Oon tästä täysin eri mieltä, mutta ennen kuin ristiinnaulitset mut, niin anna hetki selittää!
Netissä riittävän isolle yhteisölle viestiessäsi sulla tulee aina olemaan tietty vakio-osuus vihaajia, tietty vakio-osuus faneja ja sitten myös suurin joukko neutraalisti sinuun suhtautuvia. Polarisoivalla viestintätyylillä, josta allekirjoittanut on varmaankin jonkinlainen hyvä esimerkki, voidaan vähentää neutraalisti suhtautuvien määrää ja julkisuuskuvan hallinnalla pystytään vaikuttamaan fanien ja vihaajien suhteeseen, mutta kumpaakaan et saa milloinkaan painettua nollaan. Jopa sarjamurhaajat saavat fanikirjeitä vankilaan.
Elämässä kun sattuu kaikenlaista, niin välillä kun voitat ja onnistut, saat paljon viestejä faneilta ja sitten kun tapahtuu kämmi tai muu onnettomuus, niin vihaajat aktivoituvat. Yleensä ne määrät jäävät kuitenkin absoluuttisesti aika pieniksi, mutta ongelmaksi tulevat meidän apinan aivot, jotka eivät ole vielä sopeutuneet someaikakauteen.
Jos sulle tulee vaikkapa viisi erittäin ikävää viestiä peräjälkeen, niin siihen on vaikea intuitiivisesti suhtautua niin, että kyseessä on vain häviävän pieni joukko suuresta massasta. Tunnetasolla me laumaeläiminä helposti ekstrapoloimme tämän murskaavan tunteen koskemaan isompaa joukkoa. Että nyt KAIKKI ovat tätä mieltä ja vihaavat sinua, vaikka todellisuudessa isoin osa ihmisistä on hyvin itsekeskeisiä eikä heitä suuremmin kiinnosta sinun huolesi ja murheesi, kun heillä on omat ongelmansa fokuksessa.
Julkisuudessa toimimiseen ei oikein opeteta missään, joten yleensä ihmiset lähestyvät näitä tilanteita naiivisti uskoen, että kunhan on mahdollisimman avoin ja selittää oman näkökulmasta ja tarkoitusperänsä, niin vihaajat katoavat. Sitten kun huomataan, että ei se maailma niin toimi, niin käperrytään siilipuolustukseen ja viestitään mahdollisimman vähän ja neutraalisti, ettei vain provosoitaisi vihaajia.
Sitten ehkä ajan kanssa opitaan elämään sen faktan kanssa, että jos sulla on iso ihmisjoukko, niin aina sinne mahtuu erikoisempia tapauksia, outoja parasosiaalisia suhteita ja monimutkaisia mielenterveydellisiä haasteita. Ekan kerran kun saat viestin, että “peesasin sun sijoitusta ja hävisin kaikki rahani, tapa ittes,” tai “luin sun analyysin ja myin ennen kurssiromahdusta, jonka ansiosta lapseni sijoitussalkku pelastui,” niin se herättää varmasti voimakkaita tunteita suuntaan tai toiseen, ennen kuin asian osaa laittaa oikeaan mittakaavaan.
Tämän vuoksi olen sitä mieltä, ettei Kinnusta ja Juvaa lyödä kuin vierasta sikaa. Kyseessä ovat eräät Suomen näkyvimmistä sijoittajista ja analyytikkokasvoista, jonka vuoksi heillä on luontaisesti isot määrät sekä faneja että vihaajia. Jos lasket vaikkapa foorumilla kaikki Mallisalkku-meemit, kritiikin ja asiattomat viestit yhteen mitä viimeisen viikon aikana on tullut, niin huomaat kyllä määrän olevan hyvin maltillinen kokonaispopulaatioon verrattuna. Tietty ne viestien herättämät (myötä)tunteet ovat todellisia, mutta sitten jos/kun Mallisalkku vetää muutaman hyvä vuoden, niin fanit aktivoituvat suitsuttamaan Mallisalkkutiimin neroutta osakepoiminnassa. Näin tämä julkisuushomma nyt vain sattuu toimimaan 
