Jos vois tehdä tämmösen Osinko-Robinsonin, missä kiellettäis kaikilta osakeyhtiöitä määräajaksi osingonmaksu tilille ja firma sit ostais saman verran osakkeita markkinoilta ja siirtäis ne sun omistukseen, niin allekirjoittaisin sen välittömästi ![]()
Jos allekirjoittaneen osinkoraivo vaikuttaa kohtuuttomalta, niin sen takana on jatkuva tarve vääntää useiden eri ulkomaiden viranomaisten kanssa osinkoverotuksen oikaisemisesta, koska siellä on näitä osinkojen lähdeveroja, mitkä ovat Suomen verottajalle täysin tuntematon aihe. Kaikki tämä turha säätö verojen ympärillä voitaisiin välttää, jos yksikään yhtiö maailmassa ei enää ikinä maksaisi osinkoja.
Siis omien ostohan nimenomaan on strategianeutraali voitonjakotapa. Siinä tilanteessa sinä päätät itse, kuinka paljon voittoa nostat ja milloin. Osingot tungetaan kurkusta alas ilman, että tosiasiallisesti voisit vaikuttaa niiden määrään tai ajankohtaan.
Minusta on ihan aidon oikeasti vaikea käsittää, että herran vuonna 2025 edelleenkin löytyy tälle vastaväitteitä kun kyse on kuitenkin puhtaasti aritmetiikasta? Osinkoja jakamalla ainoa varma voittaja on verottaja ja se on pois myös osinkouskovaisten kukkarosta (en nyt viitsi tässä kohtaa edes mainita >10% osuuden porsaanreikää).
Olen asiaa ihmetellyt silloin tällöin ääneen ja vastauksena aina joko tonnin seteli, suunnaton närkästys ja selittely “valuaatiosta” jolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa koska voit aina myydä itsellesi osingon, tai sitten “joo, osaan minäkin matematiikkaa, mutta yritäppä selittää osinkopuolueelle”.
Olen asiaa ihmetellyt silloin tällöin ääneen ja vastauksena aina joko tonnin seteli, suunnaton närkästys ja selittely “valuaatiosta” jolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa koska voit aina myydä itsellesi osingon, tai sitten “joo, osaan minäkin matematiikkaa, mutta yritäppä selittää osinkopuolueelle”.
Ehkä osingot ovat ontologisten kysymysten ytimessä ja se että ihmiset ovat valmiita maksamaan osingoista omien ostoa enemmän on metafyysisen subjektivismi/objektivismi taistelun voittotanner, jossa joudumme toteamaan että kaikesta aritmeettisesta loogisuudestaan huolimatta omien ostot ei vain ole täällä meidän reunapörssiuniversumissamme todellisuutta tai siksi edes tavoiteltavaa. Niistä ei saa kategorista imperatiivia ihmiskokemuksen vinouman vuoksi, ja voi vain jäädä odottamaan kasvavia syysosinkoja kuuluisaa suomalaista piensijoittajaa siteeraten: Jumala on kuollut, missä ovat reaaliosingot?
Niistä ei saa kategorista imperatiivia ihmiskokemuksen vinouman vuoksi, ja voi vain jäädä odottamaan kasvavia syysosinkoja kuuluisaa suomalaista piensijoittajaa siteeraten: Jumala on kuollut, missä ovat reaaliosingot?
Käsittääkseni Nietzschen mielenterveyden romahdus 1889 tapahtui hänen keskusteltuaan Italiassa matkaavan suomalaisen osinkosijoittajan kanssa osinkojen mielekkyydestä.
Sitä aiemmin hän kirjoitti tunnettuja teoksia, kuten Iloinen osinko, Näin puhui Osinkko sekä Ecce Dividendum, sekä lanseerasi käsitteitä kuten yliosinko, osinkomoraali sekä Amor dividendum.
ihmiset ovat valmiita maksamaan osingoista omien ostoa enemmän
Varmaan näin. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että kuka asiasta lopulta päättää kun siitä kuitenkin päätetään vuodesta toiseen samaan suuntaan? Me tuulipuvut voidaan olla asiasta mitä mieltä vain, mutta se kuuluisa “joku” joka pörssiyritysten hallitukset ja johdon saa osinkojen kannalle on myös osinkopuoleen jäsen.
Näin puhui Osinkko
Tässä oli muistaakseni ihmisen korkeimpana muotona Überdividende. Tuosta Nietzschen mielenterveyden romahtamisesta on olemassa se hevosteoriakin. Sen mukaan Nietzsche olisi nähnyt miehen pieksevän niskuroivaa hevosta lähes puolikuolleeksi. Nietzsche oli juossut halaamaan hevosta itkien ja nähnyt kuinka paikalle oli tullut suomalaisen teleoperaattorin edustajia joilla oli enemmän osinkorahaa kuin mitä pystyttiin yhdessä keväässä jakamaan. Tuska ja vauriot aiheuttivat hevosessa voimakkaan metaanireaktion, minkä seurauksena suomalaiset ostivat saksalaista taikailmaa 4,3 miljardilla, minkä näkeminen ja nopea peilaus omaan tuotantoon ajoi Nietzschen 11 vuoden hoitolaitosputkeen eikä hän koskaan palannut edes puoliin sielun- ja ruumiinvoimiin.
Olen asiaa ihmetellyt silloin tällöin ääneen ja vastauksena aina joko tonnin seteli, suunnaton närkästys ja selittely “valuaatiosta” jolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa koska voit aina myydä itsellesi osingon, tai sitten “joo, osaan minäkin matematiikkaa, mutta yritäppä selittää osinkopuolueelle”.
Vastauksena lihavoituun, niin voin, mutta en halua myydä keväällä 2020, eikä se ollut ainoa vuosi, jolloin osinkojen tekeminen myymällä olisi ollut tuhoisaa.
Minun perusteluni ei ole tonnin seteli vaan keskituloisen vuosipalkka osinkoina ja vielä jonkin aikaa yli 20% vuodessa kasvava osinkosumma, kunnes lisäostojen hidastuminen taittaa eläkesalkun osinkosumman kasvun pienemmälle kaksinumeroiselle prosentille.
Totta kai voisin likvidoida salkustani paria heikkoa vuotta varten sata tuhatta jemmarahaa, mutta se olisi poissa 100% osakepainolla tuottavasta salkusta.
Omien ostopuolue kuulostaa hieman yliherkältä, kun jo pyyntö ostaa omia kohtuuhinnalla aiheuttaa närää?
suomalaiset ostivat saksalaista taikailmaa 4,3 miljardilla
Eivät ostaneet.
Ostivat vakuumia.
Radiotie ei tarvitse ilmaa. Joku tolkku pitää olla sarkasmissakin! ![]()
Saksa ei onneksi voi myydä avaruutta yläpuolellaan, kyllä nämä radiosignaalit olisivat kulkeneet Saksalaisessa julman kalliissa ilmassa. En tiedä oliko jotenkin taikavoimaista, mutta hintalapun perusteella näin voisi kuvitella.
ansiokkaasti esille tuomaa BCP:tä
nokareen
Yrititkö tuolla kirjainjärjestyksellä vähän sekoittaa pakkaa?
Kaikki tämä turha säätö verojen ympärillä voitaisiin välttää, jos yksikään yhtiö maailmassa ei enää ikinä maksaisi osinkoja.
Massimuijat ja muut listaamattomien omistajat:

Sen enempää osinko- ja omien ostokeskusteluun sotkeutumatta, olen huomannut että syöksyvuosina ei ole tarvinnut maksaa osingoista veroja Suomeen.
Aina jos joku rivi on riittävästi punaisella, myyn osakkeet ja seuraavana päivänä mietin josko ostan takaisin samat osakkeet ja vai jotain muuta. Jos ostan samat takaisin, niin yleensä olen pikkuisen kasvattanut positiota samalla. Näillä tappioilla olen kuitannut osingoista maksettavat (Suomen) verot ja seuraavana päivänä positio on ollut taas hieman suurempi.
Nykyään dipit kurotaan nopeasti umpeen, niin pitää toimia nopeasti että ehtii saamaan tappiot talteen.
Toki tappiollisten osakkeiden ongelmaa on vain kaltaisillani huonoilla sijoittajilla, jotka eivät osaa ostaa vain nousevia osakkeita.
Yrititkö tuolla kirjainjärjestyksellä vähän sekoittaa pakkaa?
Selvästi tahallinen jäynä peesailijoille, jotka eivät jaksa lukea perusteluita.
Toisaalta tämä BCP vaikuttaa kyllä kurssikäyrän perusteella varsin houkuttelevalta. Europankeilla on hyvä momentum ja tätä saisi nyt nousevalta MA50 liukuvalta.
Nimenomaan
, olisit ottanut kuvan tuosta Max aikaväliltä, näytti vähän erilaiselta…
Mistä tietää että rahaston tuottokehitys ei ole kummoinen:
Ennen:
Jälkeen:
Löydä yksi oleellinen muutos ![]()
Samaisesta sähkönlaskennan Liukurista suihki privaattiviestejäkin, ja kyllä se siltä näyttää, että voisi säästää oihan oikeita euroja. Pitäisiköhän sitä kenties yrittää voittaa oma luontainen laiskuus ja tosiaan siirtyä siihen pörssisähköön.
Seuraava luontaista laiskuuttani haastava kysymys onkin luonnollisesti, että onkos raati saanut merkittäviä säästöjä kilpailuttamalla vakuutusyhtiön?
Tästä kaikki ovat varmasti samaa mieltä ja siksi onkin vastenmielistä, että yritykset pakottavat osingot tilille täysin pyytämättä tai tarjoamatta minkäänlaista vaihtoehtoa olla ottamatta osinkoa vastaan.
Kyllä Hesulissakin on monta yhtiötä, jotka suojelevat omistajaa tarpeettomilta veroilta tekemällä sen verran paljon tappiota, että moni omistaja pääsee aktiivisella myynnillä hyödyntämään alentunutta omistaja-arvoa verotuksessa.
Suomalainen on valmis maksamaan isojakin rahoja, ettei vaan verottajalle mene mitään.
Vain toimarin naamavideo puuttuu, mutta se on yleensä lähetyksen vähiten lisäarvoa tuottava nettikaistan tuhlauskomponentti.
Tämähän on noiden videojulkkareiden eniten lisäarvoa tuova osa. Miltä toimari vaikuttaa kun esittelee lukuja ja mennyttä. Kaiken muunhan voi lukea raportista.




