Tässä on Sijoituskästin tiivis tviittiketju liittyen IT-palveluyhtiöihin. 
4 tykkäystä
Se on vaan niin, että tässä maassa on jo kohta viimeiset 20 vuotta potkittu palloa miehissä - ja varsinkin naisissa - omaan maaliin.
Yksi malliesimerkki varmastikin terveydenhuolto - ja oikeastaan ihan kaikki mitä siihen liittyy.
Tuoreessa muistissa esimerkiksi se, kuinka suomalainen terkkarilääkäri ottaa vastaan ne noin 6 potilasta päivässä. Ja varmastikin jo Pihtiputaan mummokin on vähintään 10v tiennyt mistä homma eniten kiikastaa. Tarvittavien/mahdollisten/potentiaalisten sovellusten speksit
ovat maallikoillekin aika selviä jo useamman vuoden.
Siitä huolimatta täällä pelimerkit on tyypillisesti laitettu N:nteen versioon “potilastietojärjestelmästä”.
Tältä pohjalta kiva seurata, miten tämä hiljattain maihin noussut yritys pärjää ja valtaa alaa täällä. Tosin, voihan ala näistä meillä kieltäytyä, koska sen oman maalin vetovoima ei tunnu vähenevän.
3 tykkäystä
Menee ehkä hieman ohi ketjun aiheesta, mutta ajattelin kommentoida tuota näkemystäsi terveydenhuollon digitalisaatiosta Suomessa. En ihan täysin ymmärrä tuota väitettä “pelimerkit N:nteen versioon potilastietojärjestelmästä”. PTJ konsolidaatiot ovat olleet käytännössä pakollisia toimenpiteitä hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Silti samaan aikaan käytännössä kaikki yksityiset ja julkiset toimijat ovat ottaneet käyttöön Tandem Healthin kaltaisia sovelluksia, vaikka varsinkin julkkaripuolella rahahanat on laitettu kiinni. Esimerkiksi linkkaamassasi uutisessa esiintyvä henkilö on aiemmin ollut edistämässä hyvinvointialueella käytännössä samanlaisen softan käyttöönottoa, jonka taustalla on suomalainen start-up. Enemminkin voisi pitää jonkinlaisena ihmeenä, miten isoja harppauksia on otettu jo ihan muutamassa vuodessa, vaikka osaava henkilöstö on paennut muualle. Tämän lisäksi terveydenhuollossa erilaisten hoidollisten sovellusten ja apurien käyttöä reguloidaan tarkemmin jo ihan syystäkin. Käyttöönotot ja riskiarviot eivät ole suoraan verrannollisia johonkin Temun kantissovellukseen. Lisäksi on hyvä muistaa miltä se vastaanotto vaikkapa terveyskeskuslääkärin näkökulmasta näyttää, kun jokaisen osaprosessin optimoimiseksi himoitaan jotain uutta softaa; lopulta se Pielaveden mummon verenpainekontrollin läpivieminen edellyttää 10 eri sovellusikkunan räpläämistä vastaanoton aikana, kun eri yritysten toimittamien ratkaisujen yhteentoimivuushaasteet vaativat ammattilaiselta koodarin koulutusta.
Isoin oman maaliin potkiminen terveydenhuollossa tapahtuu ihan siellä organisaation henkilöstöpuolella. Kaikkia terveydenhuollon valuvikoja ei digitalisaatiollakaan voida ratkaista, mikäli varsinkin julkkariorganisaatiot tekevät hartiavoimin töitä patistaakseen ihmiset alanvaihtoon.
8 tykkäystä
Teille jotka ihmettelette Codemenin halpoja tuntihintoja: Codemen pystyy tarjoamaan näin halpoja hintoja siksi, koska he eivät maksa sovittuja korvauksia sopimusten mukaisesti tekijöiden suuntaan.
Minulla ei ole tästä henkilökohtaista kokemusta, mutta Codemenin maksuhaluttomuus on ollut yksi suurimmista keskusteluaiheista Suomen IT-freelancerien piireissä tänä vuonna. Lukuisat eri freelancerit ovat vahvistaneet asian eikä Codemen ole sitä kiistänyt.
Kuvitteellinen esimerkki: välität loppuasiakkaalle 10 freelanceriä sopimuksella jossa asiakkaan tuntihinta on 55 e/h ja freelancerille maksettava tuntihinta on 50 e/h. Laskutat asiakkaita, mutta et maksa freelancerien laskuja ensimmäisen, toisen, etkä kymmenennen yhteydenoton jälkeen. Laskelmoit, mitkä freelancerit lopettavat työnteon ja/tai haastavat sinut oikeuteen, ja maksat lopulta heidän laskunsa (myöhässä, ilman viivästyskorkoja). Kymmenen freelancerin joukkoon mahtuu varmasti joku onneton tapaus joka syystä tai toisesta ei puolusta itseään, vaan tekee monta kuukautta töitä ilman minkäänlaista korvausta, ja lopulta yksinkertaisesti vaihtaa projektia tai työpaikkaa ja jättää laskut perimättä. Jos tältä freelanceriltä jää perimättä esimerkiksi 50 000 euron edestä laskuja, sillähän saadaan toimintaa kannattavaksi. – Kuvitteellinen esimerkki päättyy –
Näin Suomessa voitetaan julkkarikilpailutuksia.
21 tykkäystä
Tässä on Jonin kattavat kommentit IT-palvelusektorista ja sen Q2:sta. 
IT-palvelusektorin Q2-tuloskauteen lähdettiin varovaisissa, joskin käännettä odottavissa tunnelmissa. Tosiasiassa tilanne kehittyi kuitenkin jopa aikaisempaa heikommaksi, kun liikevaihto laski aikaisempaa ja odotuksiamme enemmän sekä kannattavuus pysyi edelleen hyvinkin heikolla tasolla. IT-palvelusektorin parhaisiin suorituksiin lanseeraamallamme 20-säännöllä mitattuna ylsivät Digia ja Digital Workforce, mikä on syklien yli katsovassa haarukassamme kuitenkin heikko suoritus.
3 tykkäystä
Ilon päivä, kun Inderes on päivittänyt IT-palvelyhtiöiden katsauksen. Tiimi tekee kyllä tosi hyvää duunia näiden rapsojen kanssa ja iso hatunnosto sille, miten hyvin heillä on hanskassa näiden kaikkien yhtiöiden luvut.
”Ikuisena optimistina” minun silmissäni data ja tulkinta eroaa muutamilta osin.
“IT-palvelusektorin Q2-tuloskausi oli odotettua heikompi, kun liikevaihto laski ja kannattavuus pysyi heikkona.”
Tämä ei sinänsä yllättänyt, vaikka toivoinkin että tuo Q1 alkanut pieni ylävire olisi jatkunut. Todellisuudessahan markkina ajoi juuri neljänteen kriisiin kevään aikana, kun USA:n tullisekoilut sotkivat taas pelit. Vaikka tullit eivät juuri Q2 aikana moneenkaan yhtiöön tai toimialaan vaikuttaneet, se vaikutti just siihen mikä sattui eniten juuri IT-yhtiöihin → epävarmuuden jatkumiseen. Tilanne jossa markkinan pelisäännöt eivät ole ihan selviä ja eletään epävarmuudessa - on pahinta myrkkyä IT investoinneille, joita usein voi lykätä hieman eteenpäin. ’Fog’ tai sumu on se pahin tila. Pitää tietää suunta ja säännöt, jotta yhtiöt uskaltavat investoida monivuotisiin hankkeisiin.
“Odotamme IT-palvelusektorin suorituksen olevan edelleen heikkoa vuonna 2025..”
Tämä on totta vain niin kauan kuin markkinoiden suunta (tai visio) puuttuu. Kaava on selvä: kriisi + investoinnit + visio = kasvu. Ensimmäiset kaksi meillä jo on, mutta kun visio sanoitetaan, käänne voi olla nopeampi kuin ennusteissa nyt odotetaan. Kun mä katson samaa dataa, mitä Joni katsoo, näen, että liikevaihdon osalta alamäki on taittunut ja ollaan noin vuosi oltu samalla tasolla. Yhtiöt kuitenkin näkevät jotain merkkejä paremmista, koska kun katsoo graafia henkilöstömäärän muutoksista (Oma henkilöstö, muutos % Q/Q) → suunta on ollut ylöspäin ja liikutaan nollan tasolla. Isot dropit ovat yli vuoden takanapäin.
”Markkinatilanne on vaikea, ja ylikapasiteetista johtuva hintakilpailu luo painetta kannattavuuksiin. Tekoälyosaaminen erottelee voittajat ja häviäjät, ja vahvat asiakassuhteet ovat avainasemassa menestyksessä.”
Tässä on 3 väittämää ja yksi paradoksi.
-
AI ei vähennä kysyntää, vaan lisää sitä. Copilot ja vastaavat työkalut tekevät jokaisesta (vähintään ”vibe”) koodarin. Helppo koodi automatisoituu, mutta vaikeat ongelmat – integraatiot, arkkitehtuuri, AI-avusteinen kehitys – kasvattavat kysyntää kokeneille osaajille. Koodin määrä ei vähene vaan kasvaa, tällöin kasvaa myös tarve osaajille ja kumppaneille.
-
Lyhyellä aikavälillä kapasiteettia on varmasti ollut liikaa saatavilla, mistä kertovat useat keväällä olleet muutosneuvottelut. Aika usein näissä on nähty, että backofficea ja penkkiä trimmataan - optimoidaan yhtiön tuloksentekokykyä, kun tulevaisuus on epävarma ja maalit ovat varpeiden kynsien edessä.
-
Vahvat asiakassuhteet ovat avainasemassa kun pullonkaula on kysyntä, tällaisessa maailmassa on eletty nyt 3 vuotta ja eletään kunnes kysyntä on suurempi kuin tarjonta. En usko, että tämä tulevaisuus on välttämättä kovin kaukana edessä. Mikäli näin käy, kääntyy taas voimasuhteet ympäri ja devareista tulee jälleen rockitähtiä. Montakohan tekoälytöntä softaa markkinalta löytyy, jotka odottavat juuri omaa rock tähteään tekemään siitä modernin?
“Lyhyellä aikavälillä kilpailutilanne pysyy kireänä, mutta odotamme talouskehityksen asteittaista vahvistumista, mikä voi parantaa kysyntänäkymiä. Selkeää piristymistä ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä.”
Tämä on koko mysteeri. Data kertoo, että henkilöstömäärien Q/Q muutos on jo kääntynyt jo parempaan, WUI indeksi näyttää epävarmuuden olevan laskussa ja investointien lasku hidastuu (lukuunottamatta julkkaria, jossa kaikki on nyt hakusessa). Nämä kertovat kyllä itselle kuvaa siitä, että selkeät positiiviset trendit on markkinan osalta jo nähtävissä, vaikka se ei vielä ATK yhtiöiden tuloslaskelmissa näy.
Historia kertoo, että odota-optio menettää arvonsa: jossain vaiheessa päätöksiä ei voi enää lykätä ilman, että kustannus kasvaa. Oliko tässä Q2:lla nyt taustalla tuo tullisekoilu ja siitä johtuva hengityksen pidättely? Voisiko toipuminen olla jo käynnissä – me vain emme vielä näe sitä reaaliajassa?
Joka tapauksessa edessä on jännittävä syksy!
40 tykkäystä
Nyt on saatu kuukausiraportointia tekevien Wittedin ja Goforen elokuun luvut. Olisipa mahtavaa jos näitä yhtiöitä olisi useampikin niin saisi paremman tatsia siitä, miten kesä alalla meni - vink vink muille yhtiöille.
Mun silmissä kesä näyttää suhteellisen normaalilta kummassakin yhtiössä. Heinäkuussa lomaillaan ja jotain projekteja tuppaa päättymään ja tulemaan silloin valmiiksi (toisaalta uusia alkaa usein kesätauon jälkeen). Elokuu on vähän lyhyt kuukausi, erityisesti jos bisneksestä merkittävä osa on kv-bisnestä, jossa lomakausi on vahvemmin elokuussa. Näistä kummallakin yhtiöllä on merkittävää kv-bisnestä.
Minusta on kans tosi hyvä, että noi asiantuntijamäärät ovat osa raportointia. Niistä näkee hyvin trendin muutoksia ja niistä pystyy pointtamaan mitä on milloinkin tapahtunut. Esim. Hyvät myyntikuukaudet ja toisaalta muutosneuvotteluiden kaltaiset toimet. Tästä datasta näkee heti kun laittaa sen taulukkoon, että kesän ”tarina jää kesken”, eli ennen syyskuuta ei pysty sanomaan millä tasolla yhtiöt todellisuudessa ovat menossa. Kuukauden päästä tiedetään enemmän.
Mitä jään odottamaan näiden jälkeen Q3 rapsoista on että tuleeko trendi asettumaan kesää edeltäneelle tasolle, heikommaksi tai paremmaksi. Toivon, että sekä Witted ja Gofore tekevät loistavat syyskuukaudet!
Uskoisin, että alan kannalta keskeistä olisi, että markkinan epävarmuus laskisi edelleen. ATK hankinnat ovat monivuotisia investointeja, joiden tekeminen on erityisen vaikeaa suurten epävarmuuksien aikana. ”Venäjä hyökkäsi Puolaan” tyyppiset uutiset ovat myrkkyjä, kun taas ”Korot pysyivät samalla tasolla” luovat varmuutta.
Saataisiinko me jotenkin kannustettua muutkin yhtiöt kuukausiraportointiin? Näitä on kiva seurata.
(Edit: ekan figuurin luvut pomppi, koitin fiksata)
25 tykkäystä
Joni ja Frans ovat kirjoitelleet Pohjoismaisen IT-palvelusektorin toisen kvartaalin menosta.
Muissa Pohjoismaissa orgaaninen liikevaihdon kehitys kääntyi laskuun, ja kannattavuudet heikkenivät Q2:lla. Näin myös 20-säännöllä tarkasteltuna IT-palvelumarkkinan tilanne näyttää yhä selvästi haastavalta, kun vain yksi yhtiö ylsi hyvään ja kaksi tyydyttävään suoritukseen. Tarkemmin maantieteellisesti tarkasteltuna tanskalaiset yhtiöt ylsivät sektorin sisällä parhaimpiin suorituksiin. Suomessa ja Ruotsissa markkinatilanne on edelleen vaikeampi, ja Norjassa tilanne vaikuttaa myös hieman heikentyneen, kun tarkastellaan yhtiöiden suorituksia. Tanskassakaan tilanne ei kuitenkaan ole selkeä, sillä useammalla yhtiöllä oli haasteita myös siellä. Julkaisimme aikaisemmin Suomen listatun IT-palvelusektorin Q2-yhteenvedon.
4 tykkäystä
Accenture julkaisi juuri Q4 FY25 -tuloksen. Ihan hyvät luvut nähdäkseni, joskin AI-murroksen aiheuttamat uudelleenjärjestelykulut ja Yhdysvaltain liittovaltion säästötoimet painavat lähiaikojen näkymiä.
Voitonjakoa on luvassa alkaneella tilikaudella >$9.3 miljardia eli tilikauden osingot ja omien ostot yhteensä reilut 6% tämän hetkisestä markkina-arvosta.
Nyt käynnissä olevan Q1 FY26 -kvartaalin ja koko tilikauden FY26 ohjeistus:
Earnings presentation PDF: https://investor.accenture.com/~/media/Files/A/Accenture-IR-V3/quarterly-earnings/2025/q4-fy-25/acn-fourth-quarter-fiscal-2025-earnings-presentation.pdf
Earnings release PDF: https://investor.accenture.com/~/media/Files/A/Accenture-IR-V3/quarterly-earnings/2025/q4-fy-25/acn-fourth-quarter-fiscal-2025-earnings-release.pdf
Reutersin uutinen: https://www.reuters.com/business/accenture-posts-fourth-quarter-revenue-above-estimates-2025-09-25/
Edit: Osakkeen kurssihan on laskenut helmikuun huipuista n. 40% ja euromääräisesti vielä enemmän. Premarketin perusteella lasku jatkuu. 
11 tykkäystä
Olen miettinyt, onkohan 2010-luvun kannattavuudet Suomessa olleet poikkeuksellisen hyviä? Pitäisikö Rule of 20 olla pikemminkin rule of 10, koska paljon suuremmassa Saksan it-palvelumarkkinassa ~5 % EBITA-marginaali vaikuttaa olevan normi, ei pohjoismainen ”vajaa kymppi”. Jos ala kasvaa nimellisen BKT:n vauhtia 3-5 %, olisi kymppi normaali hyvä suoritus. 
17 tykkäystä
Aika näyttää.
Nostoni tai huoleni ei varsinaisesti koskenut meneillään olevaa sykliä, joka on kieltämättä nyt todella alakuloisessa vaiheessa ja painaa hetkellisesti kannattavuuksia. Onhan tulokset nyt osalla jopa tappiolla, mikä ei tietenkään ole järkevä pitkän aikavälin oletus.
Nostoni koski huolta siitä, mikä on pikemminkin uusi normaali taso. Onko aiemmat kannattavuudet olleet erityisen markkinaolosuhteen mahdollistamia? Kun markkina kypsyy ja kilpailu kovenee, uusi taso voi olla toista. Käytin esimerkkinä Saksaa, koska se on suuri ja kuitenkin oletettavasti kypsähkö markkina. Ja alathan on todella pirstaloituneita. Pienillä erikostuneilla toimijoilla ja toisaalta kypsillä jäteillä voi olla parempi kannattavuus, muilla heikompi jne.
Tämä huoli näkyy itseasiassa meidän analyyseissäkin, sillä vilkaisin nopeasti Siilin ja Vincitin raportteja. Niissä DCF-mallien pitkän aikavälin kannattavuusoletukset ovat 5,5-6,4 %. Alan tämänhetkisellä tähdellä Digialla ikuisuusoletus on 8,5 % ja Goforella peräti 12 %.
Kaikissa rapsoissa on myös erinomaisia graafeja aiheista. Eilisen kymppi on tämä päivän 3 %, mutta onkohan kymppiin enää paluuta vaikka sykli elpyisi? Huom. nykyhinnoittelu on sellainen, että ei sellaista enää tarvitsekaan tehdä. Vähempikin riittää. 
Monilla aloilla kannattavuus muuttuu. Esimerkiksi henkilöstövuokrausfirmojen kohdalla ihmettelimme aikoinaan toimistolla, miten Suomessa Eezy ja muut aikoinaan tekivät 10 % marginaalia, kun maailmalla suuret vuokraajat tekivät jotain puolta siitä. Noh, nyt tuo kansainvälinen taso on sitten saapunut Suomeenkin ja heikon syklin takia vielä korkojen kera.
Toisaalta esimerkiksi pohjoismainen vakuutusala on kehittynyt 2000-luvulla “kriisialasta” lailliseksi rahan printtaamiseksi kun kilpailu on “järkevöitynyt” kuten Sammon eläköityvä toimitusjohtaja asian ilmaisi. Päälle on tullut vielä digikehitystä ja muuta suuria suosivaa herkkua. Vastaavalla lailla pankkikilpailu näyttää muuttuneen seesteisemmäksi, ainakin osittain.
17 tykkäystä
Staffausfirmat ovat muuten lasketelleet kansainvälisestikin jo nelisen vuotta. Tulokset ovat laskeneet monilla murto-osaan vuosien 2021-2022 tasosta.
13 tykkäystä
Miksi IT-palvelusektorin viime vuosien heikkous ei näy tässä Tilastokeskuksen datassa?
“Tähän luokkaan kuuluvat seuraavat erityisosaamista tarjoavat tietotekniikkapalvelut: ohjelmien ja ohjelmistojen kirjoittaminen, muuntaminen, testaaminen ja tuki; sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyy laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia; asiakkaan tiloissa tapahtuva tietokonesysteemien ja tietojenkäsittelylaitteiden hallinta ja käyttö; ja muut laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut ja tekniset palvelut.”
16 tykkäystä
Tilastokeskuksen “62”-luokka on laajempi ja vakaampi kuin se segmentti, jota monessa keskustelussa tarkoitetaan, kun puhutaan “IT-palvelusektorin vaikeuksista”. Konsulttien heikko käyttöaste ei juurikaan näy tässä datassa, koska muut osa-alueet (ylläpito, SaaS, vienti) kompensoivat.
26 tykkäystä
Dan Ives pitää “AI aikakauden” potentiaalisinia / todennäköisinä häviäjiänä it-palvelu ja konsultointi yhtiöitä.
Tulee mieleen että jos koodaminen helpottuu ja ohjelmistojen rakentaminen nopeutuu merkittävästi niin väistämättä työtunteja ostetaan vähemmän. Tuntihintaa tuskin saa enemmän koska kilpailu.
Loppupuolella kommentti että Afrikassa maita jotka edellä Eurooppaa AI:ssa ja regulaatio vain kasvattaa kaulaa 
3 tykkäystä
On houkuttelevaa ajatella, että tekoäly vähentää ohjelmistokehittäjien ja IT-palveluyhtiöiden tarvetta. Mutta todellisuus on juuri päinvastainen.
Koodin määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Jokainen organisaatio muuttuu ohjelmistoyritykseksi, ja kun tekoäly nopeuttaa kehitystä, syntyy enemmän sovelluksia, integraatioita ja teknisiä riippuvuuksia kuin koskaan aiemmin. Tämä kasvattaa, ei vähennä, kehittäjien ja asiantuntijoiden tarvetta. Työ ei katoa – se muuttuu älykkäämmäksi.
IT-palveluyhtiöiden rooli on nousemassa uuteen arvoon: ne ovat ainoita, jotka kykenevät hallitsemaan tämän monimutkaisuuden ja rakentamaan skaalautuvia, turvallisia ja vastuullisia AI-ekosysteemejä.
Afrikan esimerkkiä käytetään usein todisteena siitä, että kevyempi regulaatio johtaa edelle. Mutta teknologia ilman luottamusta on kuin auto ilman jarruja – sillä pääsee vauhtiin, muttei pitkälle.
37 tykkäystä
Tämä olisi mielenkiintoinen teema Inderes podiin! Tällä hetkellä erityisesti softa- ja it-palvelusektorin puolesta pelätään tekoälyn tuomaa disruptiota, mistä olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksiä puolesta ja vastaan.
Lisäys. Paljon alalla puhutaan nyt myös agenttibumtsibumfarmien myötä “10x” tai “30x” koodareista ja olisi mielenkiintoista kuulla myös, ovatko tuottavuuserot todellakin noin suuria. 
29 tykkäystä
Näin on houkuttelevaa ajatella, koska teknologia on korvannut ihmistyön historiassa niin monesti lähes kokonaan useilla aloilla.
Esimerkkejä on paljon mutta otetaan yksi ilmeinen - maanviljely. Ei ole kauaa, kun vielä 50% työvoimasta teki töitä maanviljelyssä - nykyisin prosentti pari. Jehvonsin paradoksi ei toiminut kuin hetken niin, että teknologia augmentoi ihmistyövoimasta tehokkaampia farmereita. Hyvin nopeasti se korvasi ihmistyövoimatarpeen lähes kokonaan. John Deeren älykoneet yrittävät vielä eliminoida tuon viimeisenkin pari prosenttia ja ottaa vieläkin nykyistä isoimman siivun maanviljelyn arvoketjusta.
Näen ainakin itse polkuja siihen, että sama tapahtuu myös ohjelmistokehityksessä. Ei välttämättä ensi vuonna, mutta jollain aikavälillä. Insentiivit ovat ainakin massiiviset, koska noin $1T softamarkkinasta suurin osa on palkkakuluja - ihan kuten muinoin maanviljelyksessäkin. On hankala nähdä ihmiskonsultoinnilla suurtakaan roolia tällaisessa arvoketjussa.
Olen itse todella pessimistinen kaiken resurssilähtöisen asiantuntijapalvelumyynnin tulevaisuuden suhteen. Tekoäly demokratisoi tiedon, kyvykkydet ja resurssit - eli juuri ne mistä konsultoinnin lisäarvo syntyy. Ehkä hetken tekoäly tosiaan augmentoi konsultin tekemään enemmän samalla panoksella, mutta se lienee vain välivaihe hetkeen, jossa konsultti voidaan korvata käytännössä kokonaan.
Konsultoinnin olemassa säilyminen edes jossain määrin nykymuodossaan nojaa oletukseen, että ihminen on (ohjelmistoissa, niiden suunnittelussa ja toteutuksessa) niin ylivertainen, ettei tekoäly voisi ikinä päästä samaan. Mutta kun katsoo kehitysvauhtia, johon lisäksi kaatuu joka päivä maailmalla yli miljardi kehitysdollareita maailman lahjakkaimpien ihmisten käyttöön, on vaikea uskoa tähän skenaarioon. Ja sanon tämän, vaikka saan itse leipäni konsultoinnista.
22 tykkäystä
Voi olla, ovat kuitenkin tosiaan näiden asioiden kanssa tekemisissä ja pystyvät tarjoamaan tukea muille teollisuuden aloille tekoälyn käytössä.
Pienimuotoisempi aihe tekoälyyn ja ohjelmointiin liittyen, mitä on tullut etsittyä: low-code/no-code ja tekoälyn yhdistäminen. Vaikkakin vain yksittäinen esimerkki, niin muutama vuosi sitten tuli eteen tilanne missä piti tutkia toteuttaako hanke low-codella vai räätälöitynä ohjelmistona. Silloin valittiin räätälöity sovellus, mutta jos konseptit ovat parantuneet tekoälyn ja low-coden yhteiskäytöllä, niin tuossa voisi olla yksi kehityssuunta.
3 tykkäystä
Ainakin silloin ovat totta, kun perustellaan palkankorotuksia
1 tykkäys