Syvempää ymmärrystä, sekä osaamista sen levittämiseen laajemmin asiakkaalla.
Tottahan toki. Se ei vain mielestäni skaalaudu oikein mitenkään konsulttiyhtiön liiketoiminnassa. Konsultti tuo asiakkaalle vanhan henkilökohtaisen osaamisensa, joka on kenties hankittu edellisissä toimeksiannossa, edellisessä konsultti- tai softatalossa jne.
Konsulttitalon pääkonttorissa on sitten vaihteleva määrä väkeä penkillä, hr-tehtävissä tai myyntieffortissa. Sieltä ei ainakaan omiin hihoihin ole tarttunut juuri mitään asiakkaalle vietävää, niissä parissa talossa joissa olen itse ollut konsulttina. Toki myyntiosasto voi nähdä asian toisin (ainakin powerpointilla) mutta tämä on oma näkemykseni käytännön työstä konsulttina asiakkaalla.
It-alalla skaalautuvuus on kuitenkin se tekijä joka mahdollistaa liiketoimintaan teoriassa ja jopa käytännössä monikymmenkertaisenkin tuloksen panokseen nähden. Henkilövuokraus sen sijaan mataa aika tasaisella viivalla, varsinkin jos markkina on saturoitunut melko samankaltaisella tarjonnalla. Kuten nyt taitaa olla asian laita Suomen it-alan konsulttipalvelujen markkinoilla.
Lisäarvon tuottamisen näyttäminen sisäistettyyn henkilöön verrattuna on vaikea näyttää toteen ja siksi erityisesti julkkaripuolella konsulttisoppareita irtisanotaan ja otetaan väkeä omille palkkalistoille. Tietysti toivotaan että se konsultti hakisi sitä työtä, jota on tehnyt konsulttina. Vaan harva tässäkään markkinatilanteessa vaihtaa duuniin, josta bruttopalkka on 35 - 50 % vähemmän kuin konsulttina. Toki verotus tasaa eroa jonkin verran samoin kuin lomakertymä (38d/a, lauantaita ei lasketa), mutta jos oma kulurakenne, ja pää, on tottunut isompaan palkkaan niin vaikea on lähteä tekemään samaa työtä pienemmällä palkalla.
Eli julkkaripuolen harrastama sisäistäminen tuo kyllä euromääräisiä säästöjä, mutta on eri juttu saako vähemmällä rahalla saman mitä ennenkin vai vielä vähemmän. Tai voi saada enemmänkin.
Tämä oiva huomio ihan itse keskustelusta aiheesta it-konsultointi.
Jostakin syystä mm. devaajia, data-analyytikoita ja tietokanta-asiantuntjoita, jotka tekevät tuntilaskutettavaa työtä asiakkaan it-projekteissa tai jatkuvaluontoisissä tehtävissä, kutsutaan IT-konsulteiksi. Saattavat olla asiakkaan työnohjauksessa suoraan tai ainakin välillisesti. Samalla logiikalla vuokratyöfirmasta tilattua kaupan kassaa, siivoojaa tai raksamiestä pitäisi kutsua konsultiksi, mutta jostakin syystä ei kutsuta? Vuokratyövoima on vuokratyövoimaa, jonka käytössä on omat etunsa (joustavuus, nopeus, riskien ulkoistaminen…), mutta oletuksena vuokratyövoima tarjoaa lähinnä määriteltyä ammattiosaamista, ei niinkään tarjoa neuvoja perustuen syvään kokemukseen ja näkemykseen jota olisi tietyllä toimialalla tms. kerryttänyt. Hieman karkea esimerkki mutta saanette pointin.
Varsinainen konsultointi taasen on sanakirjamääritelmällisesti asiakkaan neuvontaa (CONSULTING | English meaning - Cambridge Dictionary | Konsultti konsultoi - Kielikello), ei asiakaan puolesta lapioimista. Toki samat IT-palvelufirmat ja samat henkilötkin saattavat tarjota sekä vuokratyötä että konsultointia (a’la sanakirja), mutta tekemisen luonne on selkeästi erilaista. Ja epäilemättä suurin osa IT-palvelualan liikevaihdosta tulee juuri vuokratyön tekemisestä.
Omakohtainen kokemus on, että tämä varsinainen konsultointi voi olla skaalautuvampaa, sitä kun on helpompi ostaa tuotteena (vrt. edellä todettu tosiasia, vuokratyötä ei voi järin pitkälle tuotteistaa). Ja kun IT-asiantuntijan työtä tuotteistetaan, asiakas pystyy ostamaan työtä välittämättä tuntihinnasta ja toisaalta vähemmänkin kokenut asiantuntija saattaa osallistua tuottamaan hyvin hinnoiteltua työtä.
Esimerkiksi itse olen toimittanut ja rakentanutkin eräänlaisia arviointipaketteja tiettyihin osa-alueisiin, joiden toteutus, tuotokset ja hyödyt ovat asiakkaalle jo ostopäätöstä tehdessä selkeitä. Asiakas pystyy arvioimaan onko arvionnin tuottama tieto esimerkiksi 50k€ arvoista (numerot nyt hatusta), riippumatta siitä kuinka monta tuntia asiantuntija sen tuottamiseen käyttää. Voin siis myydä hyvin paketoidun 50k€ työrupeaman johon käytämme tiimin kanssa 200 tuntia aikaa (sis. myös junioritekijän tunteja), ja asiakastyytyväisyys on kiinni vain tuotoksista, joiden ennakko-odotuksetkin on jo pedattu. Sen sijaan saman työn myyminen IT-palvelutalosta open-ended 250€/h ilman varmuutta lopputuotoksesta olisi ensinnäkin liki mahdoton myydä, ja toisekseen myös varma tapa saada asiakkaalta haastoa jokaiselle työtunnille.
Toki täytyy todeta ettei tälle käsienheiluttelulle löydy niin paljoa kysyntää, että sillä IT-palvelumarkkinaa pelastaisi, mutta voi ainakin yrityskohtaisesti toimia oivana erottautumistekijänä. Hyvin tehty konsultointi voi madaltaa asiakkaan kynnystä ostaa myös hands-on-vuokratyötä samasta firmasta ja toki tarjoaa konsultillekin näkemystä lisämyynnin mahdollisuuksista.
Tässä se kivulias ero esim. jenkkeihin. Suomessa tuottavuus junnaa kun hemmotellut €/h it-konsultti”gurut” graindaa jotain sähköisen lomakkeen projektia vs Jenkeissä jossa softainsinöörit rakentaa maailmalle skaalattavia tuotteita.
Tilaaja tai palkanmaksaja sen määrä mitä tehdään, ei konsultti itse. Jos taasen konsultti palkataan tekemään niitä lomakeprojekteja, ja se tekeekin jotain innovatiivista AI:tä jota ei ole edes tilattu, voi seurata oikeustoimia.
Totta kai, ja pahoittelen tästä ulinasta… Ja onhan Suomessa tehty hienoja tuotteitakin, Smartly, Supermetrics tai Supercell, jne jne.
Ehkä jotenki harmittaa se ettei mikään noista isommista uusista megateknoista ole Euroopasta.
Takaisin topicciin, olisi mukava kun olisi enemmän kotipörssissä näitä it-sektorin tuotetaloja – suurin osahan on näitä konsulttilafkoja jotka taistelee samasta kakusta toistensa katteita syöden. Toisaalta onhan Admicom, Lemonsoft, Qt…
Nythän on suorastaan erinomainen hetki IT-alalla – tilanne, jota kannattaa katsoa mahdollisuuksien, ei murheiden, näkökulmasta.
Kokenutta koodariporukkaa istuu vailla täyttä käyttöä, ja sieltä nousevat seuraavat menestystarinat. Osa uskaltaa hypätä rohkeasti yrittäjäksi ja perustaa uusia ohjelmistoyhtiöitä. Loput ovat valmista ja osaavaa työvoimaa näiden uusien tuotetalojen kasvumoottoreiksi.
Ja mikä parasta: näiden ihmisten tuottavuus tulee nousemaan aivan uudelle tasolle. Tarjolla on osaamista ja intoa, joka hakee oikeaa suuntaa.
Olen itse seurannut vuosien varrella sekä koodarina että yrittäjänä tätä samaa sykliä. Kun IT-palvelutalojen johtajat surkuttelevat tulospalkkioidensa katoamista taivaanrantaan, näen loistavan mahdollisuuden. Silloin kun osaavalla koodarilla on aikaa ja nälkää, syntyy jotain uutta. Oma firma pystyyn kavereiden kanssa – maailma on täynnä ratkaisemattomia ongelmia ja loistavia tuoteideoita.
Tällainen herkullinen ikkuna nähtiin viimeksi Nokian irtisanomisten aikaan 2011–2012. Silloin syntyi monia nykyisiä menestysfirmoja. Nyt asetelma on jopa parempi: penkitettyjen ja irtisanottujen rinnalle on tullut parin viime vuoden aikana valmistuneet uudet kandit, maisterit ja tohtorit. Lisäksi tarjolla on halpaa julkista rahoitusta ja tukia, jos vain osaa tarttua niihin.
Tämä on harvinainen paikka tehdä maaleja. Nyt on oikea aika rakentaa, kokeilla ja voittaa.
Varsin totta. Kuvitelkaapa tästä kulmasta meille toimintaympäristö seuraavin muutoksin:
YEL-helvetin ja julkisten tukiaisten/rahoituskanavien sijaan joku matalahko kansalaispalkan variaatio henkilökohtaisen riskinoton ensimmäisten askelten mahdollistamiseksi
Eestin kaltainen yritysverotus jatkoaskeliin
Nykyisellään turhan monta kokenutta ja/tai huomattavan osaavaa kettua laitostumassa näissä konsulttitaloissakin. Joku harva ottaa riskin silti ja jokunen onnistuukin. Nälkäisimmät varmaan tilaavat alkupalatkin ulkomailla ja loppu on historiaa.
Aivan totta! Lisäksi vapaana on paljon digimarkkinointi ja insight/analyytikko -osaamista, oikeastaan kaikenlaista korkeakoulutettua väkeä. Huonoina aikoina rakennetut firmat käsittääkseni pärjää verraten hyvin tosiaan, monestakin syystä💪
Mä jotenkin ajattelen, että näissä nyt tapahtuvissa tuntihintojen tippumisissa ja muutosneuvotteluissa on enemmän normaalia markkinan syklisyyttä kuin sitä, että AI olisi näin nopeasti transformoinut markkinan, tai että asiakkaiden ostokäyttäytyminen olisi pysyvästi muuttunut täysin erilaiseksi ja kaikki tehdäänkin talon sisällä.
Kukkaron nyörit ovat tiukemmalla joka paikassa, mutta ei se maagisesti muutu AI-loikaksi ja tai tee asiakkaista parempia IT-johtajia tai anna budjetteja palkata niitä huippudevaajia omille listoile. Jos yhtään tuntee Suomen suuryrityskenttää, niin tietää, että kylllä siellä on digitalisaation kanssa tehtävää ja paljon, eikä jatkossakaan kaikki tule tapahtumaan vain inhouse-tekijöillä.
Samaan hengenvetoon uskon, että pidemmällä aikavälillä nuo ovat asioita, jotka tulevat muuttamaan kenttää, ja paljon. Siis tämä Amaran laki: ”Teknologian vaikutusta on tapana yliarvioida lyhyellä ja aliarvioida pitkällä aikavälillä”
Samoin tykkäsin tuosta näkökulmasta, että ehkä nyt vapautuu fiksuja ja rohkeita tekijöitä pistämään pystyyn omia tuotefirmojakin, ja vastaavasti markkinatilanne ja lisääntynyt kilpailu pakottaa konsulttitalot panostamaan kaikkeen muuhunkin kuin rekryyn.
Codemen on tunnettu polkuhinnoista. Samoin kuin esimerkiksi yritys nimeltä Q-Factory ja kappas ovat vielä samaa rypästä. Eli erittäin halvalla projekteja haltuun ja laatua sitten siinä samassa suhteessa.
Löytyy ilman maksumuureja Keskon omasta tiedotteesta:
Uusien sopimusten myötä Kesko keskittää IT-palveluitaan entistä harvemmille, strategisesti valituille toimijoille. Pääyhteistyökumppaneiksi on valittu Tata Consultancy Services (TCS), CGI, Elisa, Futurice, Nitor sekä Fujitsu.
Luulisi maalaisjärjellä €/h asiantuntijakaupan menevän todella mataliin organisaatioihin/verkostoihin? Käytännössä kannattaisi myydä omaa osaamistaan yrittäjänä, jota monet tekeekin ja pääsee tuplatienesteihin. Mutta mennyttä lienee kaikenlainen hallinto, markkinointi yms kalliit tuki- ja managerikerrokset? Onko se sitten kivaa, en tiedä, tuskin. Työelämähän on muuttunut jo merkittävästi kun virkistyspäivät, pikkujoulut yms perksit on usein himmailtu minimiin tai jopa omakustanteisiksi.
Mun on todella vaikea uskoa että menisi alle 50 Eur vähänkään kokeneempien osalta. Ja todellisten asiantuntijoiden hinnan en usko laskevan esim alle 80 Eur. Ja jos tosiaan menee alle näiden niin herranjumala pörssin IT-palveluyhtiöt tulee näyttämään rumia lukuja kannattavuuden ja kasvun osalta. Itseasiassa uskon että toi TiVin jutussa mainittu viidelläkymmenellä eurolla tarkoittaa sellaisia vitosella alkavia lukuja eli voi olla myös 55-59 haitarissa joka sekään ei mitenkään riitä kannattavan operaation pyörittämiseen. Palkat tietty lopulta joustaisi alaspäin mutta siinä menee oma aikansa.
Joo, aika bulkkisennusta puhutaan varmasti noilla hinnoilla. Lisäksi tuollaiset hinnoittelut johtavat epäterveisiin tendensseihin, kuten ylilaskutukseen tai projektien venymisiin kun utilisaatiot pidetään aivan tapissa tai jopa yli 100%:n. Halpa hinta siis vain kikka voittaa kilpailutus ja sitten alkaakin tuntikikkailu.
Se on vaan niin, että tässä maassa on jo kohta viimeiset 20 vuotta potkittu palloa miehissä - ja varsinkin naisissa - omaan maaliin.
Yksi malliesimerkki varmastikin terveydenhuolto - ja oikeastaan ihan kaikki mitä siihen liittyy.
Tuoreessa muistissa esimerkiksi se, kuinka suomalainen terkkarilääkäri ottaa vastaan ne noin 6 potilasta päivässä. Ja varmastikin jo Pihtiputaan mummokin on vähintään 10v tiennyt mistä homma eniten kiikastaa. Tarvittavien/mahdollisten/potentiaalisten sovellusten speksit
ovat maallikoillekin aika selviä jo useamman vuoden.
Siitä huolimatta täällä pelimerkit on tyypillisesti laitettu N:nteen versioon “potilastietojärjestelmästä”.
Tältä pohjalta kiva seurata, miten tämä hiljattain maihin noussut yritys pärjää ja valtaa alaa täällä. Tosin, voihan ala näistä meillä kieltäytyä, koska sen oman maalin vetovoima ei tunnu vähenevän.
Menee ehkä hieman ohi ketjun aiheesta, mutta ajattelin kommentoida tuota näkemystäsi terveydenhuollon digitalisaatiosta Suomessa. En ihan täysin ymmärrä tuota väitettä “pelimerkit N:nteen versioon potilastietojärjestelmästä”. PTJ konsolidaatiot ovat olleet käytännössä pakollisia toimenpiteitä hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Silti samaan aikaan käytännössä kaikki yksityiset ja julkiset toimijat ovat ottaneet käyttöön Tandem Healthin kaltaisia sovelluksia, vaikka varsinkin julkkaripuolella rahahanat on laitettu kiinni. Esimerkiksi linkkaamassasi uutisessa esiintyvä henkilö on aiemmin ollut edistämässä hyvinvointialueella käytännössä samanlaisen softan käyttöönottoa, jonka taustalla on suomalainen start-up. Enemminkin voisi pitää jonkinlaisena ihmeenä, miten isoja harppauksia on otettu jo ihan muutamassa vuodessa, vaikka osaava henkilöstö on paennut muualle. Tämän lisäksi terveydenhuollossa erilaisten hoidollisten sovellusten ja apurien käyttöä reguloidaan tarkemmin jo ihan syystäkin. Käyttöönotot ja riskiarviot eivät ole suoraan verrannollisia johonkin Temun kantissovellukseen. Lisäksi on hyvä muistaa miltä se vastaanotto vaikkapa terveyskeskuslääkärin näkökulmasta näyttää, kun jokaisen osaprosessin optimoimiseksi himoitaan jotain uutta softaa; lopulta se Pielaveden mummon verenpainekontrollin läpivieminen edellyttää 10 eri sovellusikkunan räpläämistä vastaanoton aikana, kun eri yritysten toimittamien ratkaisujen yhteentoimivuushaasteet vaativat ammattilaiselta koodarin koulutusta.
Isoin oman maaliin potkiminen terveydenhuollossa tapahtuu ihan siellä organisaation henkilöstöpuolella. Kaikkia terveydenhuollon valuvikoja ei digitalisaatiollakaan voida ratkaista, mikäli varsinkin julkkariorganisaatiot tekevät hartiavoimin töitä patistaakseen ihmiset alanvaihtoon.
