue puhdastilassa. Tällä alueella toimii yleensä photoresistin levitys (coater developing), jonka tehtävänä on levittää ohut kerros kemikaalia (photoresist) kiekon pinnalle. Kemikaali reagoi valon kanssa ja tällä tavoin voidaan kiekon pinnalle valottaa tai printata haluttu kuvio. Valotuslaitteet myös toimivat litographian alueella. Niitä voidaan kutsua termeillä projection aligner, scanner, stepper. Litographia-alueen tunnistat keltaisista valoista katossa. Tämän idea on leikata kattovalojen aallonpituus sellaiseksi, että se ei reagoi piikiekon pinnalla olevan herkän photoresistin kanssa. Litographia on tietynlaista valokuvaamista, jossa kiekon pintaan valotetaan tietty kuvio ja lopuksi se kehitetään, jotta kuva jää kiekon pinnalle.
Maski: Maskissa on kuvio, joka halutaan valottaa piikiekon pinnalle. Käytetään projection aligner, scanner ja proximity/contact valottimissa.
Retikkeli: Retikkelin idea on sama kuin maskin, mutta retikkeli koostuu pienemmistä kuvien osista. Retikkeliä käytetään pelkästään stepper laitteessa.
Pellikkeli: Suojaa maskia tai retikkeliä partikkeleilta. Sivuttu tässä ketjussa useasti.
Stepper: Tulee sanoista Step and Repeat. Stage liikkuu optiikan alla askeleen, käytettävä valo läpäisee retikkelin ja valottaa kiekon pintaan halutun kuvion. Sen jälkeen stage liikkuu uudelleen ja sama toistetaan.
Stage: Yleensä lineaarimoottoreilla toimiva yksikkö valotuslaitteen sisällä, joka liikkuu X-,Y- ja Z-suuntaan. Stagen päällä lepää wafer chuck.
Wafer chuck: Piikiekon peti, jolla se lepää kun valotus tapahtuu.
Scanner: Valotuslaite, joka scannaa kiekon pinnalle halutun kuvion. Stage liikkuu jatkuvasti X- ja Y- suuntaan.
Valonlähde: Valonlähteenä voidaan käyttää elohopelamppua tai ASML:n tapauksessa laseria. Valonlähde läpäisee maskin tai retikkelin, jonka jälkeen se yleensä menee optiikkaan (ajatelkaa vaikka valokuvakameran optiikkaa) ja siitä kohti piikiekkoa, johon lopuksi valotettava kuvio halutaan tehdä.
DUV: Deep ultaviolet, valonlähde, joka toimii n. 200 - 280 nm aallonpituudella.
EUV: Extreme ultraviolet, valonlähde, joka toimii n.13.5 nm aallonpituudella.
Dose: Energiamäärä, joka tapahtuu yhdellä valotuksella. Yleensä yksikkönä mJ/cm^2.
CD: Critical dimension, viivanleveys tai rakenteen koko, joka on valotuksessa tehty piikiekon pintaan. Älkää sekoittako tätä “Nodeen”.
DOF: Dept of Focus, toleranssi, jonka sisällä valotettava tulos on hyväksyttävän rajoissa.
Focus: Polttopiste, jossa valotettava tulos saa parhaan tuloksen. Yleensä kun puhutaan focuksesta, puhutaan stagen Z-liikkeestä.
L/S: Line and space. Yleensä valotuslaitteen suorituskykyä arvioidaan L/S-testillä, jossa halutun levyisiä viivoja valotetaan kiekon pintaan ja mitataan saavutettu viivanleveys.
Overlay: Verrataan kahden valotettavan kerroksen suhdetta toisiinsa.
Resoluutio: Valotuslaitteen optiikan suorityskyky. Mitä pienempi resoluutio, sitä pienempiä viivoja tai kuvioita voidaan valottaa piikiekolle.
Oheinen on hyvin pintaraapaisu puolijohdeteollisuuden litographiaan. Koitin selittää mahdollisimman yksinkertaisesti, ehkä siinä onnistumatta. Aina voi kysyä lisää.
Vastaan vielä tähän hieman pidemmästi. Tarve pellikkelille on ilmeinen, ilman sitä mahdollinen partikkeli maskissa tai retikkelissä valottuu yhtälailla kiekolle kuin se kuvio mikä on maskissa tai retikkelissä. Chippi tai siru kuten suomessa kutsutaan, ei toimi kuten sen pitäisi, koska piiriin on kuvioitunut kohta, joka ei vastaa designia.
Kuten täällä on tuotu monesti esille, pellikkeliltä vaaditaan erityisiä ominaisuuksia. Sen pitää päästää tietty valon aallonpituus läpi mahdollisimman homogeenisenä, pellikkelin kalvon tasaisuus pitää huippuluokkaa, että ei käy niin että pellikkelin toisella reunalta valosta pääsee 80% läpi ja toiselta puolelta 99%. Lisäksi sen pitää kestää mekaanista rasitusta, että myös erittäin kovaa lämpöä.
Olen vakuuttunut, että Canatulla on huipputuote, mutta alamme on erittäin kilpailtu ja aivan järkyttäviä rahasummia laitetaan erinlaisiin R&D-kehityksiin, jotta seuraavina vuosina voidaan tehdä vielä pienempiä piirejä vieläkin nopeammin ja jopa halvemmalla. Itse pidän sinänsä tuosta businessmallista jossa myydään myös asiakkaille suoraan reaktoreita, jossa pitkällä aikavälillä saavutetaan jatkuvaa kassavirtaa esim. huoltotöistä ja varaosista.
Osallistuin etänä yhtiökokoukseen. Tässä päätökset. Kukaan ei vastustanut Canatun ostoa.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä Canatun Yritysoston, jossa Lifeline SPAC I ostaa Canatun kaikki osakkeet.
Tässä asiakohdassa ei annettu yhtään vastustavia ääniä ja siten yksikään osakkeenomistaja ei voi pyytää A-sarjan osakkeidensa lunastamista Lifeline SPAC I:n yhtiöjärjestyksen 5 kohdan mukaisesti. Näin ollen Lifeline SPAC I:n sulkutilillä olevat noin 105,6 miljoonan euron bruttovarat (30.6.2024 mukaisen tilanteen perusteella ja ennen esimerkiksi veroja ja tiettyjä transaktiokustannuksia) vapautetaan kokonaisuudessaan yhdistyneelle yhtiölle.
Yhtiökokoukseen osallistuminen ei aiheuta salassapitovelvollisuutta, joten olisi mielenkiintoista kuulla huomioitasi kokouksesta.
Kyseessä on lyhyen sijoitusurani monimutkaisin transaktio. Eikä Canatu ole myöskään kovin helposti tajuttava yhtiö. Asiat esitetään englanniksi tai kapulakielellä niin en pysy kärryillä. Tuomo Vähäpassin puheenvuoro yhtiökokouksessa taisi olla nyt kaikkein selkein esitys transaktiosta, niin alkaa vähitellen hahmottua minulle mitä tapahtuu. Joka tapauksessa pidän järkevänä pitää oman Canatu-position koon maltillisena.
Ongelma oli ja on pääosin SPAC rakenteesta johtuva. USA SPACeissa management saa miljoonien palkkiot transaktiokuluina eikä euroakaan omaa rahaa ole sijoitettuna kuoriyhtiöön. Ihan sama mitä roskaa tuovat pörssiin, pääasia että transaktio tapahtuu niin management saa palkkionsa riippumatta kohdeyhtiön laadusta tai kurssikehityksestä.
Lifeline on rakennettu paljon kestävämmin, Ahopelto kumppaneineen ovat samassa veneessä omistaessaan LifelineSPACin osakkeita. Heidän ansaintansa perustuu enemmän osakkeen kurssikehitykseen kuin transaktiopalkkioihin. Lock-upit ovat pitkiä joten sisäpiiri ei pääse heti yhdistymisen jälkeen dumppaamaan omistustaan pihalle rahastustarkoituksessa.
Tuosta sitouttamisesta johtuen uskon että Lifelinessä on pyritty oikeasti löytämään hyvä yhtiö hyvään hintaan eikä vaan saamaan transaktio tehtyä hinnalla millä hyvänsä.
Rahan lisäksi Lifelinen sisäpiirillä on maine pelissä kun SPACin lisäksi ovat pitkän linjan kasvusijoittajia rahastoineen.
Ja Pohjoismaissa SPAC:ien kohdeyrityksien valinnassa on ollut selkeä painotus liiketoiminnan kannattavuudessa. Se yhdistettynä yli 30% kasvuun saa usein osakekurssinkin lentämään kuten Yubico on näyttänyt ensimmäisenä pörssivuotenaan. Jenkeissä taas kohdeyrityksiksi valikoituu yleensä firmat, jotka tekevät ennätyksellisiä tappioita, kun kasvua haetaan kaikin keinoin, ja tämä tarkoittaa sitä, että monet ovat kahdessa vuodessa konkassa ilman lisärahoitusta.
Aamupähkinänä laskeskelin 23.9. irtoavien warranttien arvonmääritystä.
Jos kurssi on ennen tuota päivää esim. 13 eur, 3 x 13 eur osakkeet antavat yhden warrantin eli oikeuden ostaa yksi uusi osake hintaan 11,5 eur.
Kolme osaketta ja warrantti vastaisivat tuon päivän jälkeen arvoa 39 eur. Tällöin esim. iteroinnin tuloksena päädytään tällaisiin arvoihin: osakkeen kurssi 12,625 eur + warrantti 1,125 eur. Koska 11,5 eur + 1,125 eur = 12,625 eur. Ja koska 3 x 12,625 + 1,125 eur = 39 eur.
Eikös pörssissä toistaiseksi käydä kauppaa siitä n. 31,5% osuudesta, joka A-sarjan osakkaille kuuluu yhtiöstä yhdistymisen jälkeen? Mutkat suoristaen kokonaisuuden mcap olisi jo reilusti 400M päällä jos warrantit ym. mausteet sisään leivottuna?
Transaktio on monimutkainen, joten tein karkean laskelman helpottamaan Canatun markkina-arvon ja yritysarvon laskemista, nykyarvostuksen järkevyyteen en ota kantaa. Laskelma on tehty oletuksella, että kurssi nousee yli 14€ tasolle. Ellei oleta kurssin nousevan yli 14€ tasolle, niin tuskin on kiinnostunut yhtiöön nykyisellä noin 13,5€ hinnalla sijoittamaan.
Ulkona olevat osakkeet noin 34,4M kappaletta (sisältää B-sarjan osakkeet, jotka kaikki on oikeus muuttaa vastikkeetta A-sarjan osakkeiksi kurssin oltua tietyn aikaa yli 14€, osittain jo 10€ ja 12€ tasojen päällä)
Vastikeoptiot noin 1,7M (näillä voi merkitä A-sarjan osakkeita 3,5€ hintaan eli kassaan voi olettaa tulevan noin 6M€ rahaa)
Lisäkauppahinta ja optio-ohjelma 2024-II noin 2M osaketta (nämä kurssin oltua tietyn aikaa yli 14€, lisäksi vastaava 2M määrä lisää laimennusta tulisi yli 18€ kurssitasolla ja suurempi määrä yli 22€ tasolla, mutta niitä ei tässä laskelmassa huomioida vaikka ne tietysti arvonluontipotentiaalia hyvässä tulevaisuuden skenaariossa pienentävät)
Sponsori-, perustaja- ja sijoittajawarranteilla merkittävissä yhteensä noin 6,2M osaketta (oletetaan, että sponsori- ja perustajawarranttien merkintä toteutetaan tavanomaisella tavalla, jolloin yhtiölle kertyisi kassaa näiden kaikkien merkinnöistä noin 73M€, laskelmassa ei ole huomioitu sitä että warrantit eivät jakaannu tasan eri sijoittajaryhmien välillä)
Osakemääräksi tulee tällä laskelmalla yhteensä 44,3M kappaletta. Markkina-arvon havainnollistamiseksi tämänhetkinen kurssitaso 13,6€ tarkoittaisi tuolla osamäärällä noin 600M€ markkina-arvoa. Oletetaan, että Canatulle tulee Lifelinelta noin 100M€ nettokassa ja yllä olevista merkinnöistä kassaa tulisi noin 80M€ lisää, joten yritysarvoksi voisi hahmotella 600M€ - 100M€ - 80€ = 420M€
Transaktiossa Canatun yritysarvoksi oli määritelty 230M€ eli tulkitsen markkinan kurssinousun myötä pitävän Canatua tällä hetkellä noin 80% arvokkaampana kuin transaktiossa määritelty yritysarvo. Kannattaa huomioida, että suuresta nettokassasta johtuen Canatun yritysarvo nousee vivulla suhteessa markkina-arvoon. Toivottavasti tästä on sinulle ja ehkä muillekin apua arvon hahmottamiseen.
Lyhyt versio, jossa ei huomioida merkinnöistä tulevaa ylimääräistä kassaa ja niitä vastaavia osakkeita vaan ainoastaan Lifelinelta tuleva noin 100M€ nettokassa:
Markkina hinnoittelee mielestäni noin 400M€ yritysarvoa ja noin 500M€ markkina-arvoa.
@Atte_Riikola kommentista:
Järjestelyhetkellä Canatusta maksettava 230 MEUR:n yritysarvo tarkoittaa vuoden 2023 liikevaihdolla noin 17x ja tämän vuoden ohjeistuksella 9,2x-11,5x EV/S-kerrointa. Kertoimet ovat absoluuttisesti korkeita ja heijastelevat Canatuun ladattuja kasvuodotuksia tuleville vuosille. Mikäli yhtiö yltäisi vuoden 2027 tavoitteidensa alalaidalle (100 MEUR liikevaihto ja 30 % liikevoittomarginaali), olisi EV/S-kerroin enää 2,3x ja EV/EBIT-kerroin matala 7,7x kertoen Canatussa piilevästä arvonluontipotentiaalista strategian edetessä suunnitellusti.
Analyytikon laskelman päivitetyt luvut olisivat siis noin:
EV/S 2023 liikevaihdolla ~30x
EV/S 2024 ohjeistuksella 16x-20x
2027 tavoitteilla EV/S 4x ja EV/EBIT 13,3x
Kiitoksia laskelmista
Samalle pallokentälle päädyin excelissäni näiden EV-kertoimien kanssa, jotka alkavat vähän mietityttää kun 2027 tavoitetasosta saa tänään maksaa aika rapeasti. Riskienhallinta edellä kulkien näillä kertoimilla töyssyjen sietokyky ei välttämättä ole kovin hyvä, matkan varrelle voi tällaisen firman kanssa osua kaikenlaista vaikka pohtisikin kehityskulkua vain 2027 asti ja millä hinnalla siihen pääsee tänään mukaan. Jos horisonttini olisi vuosikausia casea katsoisi varmastikin eri tavalla.
Odotan mielenkiinnolla 31.8.2024 päivättyä suurimpien omistajien listaa. Vaikka yhdistyminen Canatun kanssa julkaistiin heinäkuun puolella uskon sen vaikutuksen heinäkuun omistajalistaan olleen rajattu. Elokuun puolella olleet pääomamarkkinapäivä ja yhdistymisen hyväksyntä varmaan vauhdittavat prosessia jossa vapaat A-sarjan osakkeet siirtyvät pysyvämpiin käsiin.
Lifelinen antiin osallistui yli 2300 sijoittajaa. Nordnetissa omistajien määrä on valunut hiljalleen alaspäin ollen kirjoitushetkellä enää 1295. Heinäkuun aikana 50 suurinta osakkeenomistajaa hankkivat yli 92 000 osaketta lisää (50 suurimman omistajan osakemäärän kasvu - koko osakemäärän kasvu). Rettigin ollessa ainoa myyjä koko porukassa.
2020 kulta-aikaan kun SPACien kurssit menivät joskus jopa ylös, moni rahasto ja instituutionaalinen sijoittaja joutui odottamaan yhdistymisen yli ennen kuin saivat riskienhallinnan tai sääntöjen takia ostaa osaketta. Yhdistyminen oli usein triggeri selkeälle kurssinousulle.
Mietinkin nyt ääneen että käykö tässäkin niin että piensijoittaja havahtuu jossain vaiheessa että jäi kyydistä. Jos tilanne olisi sellainen että piensijoittajat ostavat isojen myydessä, huolestuisin. Uskon että Lifelinessä on selvitetty lähitulevaisuuden katalyytit kurssikehitykselle ja pidetty niiden toteutumista melko varmoina sillä jos Lifeline spac1 onnistuu, helpottaa se tulevien SPACcien toteuttamista. Ovat esim varanneet lifeline-spac2.com, lifeline-spac3.com jne domainit ja jatkaneet niitä toissaviikolla taas vuodella.
Canatun teknologiasta en ymmärrä juuri mitään, arvonmäärityksestäkin vain vähän joten pakko koittaa vaihtoehtoisin keinoin järkeillä tätä tuottopotentiaalia.
Todennäköisesti kotitalouksien osuus laskenut alle 15%. Instituutiot näkevät tässä todennäköisesti nopeampaa arvon realisoitumispotentiaalia, koska Canatu on alallaan teknologiajohtaja ja kokoluokaltaan sellainen, että ostotarjous vuoden sisään joltain isommalta pelurilta ei olisi mikään ihme.

