Hieman aiemmilta vuosilta Kone. Kansainvälistyminen alkoi Asean hissiliiketoiminnan ostolla.
Ei noita epäonnistumisiakaan pidä liikaa märehtiä Pörssihistoriahan on täynnä epäonnistumisia kaikkialla ja kaikkina aikoina. Sitä se Schumpeterin luova tuho tarkoittaa
Tähän kytkeytyvät myös Hiab ja Kalmar. Kummankin yhtiön nimikin on peräisin ostetuilta ruotsalaisyhtiöiltä.
Sitten on tietysti Sampo eli If. Sampo osti Ifin 2004 Skandialta ja Storebrandilta.
Yleisesti ottaen useimmilla pörssin kansainvälisillä suuryrityksillä on enemmän tai vähemmän hyvät asemat Ruotsissa ja usein taustalla on vuosikymmenten uurastus sekä yrityskauppoja.
Laskin jälleen Joel Greenblattin taikakaavan ja Inderesin datan perusteella edullisimmat Inderesin seuraamat yhtiöt käyttäen vuosien 2024-27 toteutuneita lukuja ja ennusteita. Kaava asettaa kaikki 168 yhtiötä järjestykseen Ebit/EV-luvun ja ROI% suhteen (parhaalle 1p, huonoimmalle 168p) ja ynnää pisteet yhteen. Käytin yksinkertaisuuden vuoksi ROI% alkuperäisen ROIC% sijasta.
#.
Yhtiö
Inderesin suositus
pisteet
1.
Tekova
Buy
6
2.
Fondia
Accumulate
22
3.
Raute
Accumulate
23
4.
Nurminen Logistics
Accumulate
26
5.
Titanium
Reduce
32
6.
Tecnotree
Reduce
35
7.
United Bankers
Reduce
36
8.
Alexandria Group
Reduce
36
9.
Nordea Bank
Accumulate
43
10.
GRK Infra
Reduce
44
11.
Multitude AG
Accumulate
46
12.
Viafin Service
Accumulate
52
13.
Consti
Accumulate
53
14.
Incap
Accumulate
58
15.
Digia
Accumulate
63
16.
Taaleri
Buy
63
17.
Sotkamo Silver
Reduce
67
18.
Aktia Pankki
Accumulate
69
19.
HomeMaid B
Reduce
70
20.
Kalmar
Reduce
72
21.
Evli
Buy
74
22.
CapMan
Accumulate
76
23.
Detection Technology
Accumulate
79
24.
F-Secure
Accumulate
82
25.
Wulff Group
Reduce
83
26.
Verve Group
Buy
84
27.
Orthex
Accumulate
86
28.
Aallon Group
Accumulate
87
29.
Kemira
Accumulate
89
30.
Valmet
Accumulate
90
Tekova selvässä kärjessä viime aikojen kovasta kurssinoususta huolimatta. Myös toinen viime aikojen tekninen listautuja GRK kymmenen sakissa.
Mielenkiintoinen kokeilu, mutta eihän tuo pisteytys enää ole taikakaavan mukainen, kun olet korvannut ROIC:n ROI:lla. Saman suuntainen se varmasti on, mutta tuossa nyt olennaisesti muuttuu Joel Greenblattin idea.
Tiedän tuon tunteen kakkossijasta… Jee podiumille, mutta sitten toisaalta kaikki se kiva (palkinnot) jää saamatta. Woo-helvetin-Hoo. En yritä kiertää veistä haavassa, mutta etenkin tuo Inden tuotepalkinto piristää mieltä!
Sanottakoon teikäläisen pitchistä, että se motivoi itseni kirjoittamaan omani! Olin jonkun verran lueskellut Uberista (ja Grabista), mutta vasta pitchisi jälkeen mietin, että samantienkö sitä sitten vähän syvemmälle sukeltaa Grabin maailmaan, kun Uberista on jo tehty niin hyvä pohjatyö valmiiksi!
Ja ihan näin meidän kesken, pidin pitchisi laadusta todella paljon. Toivon, että kirjoitat foorumille vastaavia postauksia jatkossakin. Etenkin niiden osakkeiden ketjuihin, joita itse omistan.
Jos joku on kiinnostunut LapWallista sijoituskohteena, niin nyt kannattaa olla valppaana. Laadin artikkelia yhtiöstä, ja jutussa myös yksityissijoittajat pääsevät esittämään kysymyksiä toimitusjohtaja Jarmo Pekkariselle. Kysymyksiä on jo tullut hyvä määrä, mutta aina niitä mahtuu lisääkin.
Olen lueskellut Canatun ketjua ja laitoin simppelin kysymyksen tekoälylle, jossa pyysin vertailemaan yhtiötä tärkeimpiin kilpailijoihin. Vastaus oli mielenkiintoinen ja siitä tuli mieleen yksi vuosien takainen Dilbert strippi.
Ajattelin eka pistää Kiina ketjuun, mutta ehkä tämä on tyyliltään enemmän kahvihuone kamaa. Huumorilla tehty video Kiinan ruoankuljetusfirmojen välisestä sodasta, joka sai kuitenkin miettimään laajemmin Kiinan kotimarkkinan dynamiikkaa.
Wolt ja Foodora vain nostavat hintoja, mutta Kiinassa markkinatalous ei tälläistä tunnu sallivan, vaikka voisi kuvitella että markkinaa riittäisi jaettavaksi. Sama näkyä myös Kiinan sähköautomarkkinoissa. Kärjistäen voisi sanoa että länsimaissa kilpailuviranomaiset yrittävät luoda kilpailua, Kiinassa valtio pyrkii estämään hintasotien eskaloitumisen.
Ruoankuljetusyritysten esimerkki todistaa hyvin, että pari yritystä ei välttämättä tarkoita suoraan staattista oligopolia vaan voi myös johtaa kuluttajille mukavaan tilanteeseen. Suomen päivittäistavarakauppa voisi hakea Kiinasta oppeja.
Yleistäminen on aina riskistä puuhaa, mutta väitän että tämä viimeiseen asti kilpailu on todella syvällä paikallisessa bisneskulttuurissa. Verneri on varteisaan tainnut mainita, miten Kiinan kotimarkkinayritysten pääomanntuotto on surkea. Maan pörssinkin kehitys on ollut aneemista. Kun katsoo miten pienten marginaalien bisnekseen ollaan valmiita kaatamaan miljardeja ilman pitkän tähtäimen suunnitelmaa markinaosuuksien hetkelliseksi voittamiseksi, en tätä yhtään ihmettele.
Ei olla kovin kaukana tilanteesta, missä hän alkaa erottamaan epämieluisia toimitusjohtajia. Tässä vaiheessa en enää yllättyisi lukiessani sellaista uutista.
On tietysti hiukan eri asia kaataa niihin rahaa maassa jossa on satoja miljoonia potentiaalisia asiakkaita ja esim. keskiluokan kasvutahti on hurja. Toisaalta kun valtiovalta voi tehdä juurikin mitä haluaa minkäänlaisesta regulaatiosta täysin välittämättä, voi kilpailuasetelma ja yritysten asema yleisemminkin olla hieman meikeläisestä poikkeava. Puhumattakaan kulttuurista joka perustuu suhteisiin ja lahjontaan sekä äärimmäisen tarkkaan yhteiskuntaluokitteluun ilman minkäänlaista yksilönvapautta tai esim. työntekijän oikeutta mihinkään.
Miten en näe tuossa suomalaisille oikeastaan mitään opittavaa?
The Economistilta vähemmän meemejä sisältävä artikkeli Kiinan ruokalähettisodasta.
Tässäkin tuodaan esiin, miten veristä kilpailu Kiinan kotimarkkinoilla on ja miten se kulminoituu ruokalähettipalveluihin. Ehkä olen väärässä, mutta on vaikea nähdä että alennuksiin syötetyt miljardit tuovat pidempiaikaista etua ja pääomanpalautusta riittävällä skaalalla.
Alkaa tuntua että mikä tahansa toimiala, jos tuotteella ei pysty erottautumaan ja hinta merkittävä valintakriteeri, on sijoituksille hyvin haastava saada tuottoa Kiinan markkinassa.
Pohdin kevyesti yhtä rajattua ilmiötä Kiinasta ja heitin miten Suomen ruokakauppa saisi olla kilpailumpaa kolmen toimijan kesken. En analysoinut yhteiskuntaa syvällisemmin tai ehdottanut opintomatkaa Pekingiin.
Pelkkä matala P/B-luku ei vielä tee osakkeesta houkuttelevaa, jos ROE on pysyvästi matala – se voi viitata tehottomaan pääoman käyttöön tai liiketoimintamallin heikkouteen. Jos yhtiöllä on korkea ROE ja samalla P/B-luku on kohtuullinen tai alhainen, yhdistelmä tarjoaa sijoittajalle mahdollisuuden löytää tehokkaasti pääomaansa hyödyntäviä ja silti tasearvolla maltillisesti hinnoiteltuja yhtiöitä.