Toistan @raisinglines :n suosituksen. Svealla kilpailukykyinen korko, joka on tällä hetkellä 3,10%. Mielestäni hyvä paikka lepuuttaa myös muuta käteistä, jotka etsivät parempaa sijoituskohdetta.
Toimii myös oivana paikkana puskurivaroille, jos sellaisia tykkää pitää yllättäviä kuluja varten.
Vuokrasopimuksen vakuus on vuokralaisen ja vuokranantajan välinen sopimuskysymys. Eri vuokranantajilla on omanlaisensa käytänteet.
Osuuspankin välittäjä ei ole luultavasti se vuokranantaja, jonka kanssa asioista sovitaan. Osuuspankin kannalla tuskin on siksi väliä.
Itse vuokranantajana kokisin arvopaperipanttauksen haastavaksi hyväksyä joskin olisin sille avoin. Helpoiten hyväksyisin järjestelyn, jossa rahasto-osuudet siirretään minun nimiini vuokra-ajaksi - niinhän käteisvakuudellekin yleensä tehdään. Kaikissa ehdotetuissa järjestelyissä konsultoisin vuokranantajayhdistyksen juristia. Moni muu tuskin vaivautuisi.
Onko kellään Nordean asiakkaalla kokemusta tällaisesta? Entä kuinka kimurantti ja pitkäkestoinen operaatio toi olis, jotta haluamani arvopaperi saadaan kaupankäynnin kohteeksi? (Siellä se kurssi nousee odotellessa…)
E: Enää tänään ei kuitenkaan onnistu, ku klo 18 mennyt aspa kiinni eli homma venähtää joka tapauksessa, jos meinaan Nordean kautta asioida. Puntaroin vaan vaihtoehtoja esim. Nordetin avaamisesta.
Miksi joillain yhtiöllä on eri pörsseihin sijoitettuja osakkeita? Mikä siinä on tarkoitusperä?
Mynaric AG kiinnostaisi tässä tapauksessa ja sitä olisi kuudessa eri pörssissä kaupan. Onko hajautuksen idea helpompi saatavuus? (Koska eri valtioissa erilaisia ehtoja yms.) Ja toki valuutta voi olla eri, mutta tässä tapauksessa sekään ei ole kaikissa eri. Nordeassakin oli listattuna vain tuo MYNA, mutta sitäkään ei hleposti saanut ostettua (kts. kysymys 1). Ja voiko näin piensijoittajan näkökulmasta sillä olla mitään merkitystä (varsinaisten kulujen ja verojen lisäksi), että mitä noista ostan?
Yleensä tarkoituksena on olla saatavilla ja näkyvillä eri maalaisille sijoittajille. Taustalla voi olla myös kansainvälisiä fuusioita, esimerkiksi viime syyskuussa Sampo listautui myös Kööpenhaminaan kun osti Topdanmarkin sieltä.
Verotuksessa voi olla joitain paikallisia eroja, esim. Lontoossa kaupankäynnissä on 0.5% leimavero ja Pariisissa osassa yhtiöitä 0.3% transaktiovero. Mahdollisten osinkojen verotus menee kuitenkin yhtiön kotipaikan mukaan eli Mynaricin tapauksessa Saksan.
Yhtiön taloustilanne vaikuttaa pikaisella silmäyksellä varsin kehnolta ja sitä ollaan poistamassa Nasdaqin listoilta ellei se täytä kriteereitä maaliskuun loppuun mennessä. Vuodelta 2024 ei ole julkaistu mitään talouslukuja?
näin vuodenvaihteessa talouslehdet ovat täynnä ennustuksia kuinka paljon indeksit tuottavat. eri analyysilaitokset antavat ennustuksia. en oikein ymmärrä miksi, koska yleisen elämänkokemuksen mukaan 12kk tuotto on random walkkia? ovatko alan ihmiset tyhmiä, kun tekevät itsestään naurettavia? en usko. kommentaattorit ovat myyntimiehiä alan tuotteille. siksi yleensä kaikki ennusteet ovat tuotoiltaan positiivisia ja turvallisia 9-11%. koen tämän silti masentavana.
Osaako joku kertoa, että miksi, kun katsoo Nordetista eri aikajaksojen tuottoja, niin voi olla samaan aikaan prosentteina miinuksella ja rahoina plussalla? Esim. Minulla on 3v tuotto -6%, mutta samaan aikaan +19k
Käytännössä kaava tarkoittaa sitä, että talletukset (nostot) eivät vaikuta tuottoihin. Eri merkkiset tuottomäärät (+ euroissa ja -prosenteissa tai toisinpäin) voivat syntyä vaikka seuraavasta tilanteesta:
Sijoitat 10.000. Pörssi nousee 5%. Sulla on 10.500. Sijoitat 100.000. lisää. Pörssi laskeekin 4.75%. Olet nyt rahoissa mitattuna miinuksella noin 4,7k, mutta graafi näyttää että olisit 0% plussalla/miinuksella.
Nordnetin kaavio on tuollainen lähinnä sen takia, että on mielekästä vertailla erikokoisia salkkuja ja niiden kehitystä keskenään. Esimerkiksi kun itse aloitin 1000€ salkulla ja sain talletettua tilille välillä satasia, vaikuttaisivat alkuajan tuotot olemattomilta, jos nykyiset tuota suuremmat talletukset ja pääoma laskettaisiin mukaan.
Yleensä osakkeen kurssi nousee ostotarjouksen jälkeen lähelle ostotarjouksen hintaa, pienellä alennuksella varustettuna. Tässä kohtaa sijoittajan pitää tehdä päätös, että myykö osakkeet pörssiin, hyväksyykö ostotarjouksen vai jääkö kalastelemaan korotettua tarjousta. Se, että ei tee mitään on tietoista riskinottoa, koska jos et hyväksy tarjousta ja mennään 90% rajan pakkolunastukseen, niin rahat voivat olla jumissa hyvinkin pitkään tuottamattomassa osakkeessa (6 - 12 kk). Samalla otetaan riskiä siitä että kauppa ei toteudu, jolloin osakkeen hinta todennäköisesti romahtaa ja ostotarjouksen voitot menetetään. Näin kävi mm. Pihlajalinnan tapauksessa:
Oman kokemuksen mukaan yleensä se järkevin ratkaisu on myydä osakkeet pörssiin mahdollisimman pienellä alennuksella ja laittaa ne rahat välittömästi seuraavaan sijoituskohteeseen tuottaviin töihin, eikä jäädä pyörittelemään peukaloita.
Morjensta! Kiitos kommentista @Pohjolan_Eka . Näinhän se on, että pörssikurssi yleensä hakeutuu lähelle ostotarjouksen hintaa ja liikkuu prosessin aikana ottaen huomioon mahdolliset epävarmuudet kaupan syntymisestä. Lisään mielelläni tämän näkökulman vastaukseen, kun tuli vähän yksipuolisesti ajateltua ensimmäisen kerran kirjoittaessani.
Eihän nuo ostotarjoustilanteet yksinkertaisia ole. Joissain tapauksissa on selvästi suurempi todennäköisyys kilpailevalle tarjoukselle kuin ostotarjouksen kaatumiselle, jolloin “käypä arvo” on jonkin verran ostotarjoushintaa ylempänä.
Ymmärränkö oikein, että oman asunnon myyntitappiota ei saa vähentää verotuksessa. En kuitenkaan ole vielä asunut asunnossa yli 2 vuotta, joten jos muutan siitä kirjat pois ennen, kun 2 vuotta tulee täyteen, niin silloin ilmeisesti saan vähentää tappion?
Joo. Peruste sille että yli 2v asutusta omasta asunnosta ei saa vähentää luovutustappiota on se että vastaavassa tilanteessa luovutusvoitto on verovapaa eli verokohtelu voiton tai tappion suhteen on symmetrinen.
“Oman vakituisen asunnon luovutustappio on siten vähennyskelpoinen, jos verovelvollinen on omistanut asunnon alle kaksi vuotta tai jos hän on käyttänyt asuntoa omana tai perheensä vakituisena asuntona omistusaikanaan yhtäjaksoisesti alle kaksi vuotta.”
Sitä, ettei tavoitehintoja tai suosituksia kannata seurata. Ne eivät mielestäni kerro mistään muusta kuin usein aivan liian yltiöoptimististen geelitukkien päiväunista.
Do your own research. Koskee myös “ikimörnijä” Sampoa.
Avasin aikanaan Nordnet-tilin ostaakseni puoliksi vakavissani vähän Paradoxia. Nyt sijoitus on kasvanut yli 200 prosenttia ja olen alkanut miettiä että haluanko vielä pitää. Peliteollisuus on aika ailahtelevainen kuitenkin. Ajattelin että jos sen 10 vuotta saisi täyteen niin voisi käyttää hankintameno-olettamaa… ei kuitenkaan isoista rahoista kyse, vaikka onkin noin kasvanut.