Vaikea yrittää haastaa, kun Kreate suoriutunut ihan ok haastavassa markkinassa ja Timokin vaikuttaa mukavalta ja kohteliaalta herrasmieheltä. Mutta katso saisitko näistä jotain apuja Roastiin?
Kreate on hyvin haastanut inframarkkinan isoja toimijoita, mutta omiin silmiin GRK on pärjännyt viime vuosina paremmin. Mikä erottaa GRK:n ja Kreaten toiminnassa ja kannattavuudessa?
Kannattaisiko Kreaten ja GRK:n mennä kimppaan ja haastaa nämä isommat toimijat eli YIT, Skanska ja Destia?
Listautumisen yhteydessä puhuttiin yritysostojen mahdollisuuksista. Ruotsiin on laajennuttu yritysostoilla, mutta Suomessa olisi voinut kuvitella olevan enemmän aktiivisuutta tällä saralla etenkin kun luulisi markkinatilanteesta johtuen ostettavaa löytyneen sopuhintaan?
Listautumisen yhteydessä mainittiin, että henkilöstö omistaa ison osan osakkeista. TOP 100 listalla kuitenkin usea henkilöstöomistaja on vähentänyt pottiaan. Jos henkilöstöllä on luottoa firmaan, niin ei kai silloin kylpyhuoneremontteja tai auton vaihtoja rahoiteta myynnillä vaan jollain ihan muulla?
Viime aikoina on jätetty tarjoamatta isojakin hankkeita. Perustelut ovat olleet riskien hallinta tai kasvun sijaan panostaminen kannattavuuteen. Eikö riskejä ja kannattavuutta voi hinnoitella tarjouksiin?
Isot projektit suhteessa yrityksen kokoon = isot riskit. Jossain vaiheessa se virhe tai epäonnistuminen tulee ja tappiot ovat suuria?
Ruotsin vetäjän vaihtuminen on mielestäni looginen askel:
On tarve siirtyä seuraavaksi aliurakoitsijasta vahvemmin pääurakoitsijan töihin ja myös maanpäällisiin rakenteisiin. Nykyisellä organisaatiolla erittäin vahva kokemus ja osaaminen maanalaisista töistä, jotka varmasti edelleen se päätuote Kreatella Ruotsissa tällä hetkellä.
Kuitenkin uuden vetäjän Kenneth Wahqvistin kokemus maanpäällä rakennettavasta infrasta (betoni-, pohja- ja maarakentamisesta) on varmasti tässä vaiheessa tärkeä tekijä. Lisäksi Wahqvistilla on tiedotteen mukaan laaja kontaktiverkosto, mitä pidän ehkä vielä tärkeämpänä tekijänä kasvun kannalta, jotta päästään niihin pullakahvipöytiin, missä päätöksiä Ruotsissa tehdään.
Ehkä kysymykseksi jää häviääkö Kreaten Ruotsin liiketoiminnoista “tekemisen meininki”, kun kasvetaan isommaksi ja tulee eri portaita johtaviin asemiin. Onko Ruotsin hiljaisena tavoitteena edelleen tehdä kaksinkertainen kannattavuus Suomen toimintoihin nähden
Petrin kommentit siitä, miten Kreate on tehnyt korvausvaatimuksen Solwersin tytäryhtiölle.
Finnmap Inralle tehty korvausvaatimuksen perusteena on väitetty urakkasopimuksen suoritusrikkomus. Arviomme mukaan tämänkaltaiset erimielisyydet ja riita-asiat ovat jokseenkin tavanomaisia, mutta huomioimme, että kannevaatimuksen kokonaismäärä on Solwersin nykyiseen tulos- ja kassavirtatasoon nähden tuntuva. Kreaten kokoluokassa määrä taas on maltillinen.
Minä olen haikaillut Kreaten ja GRK:n yhdistymisestä. Ei tätä Vikström mennyt torppaamaankaan vaan hymyssä suin vastaili poliittisesti asiaan. Toki asia ei hänen päätösvallassaan ole, mutta toiveikkaana ihmisenä tulkitsin tuon niin, että jotain pohdintaa taustalla on käyty. Mutta vaikkei olekaan ja GRK listautuu pörssiin niin ainakin itse joudun puntaroimaan vakavasti, että kumpaan rahani pistän. GRK vaikuttaa viime vuosina kannattavammalta yhtiöltä ja heidän maantieteellinen portfolion on laajempi.
Näistä mitään ymmärrä, mutta haikailuusi spekulointimielessä paperilla paremmalta näyttää kyllä GRK+Nyab yhdistelmä: isosti laajempi markkina ja asiakaskunta, täydentävää osaamista, kotimarkkinan Suomi+Ruotsi mukaisesti päälistalleTukholmaan ja rinnakkaislistaus Helsinkiin🤣-sitten olisi Infrarakentaja isolla I:llä🤣
Kreaten verrokki ja kilpailija GRK suunnittelee listautumista. Mielenkiintoista on, miten GRK on pysytynyt tosiaan kuten ROASTissakin pällisteltiin kovaan kasvuun kovalla kannattavuudella vaikka Kreatella meno on vähän hyytynyt.
Hallitus on osoittanut tälle vuodelle tieverkon korjausvelan purkuun 200 miljoonan euron lisärahoituksen, josta 180 miljoonaa käytetään maanteiden päällystämiseen ja 20 miljoonaa maantiesiltojen korjauksiin.
Sillankorjausten lisärahoitus tarkoittaa että tänä vuonna rahaa on käytettävissä 111 miljoonaa yhteensä.
Lisärahoitus on aina eduksi, mutta tuo 20 miljoonaa kuulostaa hyvin pieneltä summalta, kun otetaan huomioon miten paljon huonokuntoisia siltoja on, jo pelkästään väyläviraston omistuksessa on 15 000 siltaa joiden kunto on laskusuunnassa viimeisten 10 vuoden sisällä.
Kaiken lisäksi 60 ja 70 luvulla rakennetut sillat alkavat tulla tiensä päähän.
Tässä on Kaisalta ennakkokommentit, kun Kreate julkistaa Q1-rapsansa torstaina 24.4.
Odotamme liikevaihdon laskun jatkuneen Q1:llä heikomman tilauskannan ajamana, mutta kannattavuuden arvioimme kuitenkin parantuneen projektikatteiden kohentuessa ja hintapaineiden hellittäessä. Arvioimme vuoden ensimmäisen puoliskon jäävän vaisummaksi ja markkina-aktiviteetin elpyvän vähitellen loppuvuotta kohti. Näkymiin tuo kuitenkin epävarmuutta hiljattain kärjistynyt kauppasota, joka voi hidastaa myös infrarakentamisen elpymistä, vaikka tilanteella ei olekaan suoria vaikutuksia Kreateen. Emme tee muutoksia ennusteisiimme tai näkemykseemme ennen Q1-tulosta ja näin ollen toistamme lisää-suosituksemme sekä 8,00 euron tavoitehintamme.
Tilauskanta oli 225,7 (183,6) miljoonaa euroa, kasvua 22,9 %
Liikevaihto laski vertailukaudesta ja oli 52,4 (54,4) miljoonaa euroa
Liikevaihdon muutos edelliseen vuoteen oli -3,6 % (-17,4 %)
Käyttökate oli 1,7 (1,6) miljoonaa euroa eli 3,2 (3,0) prosenttia liikevaihdosta
EBITA oli 0,1 (0,3) miljoonaa euroa eli 0,1 (0,5) prosenttia liikevaihdosta
Osakekohtainen tulos oli 0,01 (-0,06) euroa
Operatiivinen vapaa kassavirta oli 6,0 (-3,1) miljoonaa euroa
Korollinen nettovelka oli 24,4 (20,9) miljoonaa euroa
Toimintaympäristö lyhyesti
Rakentamisalalle kokonaisuudessaan ennakoidaan Suomessa maltillista elpymistä vuosina 2025–2026.
Suomessa infrarakentamisen volyymeiden ennakoidaan kasvavan 3 prosenttia vuonna 2025 ja 2 prosenttia vuonna 2026.
Alkuvuoden kustannuskehitys ollut vakaata, tietyt rakentamisen kustannukset jopa laskussa.
Lyhyellä aikavälillä infran markkinan kehitystä rajoittaa julkisten hankkeiden aloitusten ajoittuminen jälkimmäiseen vuosipuoliskoon, Suomen kansantalouden vaisu kehitys sekä kauppapolitiikan jännitteiden synnyttämä epävarmuus.
Infran pidemmän aikavälin näkymät ovat valoisat: Suomen hallituksen väyliin keskittyvä investointiohjelma, geopoliittisen tilanteen vaatimat investoinnit ja puhdas siirtymä tukevat liiketoiminnan kehitystä.
Kilpailu on edelleen kireää etenkin vähemmän vaativissa ja pienemmissä infrahankkeissa asuntoaloitusten vielä toistaiseksi alhaisen määrän takia.
Markkinanäkymä Suomessa Kreatelle soveltuvassa markkinassa vahvistuu kohti jälkimmäistä vuosipuoliskoa
Kreaten markkinanäkymä Ruotsissa vahva sille soveltuvassa markkinassa
Tässä on Kaisan pikakommentit Kreaten Q1-tuloksesta.
Kreate julkisti aamulla Q1-raporttinsa, joka oli lukujen osalta hieman odotuksiamme heikompi. Liikevaihto laski aika tarkalleen odotustemme mukaisesti, mutta tulostaso oli Q1:llä hieman ennusteitamme pehmeämpi. Positiivista raportilla oli kuitenkin Kreaten tilauskanta, joka kasvoi odotuksiamme voimakkaammin. Vuoden ensimmäinen puolisko jää arviomme mukaan vaisummaksi ja kasvu painottuukin vuoden loppupuolelle tyypillistä kausiluonteisuutta heijastellen, johon myös yhtiön ohjeistus myös viittaa.
Toimitusjohtaja Timo Vikström oli Kaisan haastattelussa.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:20 Kreaten vuosi alkanut suunnitelmien mukaan
00:47 Taitorakentamisen liikevaihdon kehitys
01:40 Väylärakentamisen liikevaihdon kehitys
02:47 Kasvua Ruotsista
03:36 Kannattavuus ja projektien kehitys
05:03 Tilauskannan kasvu ja näkymät
07:39 Infrarakentamisen kireä kilpailutilanne
Kaisa on tehnyt uuden yhtiöraportin Kreatesta Q1:n jälkeen.
Kreaten liikevaihto laski Q1:llä odotustemme mukaisesti tuloksen jäädessä lievästi vertailukaudesta. Vuoden alkupuolisko jää nähdäksemme vaisuksi ja kasvu painottuu loppuvuoteen heijastellen alan tyypillistä kausiluonteisuutta. Kreaten tapauksessa kehitysvaiheessa olevien hankkeiden nähdään kasvattavan tilauskantaa alkuvuoden aikana, mikä antaa kasvulle hyvät aihiot markkinan elpyessä. Lähivuosien tuloskasvuun suhteutettuna osakkeen arvostus on mielestämme maltillinen, ja tuotto-odotusta tukee vahva osinkotuotto.
Rapsasta lainattua:
Pienenä positiivisena asiana voidaan nostaa esiin alkuvuoden aikana parantunut kassavirta (operatiivinen vapaa kassavirta Q1’25: 6,0 MEUR vs. Q1’24: -3,1 MEUR), jota tuki nettokäyttöpääoman suotuisa kehitys. Kreaten taloudellinen tilanne säilyi myös edelleen vakaana (nettovelka / oik. EBITA: 1,6x) ja yhtiön vahvistunut tilauskanta tukee kasvua tuleville neljänneksille. Käyttöpääoman hallinnan onnistuminen on kuitenkin edelleen keskeisessä roolissa, joten kassavirran kehitys on edelleen seurattavan arvoinen asia vuoden edetessä.
Vantaan ratikan vaunuvarikon kehitysvaihe käyntiin Kreaten ja GRK:n yhteisvoimin, jonka arvo noin 2 milj. euroa, toteutus kokonaisuudessaan 18 milj. euroa.
