Voi hitto olipa pahasti missattu tämä kohta nro 1. Anteeksi, menen poistamaan viestini.
Anteeksipyyntö hylätty turhana😄 Ihmettelin vain, että ensin kisa on niinkin virallinen ja vakava, että on ihan lakitiimin disclaimer ja sitten pari viestiä myöhemmin säännöt onkin jo unohdettu.
Muistetaan myös kunnallisvero:
Myönnän, että tuomaristo yllätettiin tällä @timontti pitchillä housut kintuissa viikonlopun kynnyksellä. Käsi siis pystyyn virheen merkiksi, etten heti puuttunut tähän sääntörikkomukseen, mutta hyvä että täällä on tarkkaavaisia silmäpareja ja asia saatiinkin jo ratkaistua.
Moni etätyöläinen herää vain hieman ennen palaveria.
Ei ainakaan vielä muuria.
Valokuitusen YouGovilla teettämän Suomalaisten Digiarki 2025 -tutkimuksen mukaan että etätyöläisistä noin viidennes herää aamun ensimmäiseen palaveriin viime tingassa, vain 0–15 minuuttia ennen palaverin alkua.
MINÄ:
Juurikki kirjoittaa yleensä asiaa, mutta verokarhu pyysi pientä oikaisua. 16,5 % tulovero on vasta alkuruoka — pääruokana tarjoillaan sivukuluja. Lopputulos: helsinkiläisen 17–52-vuotiaan, kirkkoon kuulumattoman mediaanityypin 3 600 €/kk palkasta syntyy työnantajalle maksettavaa 4355 € ja siitä noin 38 % katoaa verottajalle ja eläkeyhtiölle. Palkasta nipsaistaan omansa ja työnantaja heittää vielä päälle oman sivukululastinsa.
Oulussa palkkapäivä on vähän niin kuin joukkuelaji: noin 40 % palkasta juoksee heti muille kuin tekijälle — ja pienemmillä paikkakunnilla talkoohenki on vielä vahvempi. Kuntaverot kiittää, Veronmaksajain Keskusliitto nyökkää: Suomessa työn verotus on melko ärhäkkä. Kuntaverot - Veronmaksajain Keskusliitto ry
Tässä on hyvä Henri Huovisen ajatuksia herättävä tviitti.
Upea debyytti foorumille @RentaPoRenta !
Toivottavasti saamme lukea analyyttisia kirjoituksiasi myös jatkossa!
Mukava huomata että joku muukin on huomannut Hacksawn potentiaalin Tässä on jo itse joutunut miettimään että onko kyseisessä yhtiössä jotain vikaa mitä en itse näe.
Tuore Pörssipäivä on jälleen ilmestynyt → https://x.com/JuhaHaanpera/status/1957060204689752232
Tässä jaksossa Mikko Jylhä pureutuu ajankohtaisiin talouden ilmiöihin yhdessä asiantuntijavieraidensa kanssa. Keskustelemassa päästrategi Valtteri Ahti Evlistä ja senioristrategi Tuukka Kemppainen. Keskustelussa nousevat esiin korkomarkkinoiden viimeaikaiset liikkeet, osakemarkkinoiden epävarmuus ja se, millaisia vaikutuksia maailmantalouden jännitteillä on sijoittajien näkymiin. Vieraat avaavat näkemyksiään siitä, missä vaiheessa sykliä nyt ollaan, millaisia mahdollisuuksia ja riskejä markkinoilta löytyy ja miten piensijoittajan kannattaa tällaisessa tilanteessa toimia.
En lähtenyt tarkistamaan laskelmaasi, vaikka erotus näyttääkin mielestäni yllättävän isolta? Tarkan laskelman tekemiseen pitää kuitenkin ottaa huomioon kaikki fiskaaliset maksut, esim. eläkevakuutusmaksu, jota eläkeläiseltä ei peritä lainkaan, sekä sairausvakuutusmaksu, joka peritään korotettuna.
Muutamassa keskustelussa toin esiin tämän näkökulman, kun tyypillisesti vähiten veroja maksavat kritisoivat heitä enemmän veroja maksavia liian vähäisestä veronmaksusta. Ahneimmat ovat tosiaan valmiita niinkin aggressiiviseen verosuunnitteluun, että maksavat veroa vain pienestä palkkatulosta eikä pääomatulosta lainkaan! Näin toimii kansakunta, joka on valmis maksamaan satasen siitä ilosta ettei naapuri saa viisikymppistä!
Arvatenkin suomalaisessa keskusteluympäristössä ei ole kovin mediaseksikästä ilmaista näkemystään suurituloisen eläkeläisen verotuksesta.
Analyysi: Orpo onnistui siinä, mihin Antti Rinteen poliittinen ura kaatui. Rinne yritti työntää näppinsä suoraan eläkerahastoon, mistä rikoksesta aivan ansaitusti tulikin karttakeppiä kynsille. Orpo antaa eläkkeiden nousta indeksin mukana ja verottaa sen jälkeen inflaatiota.
Koska inflaation vaikutus ei siirrä riittävän suurta osaa eläkkeistä valtion kassaan, solisalirattiveron alarajaa laskettiin eläkeläisiltä samalla kun sitä nostettiin palkansaajilta. Katson henkilökohtaiseksi meriitikseni, että olen ollut maksamassa kateusveroa niin kauan kuin solidaarisuusvero on ollut olemassa, ja nyt entistä isompi osa eläkkeestänikin pääsee tämän “edun” piiriin.
En valita omasta puolestani, kun itse saa valita niin täällä maksajan puolella on mukavampi olla. Mutta olisi kiva, jos asioista pystyttäisiin puhumaan niiden oikeilla nimillä. Nykysuomessa se ei tällaisten laskutaitoisten foorumien ulkopuolella ole käytännössä mahdollista.
Juuri näin! Tämän lisäksi kerran kerrasta joko taktisesti unohdetaan tai ei oikeasti edes ymmärretä jokaisen osinkoeuron kaksinkertaista verotusta. Sen seurauksena jo 30% verokannalla osinkoeuron veroasteeksi muodostuu hieman yli 40%, mikä tarkoittaa että alle kuusinumeroisella palkalla on turha huudella kevyeksi kuvitellun pääomatuloverotuksen perään…
…etenkään kun AY-liike ei maksa miljardisijoitustensa tuotosta pennin jeniä veroa.
Tämä vielä erikseen. Ikäluokat eivät tosiaan ole tasa-arvoisia. Ensimmäisinä eläkkeelle päässeet eivät kustantaneet omia eläkkeitään. Eläkerahastoja alettiin (uutena yrityksenä) rakentaa määrätietoisesti vasta 1990-luvun alussa.
Nyt viimeisinä eläköityneiden palkoista on peritty aivan riittävästi heidän eläkkeisiinsä vaikka koko ikäluokka eläisi satavuotiaaksi. Ongelma ei ole rahan määrä, jota on peritty riittävästi. Ongelma on, että niitä varoja ei ole rahastoitu vieläkään riittävässä määrin ja niitäkin vähiä mitä on rahastoitu, on eläkesijoittamiseen täysin sopimattoman ja asiantuntemattoman riskin käsitteen perusteella tuhlattu varmaa persnettoa tuottaneisiin korkospekulaatioihin.
Onneksi tilanne lähti oikenemaan tuon osakepainoaivopierun osalta ja nythän tilanne on sitä parempi mitä nuoremmin silmin sitä katsoo.
Kurkkasin tuossa, että olisikohan tästä vuodesta tulossa nettovarallisuuteni kasvattamisessa jopa viime vuoden ihan hyvää +23%:n kasvua parempi, tässä vaiheessa jo +19%, kun vuotta on vielä ihan hyvin jäljellä. Iloinen myös siitä, että yhtäkään tappiollista vuotta nettovarallisuuden kehityksen osalta ei ole siitä lähtien, kun sijoittamisen aloitin.
Tykkään jopa enemmän erillisessä Excel-taulukossa seurata nettovarallisuuteni kehitystä, kuin salkkujen tuottojen kehitystä. Kun nettovarallisuus kerran kasvaa jo hyvin viisinumeroisessa luvussa vuosittain, niin kai sieltä sitten sijoituksillekin jotain tuottoa tulee. Sitä on vaan niin tyytyväinen vähään, kun sijoitussuunnitelma on reilassa ja riskitasot hallinnassa.
Tämä oli nyt tällainen randomi tyytyväisyyspostaus, kun takana on jo yli viikon verran nielutulehdusta ja särkylääkkeen voimin puoliteholla elämistä. Huomenna testaamaan, olisiko minusta jo vihdoin työtä tekemään.
Tähän vielä se, että Kemiönsaarella on paljon rantaviivaa minne on rakennettu mökkejä. Kesäkaudella väkimäärä vähintään tuplaantuu talveen verrattuna.
Kaipaan itsekin possuja ja toivon vähemmän kirjoittelun olevan väliaikainen vaihe.
Ymmärrän myös, miksi karhuisten näkökulmien toistelu ei aina maistu.
“Markkina voi pysyä irrationaalisena pidempään, kuin (shorttaavalla) sijoittajalla riittää maksukyvykkyyttä” totesi itsekin pörssissä spekuloinut Keynes aikoinaan. Ajoittaminen on vaikeaa, ja sekä nousut että laskut (ainakin Helsingin pörssissä) osaavat usein yllättää kestollaan. Karhuilija voi olla lopulta oikeassa, mutta esimerkiksi kaksi vuotta sitten lausutut kommentit varovaisuuden puolesta voivat pitkään näyttää “väärältä” osakkeiden jatkaessa nousuaan. Sitten kun joskus taas romahdus tulee, ei kannata mennä toteamaan “minähän sanoin” väelle jonka näpit palaa viimeisimmissä meemiosakkeissa. Sosiaalisesti karhuilu ei ole siis palkitsevaa.
Sijoituskeskusteluissa lyhyen aikavälin kurssiliikkeillä tuomitaan nopeasti väärässä olleet. Se tekee julkisesta karhuilusta sitäkin raskaampaa nousumarkkinassa (karhuille nauraminen on tunnistettava vaihe nousumarkkinassa). Jos joku onnistuu strapetsitaiteilemaan ilman suojavälineitä kahden pilvenpiirtäjän välin kerran, kaikki läsnäolijat todennäköisesti tajuavat riskit: tuo seikkailija olisi voinut päätyä pannukakkuna asfalttiin. Mutta pörssissä vastaava käytös onnistuessaan leimataan jatkuvasti toistettavaksi neroudeksi jota muut alkavat seuraamaan innokkaasti perässä. Kriitikot ovat yksinkertaisesti väärässä, koska kukaan ei ole vielä pudonnut. Keskivertosijoittaja ei välttämättä ei näe nyansseja keskustelussa. Karhu leimataan nopeasti “permabeariksi”, vaikka näin ei asian laita olisi.
Hyvä karhuilu tuo valtavasti arvoa keskusteluun. Se muistuttaa riskeistä, miksi osakkeiden tuottovaade on yleensä ~10 %, eikä 2 %. Miksi joskus on ihan ok hodlata käteistä parempia ostopaikkoja varten. Keskustelulla ja siitä päätellen myös ajattelullakin kun on tapana vinoutua markkinan liikkuessa pitkään yhteen suuntaan. Nousu humalluttaa, lasku turruttaa. Silloin tarvitaan vaihtoehtoisia näkemyksiä tunnelmaa raikastamaan.
Mielenkiintoinen nosto. Käsittääkseni tämä on softa firma, mutta AI disruptoi sen myyntiä kun ihmiset eivät etsi tietoa ja klikkaile “kuten ennen” ja sen sijaan kysytään tekoälyltä alati useammin.
Kirjoitin tästä tekoälyn tuomasta rahavirtojen uudelleenjaosta aiemmin Premium-artikkelin. Kun esimerkkejä disruptiosta alkaa pintaantua lisää, pitänee palata uudelleen aiheen pariin.
Sama kohtalo uhkaa monia muita netin mainosrahoitteisia palveluita. Ei ihmiskävijöitä, ei klikkejä, ei mainosnäyttöjä. Internetin vahingossa mainosrahoitteiseksi vääntynyt ekonomia on pilalla - paitsi jollei jokin portinvartijapalvelu estä pelkkää hiekkaa konesalin lattialle tuovia käyttämästä sisältöjä ilman korvausta. (LinkedIn-postauksessa mainitulla Cloudflarella taitaa olla tällainen portsaripalvelu tarjoamassaan.)
Virallisempaa tekstiä hamuaville suosittelen The Economist -lehden artikkelia otsikolla “AI is killing the web. Can anything save it”.
Onko täällä suositella vapaasti saatavilla olevia DCF-pohjia jotka hyväksi havaittu? Töissä tulee vilkuiltua tuloslaskelmaa ja tasetta mutta omaa arvonmääritystä ei ole tullut vielä tehtyä. Tämä voisi olla seuraava kehitysaskel sijoittajana ja mm. huomioida turvamarginaalia paremmin. Tähän asti olen lukenut foorumia, käyttänyt screenereitä ja katsonut arvostuskertoimia mutta näillä taidoilla jää kyllä kuukävely tekemättä.
Olin muutama vuosi sitten vastaavassa tilanteessa. En itse löytänyt riittävän selkeitä tai helppokäyttöisiä pohjia. Vahva suositus sille, että lähdet tekemään omaa pohjaa, vaikka virheitä sattuisi matkalle. Pakottaa oppimaan.
Aloitin itse sillä, että ronsikisti kopioin muutaman yhtiön analyytikon DCF-mallit ja oletukset. WACC tein itse. Tekoälyltä tuli kysyttyä sekä googletettua jatkuvasti, kun yritin ymmärtää mallin perusteita. Pikkuhiljaa sitten perusymmärryksen jälkeen omia oletuksia kehiin.
Täysin noviisi olen edelleen, ja lähes varmuudella virheitä tai virheoletuksia mukana.
En tiedä tuleeko tehtyä parempia sijoituspäätöksiä, mutta psykologisesti toimeksiannot muuttuneet helpommiksi, kun on oma kvantitatiivinen näkemys arvostuksesta muodostettu oli se sitten ajan saatossa oikea tai väärä.
Ehkä lopulta se suurin ilo harjoituksesta on toimeksiantopäätöksissä pakottaa ajattelua niihin tulevaisuuden kassavirtoihin, vaikka nykyisen vuoden kertoimet näyttäisivätkin kuinka “halvoilta” tai “kalliilta”