Oletteko laittaneet useana perättäisenä vuonna vähennyksiin tietokoneen hankintamenon?
Onko tämä mennyt läpi tai onko siihen liittyvää kyselyä verottajalta tullut?
Pohdin ylisukupolvista varallisuuden siirtämistä mahdollisimman verotehokkaasti lapsilleni ilman yhtiömuotoa. ( Yhtiöasiaan aiheesta on oma ketjunsa.) Tavoite on siirtää kaikki yli oman tarpeen oleva varallisuus asteittain aikaisessa vaiheessa 30+ v lapsilleni pyrkien itsellä jäljellä olevan osuuden ostovoimaa säilyttämään ja kasvattamaan mahdollisimman hyvin eli sijoittamaan osakemarkkinoille.
Käteisen osalta on selvä alle 5000 euroa/3 vuotta lahjoittaminen ja jos se ei riitä niin rinnalle esimerkiksi suora elinkustannusten (vuokra ml.) maksaminen ja kodinirtaimiston hankkiminen. Ja näillä pääseekin aika pitkälle oman varallisuutemme mittakaavassa, kun 3 lasta asuu ainakin toistaiseksi vuokralla.
Osakkeisiin tällä hetkellä sijoitutun varallisuuden kohdalla on mahdollisuus arvonnousuun, joka 5-10 vuoden jänteellä voi ainakin joissain sijoituksissa olettaa olevan luokkaa 100% nimellisesti.
Olenkohan ihan metsässä, edes pihalla tai jopa porstuassa/olohuoneessa tulkintani ja ymmärrykseni kanssa:
Merkittävänkin arvonnousun lopullista veroseuraamusta voi vähentää lahjoittamalla esim. etf-osuudet lapselleen, joka myy nämä aikaisintaan vuoden päästä (tai holdaa jos markkinatilanne sellainen)
Tuolla menettelyllä oman omistukseni aikainen arvonnousu jää käytännössä ilman veroseurausta? Tämähän kuulosta lähes liian hyvältä ollakseen totta? Ilmeisesti minut on aivopesty niin hyväksi veroalamaiseksi, että tämä yllättää😁.
Lahjavero on suht progressiivinen (mikä sekin itselle oli uusi asia): 10 ke kohdalla 5% 100 ke kohdalla n. 10% ja 1000 ke kohdalla n. 14%.
Ja jos oikein ymmärrän niin tämä laskuri nollautuu 3 vuoden välein, kuten tuon kokonaan verovapaan alarajan osalta. Joten tuossakin optimointia voi pitkäjänteinen tehdä.
Ylläoleva koskee itseäni. Kaverin puolesta kyselen: Osti fyysistä kultaa ja mietti, että voi lahjoittaa lapsilleen tulevaisuudessa. Hänellä summat jäisivät varmaan arvonousun jälkeenkin lahjoitushetkellä alle 5000 e. En saanut kaivettua yksiselitteistä lausetta päteekö sama logiikka yhden vuoden säännön kanssa tässä kohtaa, jotenkin olettaisi. Varmastikin tuossa kohtaa lahjoitus kannattaa ainakin lahjan osapuolille dokumentoida, vai jopa verottajalle ilmoittaa.
1 tykkäys
Tämä on kuitenkin täyttä totta. Suuremmilla summilla toki lahjavero puraisee, mutta arvonnoususta ei tosiaan veroja tarvitse tässä maksaa.
Kultaan pätee sama. Tietysti ylipäätään: lahjansaajan luovutusvoittoverotuksessa hankintahintana voi käyttää lahjaveroarvoa (eli arvo lahjoitushetkellä) vain sillä edellytyksellä, että lahjalle on lahjaveropäätöksen myötä määritelty lahjaveroarvo. Ellei se sitten ole täysin kiistaton, kuten arvopaperikaupan kohteena olevissa omaisuuserissä…
2 tykkäystä
Tänä vuonna ostin ekat osakkeet ja niiden myyntiin/verotukseen kysymys. Eikös ollut niin, että jos myy osakkeita alle tonnilla (ja jää niistä voitolle), niin ei tarvi maksaa veroa?
Miten sellaisessa tapauksessa, jossa olen tehnyt puukaupat viime vuonna ja kaupoista tehty menovaraus. Tarkoitus on tuo varaus pistää seuraavan 4-6 v aikana verotukseen sen mukaan, mitä metsätaloudesta kuluja syntyy ja ajatuksena että saisin aikalailla verottomasti nuo varaukset sinne laitettua. Jos myyn osakkeita alle tonnilla ja ilmoitan samaan aikaan muista pääomatuloista noita varauksia, niin katsotaanko nämä yhteen ja en saa myytyä verovapaasti alle tonnilla noita osakkeita? Oletusarvo siis tilanteessa olisi, että myyn osakkeita voitolla ja samalle vuodelle ilmoitan tuosta menovarauksesta osan. Menovarauksen vuosittainen osuus on varmaan juurikin noin 1000 euron luokkaa.
Menovarauksen tuloutus ja mahdolliset puukaupat ovat metsätalouden pääomatuloa. Ne eivät ole luovutuksia verotuksessa. Jos myyt voitolla olevaa osaketta 900 eurolla ja tuloutat menovarausta 1200 eurolla, et ole ylittänyt 1000 euron verovapaiden luovutusten rajaa.
1 tykkäys
Kysymys osakesäästötililtä nostamisesta. Minulla on vanhoja myyntitappioita niin voinko nostaa rahaa voitolla olevalta osakesäästötililtä ilman että maksan veroja? Vai onko ainoa vaihtoehto hyödyntää vanhat myyntitappiot verotuksessa nostamalla rahat nyt OST:lta ja odottaa että saan myyntivoittoverojen osuuden takaisin veronpalautuksena vuoden päästä?
Syventävän vero-ohjeen perusteella pitäisi onnistua soittamalla verottajalle. “Verovelvollinen voi myös hakea erikseen verokortin osakesäästötililtä nostettavaa tuottoa varten, jolloin verokortin laskennassa voidaan ottaa huomioon myös muiden pääomatulojen määrä.” Osakesäästötilin verotus - vero.fi
Olen tässä aloittanut/harjoitellut treidaamista ja “back testannut” demolla puolisen vuotta, sekä nasdaq 100 futuuria, että bitcoin futuuria. Nyt vasta rupesin tarkemmin tutustumaan verotukseen ja homma meneekin mutkikkaaksi futuurien treidaamisessa. Eli miten tämä asia nyt on?
Törmäsin tällaiseen tekstiin: Futuurista syntynyt tappio on TVL:n 50 § 3 momentin mukaista
luovutustappiota, tarkoittaen, että tappio on verovähennettävää, jos kauppa
on käyty säännellyllä markkinalla. Muuten tappio ei ole
vähennyskelpoinen. Luovutustappion voi verovähentää seuraavat viisi
vuotta.
Eli jos kauppa on käyty säännellyllä markkinalla, niin on vähennys kelpoinen? Mikä on tämä säännelty markkina ja mikä ei?
Kertokaa muut kokemuksia futuurien treidaamisesta ja miten olette toimineet? Ilmeisesti yrityksen kautta treidaaminen olisi kannatavampaa?
Tässä vielä yksi linkki liittyen futuurien verotukseen: ETA-alueen ulkopuolella tapahtuvan johdannaiskaupan verokohtelu keskusverolautakunnan uuden ratkaisun jälkeen | Fiscales
Menee mielestäni sekavaksi, kun ei nyt ole varmuutta onko se tappio vähennettävää vai ei ?
Tästä Verohallinnon ohjeesta löytyy muutama linkki listoihin, joissa on ETA-alueen ulkopuoliset markkinat, joita voidaan pitää rinnasteisina säänneltyihin markkinoihin: Johdannaisten verotus - vero.fi
Kävisin nuo listat läpi, ja jos oma kohdemarkkina sieltä löytyy, niin tappio on vähennyskelpoinen.
Minähän voin tukea lastani veroseuraamuksetta maksamalla hänen vuokransa suoraan vuokranantajalle?
Vaikuttaako asiaan se, että lapsi asuu kämppiksen kanssa? Lapseni hoitaa vuokran maksun ja kämppis siirtää puolikkaan osuutensa kuukausittain lapselleni.
Näin voit tehdä, sillä hänen elatusmenojaan voit tosiaan maksaa lahjaveroseuraamuksitta.
Kiharaisemmaksi menee kakkoskysymys, sillä jos maksat kämppiksen vuokran (josta hän hyvittää lapsellesi), se ei ole lapsesi elatusmeno. Varmaan tästäkin voisi vääntää erilaisia tulkintoja, mutta selvimmillä vesillä olet, jos maksat vain lapsesi osuuden vuokrasta, joka kiistatta on elatusmeno. Eiköhän kahdessa erässä maksaminen sovi myös vuokranantajalle.
6 tykkäystä
Totta, erinomainen huomio! Asiaa taitaa helpottaa sekin että vuokranantajana on yritys. Silloin käsittääkseni riittää että viitenumerolla on suoritteet saapuneet eräpäiväksi 
1 tykkäys
Elatusta saa maksaa kenelle vain… Ei ole siitä kiinni onko sukulainen…
Tämä ei ole neuvo mutta ennen vanhaan kerran kk löytyi ruskea kirjekuori pöydältä jossa saattoi olla käteistä.
Onko kenelläkään kokemusta perintöverosta ja verotuksen optimoinnista yleisesti kun perintö tulee ruotsista? Ruotsissahan ei perintöveroa ole, mutta taas arvopapereita verotetaan vähän eri tavalla kuin suomessa.
Ruotsissa asuva sukulaiseni kuoli ja jätti testamentilla minulle osakkeita ja rahastoja (jotka ovat ruotsalaisessa pankissa säilytyksessä). Lähinnä mietin että mikä olisi verotehokkain tapa asia hoitamiseen. Jos osakkeet myy ruotsissa niin siinä vaiheessa menee myyntivoittovero. Ja sitten perintövero päälle suomesta, mikä ei houkuta.
Ruotsin perintöverottomuus auttaa vain jos asut siellä. Suomessa taas: Ulkomaisen perinnön verotus - vero.fi
Varmaan helpointa lienee periä arvopaperit Ruotsissa, maksaa niistä perintövero ja myydä jos myy myöhemmin. Hankintahinta taitaa resetoitua kun maksat perintöveron. Esim Mikä on perintöosakkeiden hankintameno? - Veronmaksajain Keskusliitto ry joten jos myyt ne perittyäsi ja niiden hinta ei paljoa ole muuttunut et maksa lisää.
En tosin tiedä mitä ruotsi tekee tuossa tapauksessa. Jos summa on iso kysyisin juristilta.
Tämä ei ole varsinainen kysymys, mutta toteamus että verotusasioita ei pidä aina lähestyä yksinkertaisella maalaisjärjellä.
Huomasin että kuolinpesälle oli erään yrityksen kirjanpitovirheen takia ilmoitettu olemattomia pääomatuloja. Verottaja poisti oikaisulla nämä tulot ja antoi laskun, miten paljon kuolinpesän pitää maksaa verottajalle rahaa, sen sijaan, että olisi tullut palautusta. Koitan ottaa tämän tyynesti ja ehkäpä tämä piristi myös verovirkailijan päivää 
Kyselisin mielipiteitä tilanteeseen, jossa päässyt syntymään jonkin verran luovutusvoittoa (myynnit menevät yli 1000e), joten kannattaisiko luovutusvoitosta maksaa ennakkoverot samantien vai odotella mätkypäätös? Mikäli ottaa mätkyt, niin rahat ovat heti käytettävissä kokonaisuudessaan ja sijoitettavissa uudelleen, mutta onko muita hyötyjä?
Eiköhän ole makuasia. Itse odottelen aina lopullista verotusta kun niin paljon liikkuvia osia muutenkin. Tietty jos on tappioita niin voi miettiä kannattaisiko niitä hyödyntää ja tehdä pienimuotoista vero-optimointia…
2 tykkäystä
Itse maksaisin viimeistään lisäennakkona vuodenvaihteen jälkeen. Tällöin ei kerkeä korot lähteä juosta. Toki jos saa varman tuoton yli verottajan koron niin voihan sitä myöhemmäksikin jättää.
Tärkeää on kuitenkin, ettei verottajan rahalla rupea ottamaan kovaa riskiä, ellei kyse ole niin pienestä summasta, että pystyy tarvittaessa muista tuloista maksamaan. Ei ole kivaa maksella veroja, jos ne rahat on hävitty riskikasinoon.
2 tykkäystä
Pitääkin mätkykorosta muistuttaa, kun ainakin meille boomereille on aikoinaan kerrottu että mätky olisi ilmaista lainaa…
No, 6%:iin nousi 2024.
Palautukselle sentään sentään maltillinen 2%.
Jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa 1.2.2024 alkaen eräpäivään saakka. Korko on mukana summassa, joka näkyy OmaVerossa ja verotuspäätöksessä. Huojennettu viivästyskorko on 6 % vuonna 2024.
Verohallinto maksaa veronpalautukselle hyvityskorkoa. Korko ei ole mukana verotuspäätöksellä näkyvässä summassa vaan se lisätään palautettavaan määrään palautuksen yhteydessä. Vuonna 2024 korko on 2 %.
5 tykkäystä