Uutisen mukaan Kiina lopetti vuonna 2024 asetetun kaksoiskäyttömetallien vientikiellon USAan vuoden ajaksi.
11 tykkäystä
Alla olevassa jutussa kerrotaan siitä, miten Kiina valmistelee järjestelmää, joka rajoittaisi harvinaisten maametallien ja muiden kriittisten materiaalien tuontia Yhdysvaltain armeijalle.
Suunniteltu “validated end-user” -järjestelmä sulkisi pois sotilassidonnaiset yritykset ja nopeuttaisi toimituksia nimenomaan siviilitoimijoille.
Nämä toimet korostavat Kiinan asemaa entisestään harvinaisten maametallien hallitsevana tuottajana ja sen neuvotteluvoimaa suhteessa Yhdysvaltoihin.
12 tykkäystä
Ei oo kauaa siitä kun globalisaatio oli parasta mitä ihmiskunnalle on tapahtunut tulen ja pyörän keksimisen jälkeen. Nyt on toinen ääni kellossa ja protektionismi on päivän sana.
17 tykkäystä
Näin se on. Ja seuraukset ovat karut, on kauppasotaa, oikeaa sotaa ja kaikenlaista harmia, pääosin ihan turhaa sellaista. Ainakin taloudellisessa mielessä, nyt ihmisten hyvinvointi jää sotilaallisen ja poliittisen pullistelun ja vastakkainasettelun jalkoihin.
Globalisaatiokriitikoiden luulisi olevan nyt tyytyväisiä, kun kehitys ottaa kovaa takapakkia.
9 tykkäystä
BRICS on vahvistumassa vähemmän yllättäen uudelleen Yhdysvaltojen tullihommien sekä muiden pakotteiden ansiosta.
Tämä laajentunut kymmenen maan ryhmä lisää keskinäistä kauppaa, rakentaa myös vaihtoehtoisia maksujärjestelmiä ja niin, lisäksi ne aikovat vähentää dollaririippuvuuttaan.
Tämän porukan sisäinen kauppa ja rahoitusyhteistyö kasvavat, mikä vahvistaa blokin strategista painoarvoa.
Alla olevassa jutussa on lisää asiasta.
https://www.investing.com/news/economy-news/the-rise-of-brics-and-its-implications-4358779
8 tykkäystä
Olen miettinyt paljon tätä BRICS-ryhmää ja tullut vähän semmoiseen johtopäätökseen, että vaikka se nyt tässä blokkiutuvassa maailmassa näyttää suht vahvalta niin pitkässä juoksussa en jaksa uskoa, että siitä tulisi “länteen” verrattava, yhtenäiset arvot jakava ryhmä.
Ryhmä hakee uskottavuutta sotilaallisen voiman lisäämisellä ja kultavarantojen kasvattamisella (minkä vuoksi kullan hinta on noussut ostopaineessa voimakkaasti ja ruokkinut sitä kautta varastoarvoja). Mutta semmoista yhteistä vahvaa yhdistävää tekijää (länsimaiden vastaisuuden lisäksi) ei oikein ole. Arvopohjat ovat kuitenkin aika erilaiset.
Eli sanoisin, että kyseessä on pidemmän päälle opportunistinen, löyhä liittouma, joka ei sinänsä hajoa mutta irtiottojen, autoritäärisyyden yms. omien etujen ajamisen takia ei tule olemaan oikeasti vahva vastavoima. Kiina + Venäjä -liitto on todennäköisesti kestävämmällä pohjalla, kun maat tarvitsevat toisiaan (toki tämäkin on epäsuhtainen tarve).
Nämä ajatuksiani pidemmällä sihdillä (tyyliin 5-10 vuotta tästä eteenpäin).
19 tykkäystä
Käsittäkseni Kiina ja Intia eivät ole kovinkaan lämpimissä väleissä. Venäjä on taloudellisesti Kiinan orja. Intiakin taitaa lähinnä kupata Venäjää raaka-aineista juuri sen verran kuin saa ja kehtaa. En usko tällä kolmikolla olevan kovinkaan suuria intressejä tukea toisiansa suoraan sotilaallisesti. Melkeinpä tuntuisi olevan päin vastoin, matto alta ja puukko selkään heti kuin mahdollista.
29 tykkäystä
Uskomusten sijaan kannattaa nojata faktoihin:
Vuonna 2024 Kiinan ja Intian suhteet alkoivat selvästi lämmetä pitkään jatkuneen rajakiistan jälkeen, ja maiden johtajat solmivat rajasopimuksen BRICS-huippukokouksen yhteydessä. Vuonna 2025 tämä kehitys jatkui: maiden välinen yhteistyö vahvistui SCO-huippukokouksessa, suorat lentoyhteydet palautettiin ja taloudellisia sekä diplomaattisia siteitä syvennettiin.
- Geopoliittinen konteksti:
Lännen ja Yhdysvaltojen kiristyneet suhteet Intiaan (mm. korkeat tullit) vauhdittivat Intian ja Kiinan lähentymistä. Trumpin hallinnon kriittiset kommentit eivät estäneet maiden yhteistyön syvenemistä.
Lyhyt vastaus:
Kiinan ja Intian roolit Ukrainan sodassa eroavat selvästi. Kiina on tukenut Venäjää epäsuorasti – erityisesti taloudellisesti ja teknologisesti – mutta ei ole virallisesti toimittanut aseita. Intia puolestaan on pysytellyt neutraalina, jatkanut öljynostoa Venäjältä ja välttänyt suoraa sotilaallista apua. Molemmat maat ovat korostaneet diplomatiaa ja rauhanneuvotteluja, mutta käytännössä Kiinan tuki on ollut merkittävämpi Venäjän sotakoneiston ylläpidossa.
- Teknologinen apu:
Kiinalaiset komponentit (mm. mikroelektroniikka, antennit drooneihin) ovat päätyneet Venäjän asejärjestelmiin. Tämä ei ole virallista aseapua, mutta käytännössä kriittistä sotateollisuuden ylläpidolle.
3 tykkäystä
Arvopohjat ovat kuitenkin aika erilaiset.
Onko Suomen valtiolla tai EU:lla samanlainen arvopohja kuin sionisteilla ja fasisteilla jotka hallitsevat Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaa? Haluaisin uskoa että “meidän arvomme” ovat erilaiset koska saan ilmaista mielipiteitäni paljon vapaammin kuin missään muualla. Ehkä tässä on kyse jostain muusta…
3 tykkäystä
Kiinan ja Intian nykytilanteesta on käytetty hienoa termiä kylmä rauha.
Kysyessäni tekoäly perusteli ikuista erimielisyyttä otsikolla geopoliittiset jännitteet, missä oli päällekkäisistä globaaleista intresseistä ja ikuisesta kulttuuri- ja statussodasta. Mutta tekoäly varmaan vastaa mitä siltä kysyy.
Joka tapauksessa hyvä termi ottaen huomioon maiden välisen historian ja tavoitteet.
Kiinalla on vyö ja tie lähemmäs ja USA:n rooli on olla suurin ostaja kun Kiina on suurin tuottaja. Kiina laajenee kaikkialle omia intressejä kaupassa ajaen, ja kauppakumppaniksi käy Intia, USA, Venäjä, Suomi ja jos kuusta olisi elämää löydetty siellä käytettäisiin jo Kiinalaisia osia.
BRICS on ihan tehokas lisä valtavaan palettiin ja vie lonkeroita Etelä-Amerikkaankin asti.
7 tykkäystä
Viestini oli enemmänkin perimmäisten motiivien pohdiskelua. Diplomaattisia päämääriä ei voi aina faktoista päätellä, päämiehet kun voivat joskus valehdella.
Välit alkoivat lämpiämään samoihin aikoihin, kun Trumpin mahdollinen presidentiksi valitseminen alkoi näyttää mahdolliselta. Diplomatia ja kaupankäynti syventyi Trumpin alettua puuhailemaan tariffeja. Pysyn kannassani, että välit lämpenivät enemmän olosuhteiden pakosta kuin yhtäkkisestä todellisesta ystävyydestä.
Pysyn tässäkin kannassani. En usko Kiinan tulevan antamaan Venäjälle suoraa sotilaallista tukea, enkä usko Intiankaan tekevän näin.
En myöskään usko Venäjän tai Intian lähtevän tukemaan Kiinaa Taiwanin valloittamisessa.
Mikäli USA tiputtaa Kiinan ja Intian tariffit ja kaupankäynti heidän kesken lisääntyy, veikkaan kaupankäynnin Venäjän kanssa vähenevän. Venäjältä on saanut halvalla tavaraa, koska ostajat ovat olleet varsin vähissä viime vuosina.
3 tykkäystä
Japanin pääministeri Sanae Takaichi aiheutti diplomaattikriisin viitattuaan mahdolliseen joukkojen käyttöön Taiwanin kriisissä, joka oikeuttaisi maansa itsepuolustusjoukkojen käyttämisetä
Kiina tietysti reagoi taloudellisilla vastatoimilla ja vaatii lausuntojen perumista. Takaichi kieltäytyy, mikä kiristää suhteita tärkeään kauppakumppaniin.
Kiinan painostuksen arvellaan olevan hyvinkin pitkälle laskelmoitua ja onhan jutun mukaan talousriskit Japanille ovat merkittäviä esim. kriittisten mineraalien saannin osalta. Tilanteen ei uskota selviävän kovinkaan pian.
9 tykkäystä
Tullit luvattiin ratkaisuksi Yhdysvaltojen kauppavajeeseen, mutta kävikin päinvastoin.
Vuoden 2025 ensimmäisten kahdeksan kuukauden alijäämä kasvoi selvästi edellisvuodesta ja nousi uusiin ennätyksiin… noin neljänneksen suuremmaksi.
https://x.com/charliebilello/status/1991147561944576094
32 tykkäystä
Ei ehkä mitään ihmeellistä ja mullistavaa, mutta alla olevassa jutussa kerrotaan, että Kiinan kauppaministeri Wang Wentao kehotti maita yhdessä vähentämään epävarmuuksia Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasuhteissa tavatessaan suurlähettiläs David Perduen Pekingissä.
Hän toisin sanoen painotti, että maiden on löydettävä hyvä yhteisymmärrys ja haettava molempia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja. Wang nosti esiin mm. maansa huolet Yhdysvaltain tulleista, vienti- ja investointirajoituksista sekä esim. Nexperia-tapauksesta.
5 tykkäystä
Yhdysvaltain kauppavaje on kaventunut, kun tuonti on laskenut ja vienti noussut. Parannus on merkittävä, vaikka osa siitä kertoo pikemminkin tariffien aiheuttamasta kysynnän hiipumisesta kuin terveestä kasvusta, jos oikein ymmärsin. Luvut näyttävät hyvältä, mutta politiikka, jota Trump yhä puolustaa, saattaa pitkällä aikavälillä heikentää talouden dynamiikkaa ja vähentää yritysten investointihalukkuutta, mikä ei välttämättä ennakoi kestävää kilpailukykyä tai vahvaa talouspohjaa vuosille, toisaalta tietty Yhdysvaltojen toiminta on omalta osaltaan mm. vahvistanut ikävä kyllä Putinin Venäjää, mutta tämä oli jo arvattavissa kauan sitten, mutta tämä nyt ei ole yllättänyt ketään (paitsi joitakin äxäläisiä) enemmän ja laajemmin uutisia seuranneita.
https://x.com/KobeissiLetter/status/1992308600203542534
4 tykkäystä
Kumpi näistä pitää paikkansa? Viestin välillä on 3 päivää. Ei kai data ole noin paljoa muuttunut siinä välissä?
11 tykkäystä
Noissa puhutaan kahdesta eri aikajänteestä. Tuossa toisessa puhutaan lyhyemmästä aikavälistä ja toisessa sitten aikavälistä, joka sitten alkaa vuoden alusta.
Eli kuukaustason tilastoissa Yhdysvaltain kauppavaje todella nyt kaventui, koska tuonti laski ja vienti nousi. Sitten taas, kun tarkastellaan pidempää, vuoden alusta vuoden alkuun ulottuvaa vertailua niin alijäämä on silti kasvanut. Molemmat väitteet ovat siis mielestäni oikein, mitä noissa jutuissa todetaan. 
6 tykkäystä
Ensimmäisessä väitetään, että tulleista ei ole ollut hyötyä ja kauppatase on todella rankasti miinuksella. Toisessa on dataa, että tullien voimaantulon jälkeen kauppataseen alijäämä on on pienentynyt merkittävästi. Eivätkö ne ole silloin ristiriidassa keskenään?
5 tykkäystä
Voi olla, että ymmärsin väärin nuo, mikä on hyvin mahdollista.
Tai ehkä enemmänkin ehkä sitten, niin et kuukauden notkahdus tuonnissa voi saada näyttämään siltä, että tullit toimivat, vaikka kyse on enemmän yleisestä kysynnän hiipumisesta johtuvasta liikkeestä, kun varsinaisesta edistymisestä. Pidemmän aikavälin tilastot kai näyttävät ettei tullit ole oikeasti parantanut kauppataseen trendiä.
Nolaan itseäni enemmän ehkä ja voin olla ihan sekaisin, pahoittelut. 
2 tykkäystä
Ensimmäinen tulkinta toki saattaa olla harhaanjohtava, kun iso osa tämän vuoden “extra”vajeesta taitaa johtua siitä että ennen tullien voimaantuloa tilattiin varastoon paljon tavaraa ja tämä nyt sitten vääristää koko datan - ennen tulleja liikaa vajetta kun tilattiin extraa varastoon ja tullien jälkeen liian vähän vajetta kun syödään tätä varastoa.
Tästä alokkaan kuvasta ehkä ainakin voisi päätellä tämän suuntaista:
14 tykkäystä