Kannattaa perehtyä ehkä hieman syvällisemmin siihen, mikä kullan rooli Suomen Pankille on ja miksi tuo 2024 liike tehtiin. Ajoittaminenkin on toki näin jälkiviisaana helpompaa
Kulta on merkittävä osa Suomen Pankin varautumista ja puskuria. Se tarjoaa suojaa globaalien kriisien aikana ja tuo hajautushyötyä varantoon. Kullan hinta on ollut historiallisesti korkealla juuri silloin, kun kansainväliset kriisit ovat kärjistyneet – mutta toisaalta se ei tarjoa yhtä hyvää suojaa, jos kyseessä on yksin Suomeen kohdistuva kriisi.
Kun Suomen Pankki päätti kasvattaa valuuttavarantojaan kansallisen varautumisen vahvistamiseksi, myös sen kohtaamat valuuttakurssiriskit kasvoivat. Siksi se päätti kohentaa asemaansa näitä riskejä vastaan rahoittamalla valuuttaostot vain osittain kasvattamalla euromääräistä velkaansa. Noin neljännes valuuttaostoista rahoitettiin euromääräisen velkaantumisen sijaan myymällä noin 10 % kultavarannoista.
Tällä myynnillä realisoitiin kullan arvonmuutoksesta kertynyttä voittoa ja vahvistettiin valuuttakurssivarausta, jolla voidaan kattaa mahdollisia tappioita, jos varantovaluutat heikentyvät. Näin myynti paransi riskipuskurien suhdetta riskeihin. Kultamyyntien kokonaismäärä mitoitettiinkin siten, että valuuttakurssivarausta kasvatettiin kattamaan varsinaisista valuutoista koostuvan varannon riskitason kasvun. Kultamyynti pienensikin valuuttavarannosta aiheutuvaa taloudellisen ja kirjanpidollisen riskin kasvua oleellisesti. Samalla kullan osuus kokonaisvarannoista asettui portfolioteoreettisissa laskemissa tasolle, joka optimoi valuuttavarannon riskit paremmin.
Kullan hinta oli lähes 3000 dollaria vuoden 2024 lopussa, kun Suomen pankki myi. Eli kullan hinta oli koholla historiallisiin tasoihin nähden jo silloin. Ei kulta ole reaalisesti tuottanut pitkän historiansa aikana oikein mitään.
Jälkiviisaus paras viisaus ja kyllä kärjistetään asiaa mistä iltalehdet saisivat varmasti kivan klikkiotsikon. Toisaalta jos vuotta 2024 ajattelee, niin en ole ainoa joka ajatteli että dollari tulee heikentymään ja kulta kasvattaa arvoaan. Voi mielestäni hyvin jälkikäteen miettiä, miksi Suomen pankki ei näin nähnyt tilannetta, vaikka perustelut muuten ovat rationaalisia ja eivät pelaa markkinaa kuten monen muun valtion pankit tekevät.
Kuten aina on puhuttu, elintarvikeomavaraisuus on relevanttia kriisisietoisuuden kannalta. Lisäksi puhutaan Suomen pitämisestä asuttuna.
Maatalouden tuet ovat EU-himmelistä tulevaa raha, noin reilut 300 meur on Suomen omaa kansallista tukea. Tämä 300 meur menee lähinnä
pohjoisen maatalouden hyväksi (90%)
sen maidontuotannon tukemiseen
Turha kuvitella että maailman myllerryksissä jokin varma keino olisi Suomeen ruokaan saada. Kyseessä on päivittäin käytettävä välttämättömyyshyödyke, joka onneksi on sentään varastoitavissa jopa pitempiäkin tarpeita varten.
Maatalouden omavaraisuus ei ole - kuten moni muukaan asia - digitaalinen kyllä tai ei.
Eikä tarvittava sorttimentti kaikki tai ei mitään.
Eikä aikajänne aina kaikki tai ei koskaan mitään.
Ts, sinänsä mielekästä ajatella vaikkapa
-elintarvikeomavaraisuus on tärkeää
-tukimääriä voidaan leikata niin että on sopiva mutta relevantin iso omavaraisuusaste eri alueilla kuten vilja, lihaproteiini, yms. Ylituotantoa ei tarvita.
-alituotantotilanteessa tulee varmistaa varastoinnilla jota kuluttaessa on realistisesti mahdollista kasvattaa tuotantoa kun varastojen riitto ehtyy.
-tukijärjestelmän tulee ohjata isompiin tuotantoyksiköihin, jos tehokkuus sitä kautta tulee. Hyvä kuitenkin tiedostaa että maajussit emäntineen tekevät jo nyt myös maatalouden ulkopuolisia rahavirtoja kuten lumihommia, catering, ihan mitä vaan
-kansallisen tuen 300 meur osalta voisi miettiä riittäisikö pienempi määrä ja sen ohjaus rajaseudun suuntaan, ja onko maito nyt sen tarpeellisin tuotantomuoto elintarvikeomavaraisuuden kannalta
-yms
Onhan tuota maatalouden rakennemuutosta saatu tässä vuosien varrella aikaan kun maatilojen määrän kehitystä. Ao kuva päättyy ennusteeseen, toteuma 2025 n 40.000 tilaa reilut tuhannen tilan lopettaessa toiminnan 2025 aikana.
Disclaimer: allekirjoittanut tai sukulaiset eivät nauti tukia, eikä edes omista HK/Atria/Apetit yms kuin korkeintaan satunnaisissa opportunistisissa tarkoituksissa
Aivan ei uusinta tietoa mutta tuosta selviää ruoka-alan merkitys Suomelle.Ajatuksen kanssa voi lukea ja miettiä mistä löydetään korvaavat työpaikat jos maatalous ajetaan alas.Pelkästään tukisummia päässään pyörittämällä ei taida oikeaa kuvaa saada.Montakohan uutta työtöntä Suomi kestää jos kaikki lopetetaan mikä aiheuttaa joillekin harmaita hiuksia.Suomessa toki mielipiteen vapaus ja itsenäisyys ( vielä ? ).
Jos maailma olisi täysin ideaali niin Suomessa ei maataloutta tarvittaisi. On aivan kuten P1 sanoi, että ostetaan vaan vaikka Etelä-Amerikasta kaikki ruoka sun muut ja täytetään niillä varastot ja keskitytään vaan korkean tuottavuuden hommiin. Mutta onko maailma sitten todella näin ideaali? Kyllähän Ukraina luovutti myös ydinaseet ja sai Briteiltä, USAlta ja Venäjältä turvatakuut ja sitten kävikin näin. Paperilla kaikki voidaan tehdä hyvinki ideaalisti, mutta haluammeko sitten olla muista riippuvaisia kriittisten huoltovarmuus asioiden suhteen? Jos joku valtio on riippuvainen muista valtioista jonkun asian suhteen sitä voidaan käyttää häntä vastaan. Sitten näihin puheisiin että kyllä ihmiset hätätilassa pärjää jollain näkkileivällä ja sisulla on aivan naurettavia. Koitakaapa vuoden syödä jotain papuja ja näkkäriä yms muita jolla saat paperilla kaikki ravintoarvot täytettyä niin alkaa motivaatio itsepuolustukseen olla aika nollissa. Eli kyllä niitä lihoja, maitoja yms muita tarvitaan siinä hätätilanteessakin ja silloinpa vasta maatalous onkin hyvin kannattavaa toimintaa.
Itse pidän myös Suomea epäedullisena paikkana harjoittaa maataloustoimintaa, mutta hyvinä puolina Suomessa on hyvä veden riittävyys, joka alkaa monissa paikoissa kuten USAssa olla aika mielenkiintoista, kun ovatkin pohjavesivaransa kohta käyttäneet kuiviin.
Oma suosikki on kyllä se ’strategian’ mukainen järjestely jossa vaihdetaan valtion miinuskorkoiset pitkäaikaiset lainat lyhytaikaisiin vaihtuvakorkoisiin.
Onneksi ei sentään ihan kaikkea kultaa ole pistetty lihoiksi. Siinä vaiheessa pitää huolestua, kun kulta ei ole enää taseen vastaavien ensimmäinen rivi:
Qt tekee uusia pohjia. Alimmillaan kävi 29,1€ josta noussut marginaalisesti. Näyttää vielä aika hintavalta vuoden 2025 ja 2026 ennusteilla. Toki jos lähtee kaikkea oikaisemaan niin näyttää halvemmalta, mutta kuinka paljon sitä sitten itseään petkuttaa jos näin tekee. P/E ennuste Inderesillä vuodelle 2026 29,4 ja tuloskasvu negatiivinen.
Samaan aikaan toinen nahkayritys Saga Furs on P/E 8 ja kasvatti tulostaan viime vuonna 37% vuoden takaisesta.
Vajaan tunnin päästä starttaa historian ensimmäinen Inderes Premium Live. Aiheina Vernerin salkun mielenkiintoisin (ei välttämättä paras sijoitus) osake ja pohditaan Suomen talouden “näkymättömiä” jarruja.
Tervetuloa linjoille. Nyt on mahdollisuus päästä esittämään @Verneri_Pulkkinen :lle tiukkoja kysymyksiä suorana
Allergisoimaton osarikoirakin on ollu toisinaan keräämässä reaalirapsutuksia kameran takana Nyt en lupaa Torstin pääsyä paikalle, mutta muuten täysin puolueellisesti voin sanoa näiden olleen kiva paikka vaihtaa kuulumisia tuttujen ja uusien omistajien kanssa omastakin puolesta.
Miten ihmeessä saapasmaan kansalaiset ovat Euroopan hoikimpia. Ruoka on halvempaa kuin Suomessa ja ostovoima likelle sama. Ehkä ruoka on niin paljon huonomman makuista kuin täällä ettei sitä yksinkertaisesti tee mieli syödä Oman kokemuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Eli syy Suomalaisten lihavuuteen on ehkä kuitenkin jossain muualla. Toki näin kahvihuoneella syy voi olla vaikka närpiöläisen kurkkufarmarin.
Eka tosin ratkaisi aika ison ongelman. Emme olekaan köyhiä me vaan syömme liikaa. Nyt siis kaikki joukolla laihdutuskuurille, saadaan kansantalous nousuun kun rahaa jää rutkasti palveluiden ostamiseen.
Metsäteollisuuden näkökulmasta paperitehtaiden ja sahojen sulkemisessa on muutama ongelma.
Suomessa on suhteellisen mukava noin 100 miljoonan kuution vuotuinen puuston kasvu. Nähdäkseni tätä on hyvin vaikea jalostaa korkean katteen tuotteeksi ilman että jalostetaan ensin matalan katteen tuotetta. Vaikea on saada höylätavaa tai liimapalkkia maailmalle jos tukkia ei ensin sahaa. Puhumattakaan korkean designin huonekaluista, puuta niissäkin yleensä käytetään. Sahatessa syntyy jäte, hake tai puru, joka pitää jalostaa. Hakkeesta tehdään sellu ja purusta sitten lämpö/ biodiesel. Ropsikin pitäisi jollain saada käytetyksi. Halutaanko valmistaa vain sellua, mahdollista toki sekin ja monesti kannattavampaa kuin paperin valmistaminen. Tukkia taas on aivan turha raahata Suomesta maailmalle.
Voisihan sitä jättää koko metsäsektorin pois laskuista. Kierrosta lähtisi 4 miljardia pelkästään metsänomistajille maksettua. Saadaan aika monta naavan ihmettelijää kutsua maailman turuilta ja toreilta metsään rauhoittumaan, jotta saataisiin edes tuo alkupään menetys katettua.
Jalostusastetta pitäisi kyllä saada nostettua. Muualla se tuntuu onnistuvan mutta Suomessa se on jostain syystä haastavaa. Ehkäpä se ongelma on innovaatioissa ja tuotannossa. Toivottavasti tulevaisuudessa on lupa odottaa insinööreiltä ja miksei muiltakin lisää innovaatioita ja automaation kehittämistä.
Yhteenvetona voidaan siis todeta, että lähes kaikki on insinöörien syytä ja siksi ehkä herättämiseen tarvitaan yhtä lailla insinööri havaitsemaan kollegoiden valuviat
Kuitenkin ruuan hinta on tasaisesti noussut Italiassa aina 1990 luvulta lähtien. Realihinta on nimenomaan noussut. Eli jos halpa ruoka on syy lihomiseen olisi italialaisten pitänyt laihtua entisestään.
Täytyy myöntää etten nykykehitystä lihavuudesta ole pannut merkille. Oma ikä taitaa tehdä sen että tuli vilkuiltua enemmän aikuisten vartaloita kuin lasten.
Edit:
Jos huulenheiton lopettaa hetkeksi niin täytyy todeta että et ole huolesi kanssa kyllä yksin, mutta ehkä ruuan hinnan asettaminen suureksi syyksi suomalaisten lihavuuteen on hivenen köykäistä. Ruokailutottumuksilla on suuri vaikutus ja väittäisin että eri ruoka-aineiden hinnalla on merkitystä. Kasvikset ja hedelmät maksavat paljon, rasva ja sokeri ei. Kaurapuuro - ja suurimot olisivat suhteellisen edullisia mutta ne ei taida nuorille maistua, kotimaista ja paljon saa syödä lihoakseen. Sokerista tuodaan yli puolet, joten siitä ei tarvitse kotimaista tuotantoa syyttää yksinään.
Liikunnan puute on yksi iso tekijä. Kaiken maailman alustojen kehittäjät ovat vanginneet nuoret dopamiinipöllyssä tuijottamaan päätteitä. Urbanisaatio on monen kirjoittajan mielestä ainoa oikea suunta. Siinä samassa saattaa hyötyliikunnan määrä kuitenkin laskea merkittävästi.
Liikkumattomuuteen on varmasti useita syitä, mutta palveluiden käytöllä voidaan tehokkaasti tiputtaa oma arkiliikunnan määrä minimiin. Tilataan ruokaostokset kotiin, maksetaan puutarhurille ruohonleikkuusta tai hankitaan robotti, siivouksen voi ulkoistaa ja polttopuut mökille sekä kodin takkaan on mukavampi tilata kuin tehdä itse. Jää enemmän aikaa istumatyölle.
Tämä Ylen artikkeli muutaman vuoden takaa väittää ihan muuta. Välimeren maukkaiden halpojen ruokien maissa lihavuusepidemia tulee paisumaan, kun köyhät ja terveellisesti eläneet väestökohortit siirtyvät ajasta ikuisuuteen ja lihavat lapset kasvavat aikuiseksi. Elopainossa on momentumia, joten kun kerran ylipaino on saavutettu, on siitä eroon pääseminen varsin hankalaa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n tuore tilasto lasten ylipainosta vuosilta 2016–2017 kertoo karua kieltä elintapojen muutoksista. Vertailussa mukana olevien maiden ylipainoisimmat lapset asuvat nimenomaan Välimeren alueen maissa: Kyproksella, Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa.
Kansakunnan tasolla menee tosiaan noin, että me ostamme liikaa ruokaa saamatta syömisestä hyötyä, mikä kaiken päälle vieläpä tuhoaa terveytemme, joten ruoan hintaa täytyisi jotenkin nostaa kulutuksen vähentämiseksi. Maataloustukien ja ALV-alennuksen poistaminen olisi hyvä alku, mutta tupakka- ja alkoholiveron tapainen erityisvero ruoan hintaan voisi tulla myös tarpeeseen kunnes ruoka on niin kallista, ettei sitä enää osteta turhaan ylensyöntiä varten. Kaikkia syömishäiriöitä ei saada hintamekanismin kautta mitenkään hoidettua, mutta jos otettaisiin alkuun vaikka tavoitteeksi vaikka se, että 90% kansasta olisi normaalipainoisia, niin moni (mielen)terveysongelma ratkeaisi kuin itsestään ja lapsiakin syntyisi enemmän. Nythän ollaan sillä polulla, että ylipaino on ihmiselle pian normaali olotila ja terveellinen keho taas poikkeus.
Jotenkin tuntuu nihkeälle, jos syömisen määrää rajoittaisi se, että ei ole enempään varaa. Toivoisi, että ihmiset pystyisi ihan itse säätelemään sitä, mitä syö ja paljon syö. Mutta saahan sitä toivoa. Ostin Novoa ja Keskoa….
Eli ruuan hinta ylös ja sitten ihmetellään miksi ihmeessä pienituloiset eivät hakeudu niihin kuuluisiin korkean tuottavuuden hommiin että olisi rahaa ruokaan?
Nyt en lupaa Torstin pääsyä paikalle, mutta muuten täysin puolueellisesti voin sanoa näiden olleen kiva paikka vaihtaa kuulumisia tuttujen ja uusien omistajien kanssa omastakin puolesta.
Oman kokemuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole. Eli syy Suomalaisten lihavuuteen on ehkä kuitenkin jossain muualla. Toki näin kahvihuoneella syy voi olla vaikka närpiöläisen kurkkufarmarin.
