Inderes Oyj - "Yhtiö kuuluu kaikille"

Kieltämättä, kun osakekurssia katsoo, niin jotain perää kirjoituksessasi on. Maailma on kuitenkin monimutkainen, ja investointien tekeminen ei aina näyttäydy yrityksen sisällä kovin suoraviivaisena – siis kannattavina ja järkevällä tuotto/riski-suhteella tehtyinä investointeina. Ruotsin valloitus on tästä hyvä esimerkki, eikä se ole mennyt kovin hyvin. Kysymys ei siis aina ole pelkästään halusta investoida, vaan myös siitä, että investoinnit täytyy pystyä suorittamaan hyvin.

Ehkä myös muissa Pohjoismaissa pitäisi painaa enemmän kaasua? Itse hain aikaisemmalla viestillä konkretiaa siitä, mitkä olisivat käytännön tasolla järkeviä investointeja, joissa olisi hyvä upside suhteessa riskiin.

Tämä siksi, ettei keskustelu jäisi pelkästään kritiikkitasolle, vaan ohjaisi keskustelua rakentavaan suuntaan.

14 tykkäystä

Kasvuahan tulee aikanaan IPO-ikkunan auetessa kunnolla. Hankalaa asiassa on, että se tekee liiketoiminnan kehityksestä syklistä ja kasvu on ehdollista pääomamarkkinoilla.

8 tykkäystä

En koe, että minulla olisi hirveästi lisäarvoa annettavana siinä keskustelussa, että millä yksityiskohtaisella tavalla kasvuinvestoinnit lopulta tulisi käytännön tasolla suorittaa. Onneksi siellä yrityksessä on kovapalkkainen operatiivinen johto, jonka roolina on murehtia eksekuution yksityiskohtia joka ikinen arkipäivä. Me sijoittajat voimme paremmin kommentoida Inderesin strategiaa ja että onko pääoma kohdennettu parhaalla mahdollisella tavalla eri kohteiden välillä, sekä omistajien voitonjakoa.

Tämä olisi siis markkinasyklin heiluntaa, ei varsinaisesti kasvua, ellei sitten markkina kokonaisuudessaan kasva syklin yli. Jotta aitoa ja merkityksellistä kasvua saataisiin, pitäisi avata uusia markkinoita erityisesti Pohjoismaiden ulkopuolelta.

21 tykkäystä

No ei nyt tietenkään yksityiskohtaisesti, mutta edes isommalla pensselillä. Itse yrittäjänä ehkä kiinnostun helposti pohtimaan myös asioita pöydän toiselta puolelta, vaikka ei minullakaan mitään yksityskohtaista annettavaa tietenkään ole. Mutta ehkä viisanta antaa asian olla ja keskittyä sijoittajan näkökulmaan, kuten totesit.

7 tykkäystä

Miksi ei käyttäisi mainitsemiasi “lypsylehmiä” tämän softabisneksen kasvun rahoittamiseksi? En näe mitään itua pyöräyttää sitä ulos, ja antaa tästä yrityksen potentiaalisesti arvokkaimmasta osasta osuuksia pois ulkopuolisille rahoittajille nykyisten omistajien kustannuksella.

Inderes on lisännyt hallitukseensa nimenomaan tätä nopean skaalauksen softabisnesosaamista. Meillä on toistaiseksi todisteita vain erinomaisen nopeasta kasvusta tälle uudelle, tyhjästä rakennetulle bisnekselle. En ymmärrä perusteita sille väittämälle etteikö yhtiössä ole osaamista tämän bisneksen skaalaukseen. Toistaiseksi näyttää erinomaiselta.

Mielestäni täysin absurdia todeta, että orgaaninen kasvuvaihe on nyt pysyvästi päättynyt. Etenkin Suomen talous on mörninyt nyt useamman vuoden. Yhtiö on silti onnistunut kasvamaan, vaikkakin maltillisesti. Olisiko paremminkin mahdollista, että kasvu jatkuu normaalissa markkinaympäristössä? Suomessa rajat tulevat toki pian vastaan. Ruotsissa onnistumisen merkitystä ei voi painottaa tarpeeksi, koska yhtiö on valinnut sen KV-avaukseksi. Mikäli Inderes onnistuu avaamaan pelin Ruotsissa, on yrityksen vauhdikkaampi orgaaninen kasvuvaihe vasta alussa.

24 tykkäystä

@studentcoverage_team Sami ja Vilho ovat antaneet kommenttinsa Inderesin negarin jälkeen. :slight_smile:

Inderes antoi negatiivisen tulosvaroituksen ja laski kuluvan vuoden ohjeistustaan perjantaina 10.10. Yhtiö arvioi nyt liikevaihdon kasvavan hieman tai pysyvän edellisvuoden tasolla, ja oikaistun EBITA-marginaalin olevan noin 11 prosenttia. Aiemmin ohjeistettiin liikevaihdon kasvavan ja marginaalin paranevan edellisvuodesta (11,6 %). Ohjeistuksen laskun taustalla on odotettua heikommaksi jäänyt projektiliikevaihto, joka on painanut etenkin tapahtumaliiketoimintaa ja Ruotsin liiketoimintaa. Asiakkaiden jatkuneet säästöpaineet ovat johtaneet suurten tapahtumien skaalautumiseen pienemmiksi ja tuotantojen siirtämiseen, mikä on heikentänyt loppuvuoden näkymiä.

13 tykkäystä

Jaan tämän tähänkin ketjuun:

Viides Elämää toimikunnassa-kirjoitus on julkaistu. Kuivakassa tekstissä käyn läpi yhteisölle teetetyn hallituskyselyn tulokset. Kirjoituksen hauskinta antia onkin tekoälyn tekemä tiivistelmä. “Näkemyksemme mukaan…”

13 tykkäystä

Mielestäni vastasin kyllä viestissäni nostamiisi aiheisiin, mutta kokeillaan uusiksi.

Eli keskeinen teesini oli, että lypsylehmien rahaa ei voida käyttää softabisneksen investointeihin, koska ne rahat on jo varattu strategian mukaisesti joka vuosi kasvaviin osinkoihin. Lisähuomiona yhtiö omaa myös vahvan aversion velkavivun hyödyntämiseen, joten kasvuun ei jää paljoakaan irtonaista pääomaa suunnattavaksi.

Tein tästä ‘hieman’ kärjistetyn kuvan selittämään, että mikä tässä yhtälössä minun mielestäni mättää:


Nää roolit pitäis vaihtaa päittäin ja jakaa vain minimaalisia osinkoja tai mieluiten ei ollenkaan, niin kauan kun hyviä investointikohteita löytyy.

Toistaiseksi Inderes ei ole osoittanut kykyä laajentaa bisnestä orgaanisesti kansainvälisessä ympäristössä ja kasvu on ollut vahvasti yritysostovetoista (mm. Financial Hearings ja Streamfabriken). Osaamista varmasti saadaan uusilta hallitusjäseniltä, mutta ihmisvetoisen asiantuntijayhtiön on vaikea muuntautua softavetoiseksi yhtiöksi ja pörssissä on näistä vastaavanlaisten tilanteiden haasteista paljon varoittavia esimerkkejä. Vaikkapa Talenom, Solteq, Vincit ja Fondia. Talenom viimeisimpänä on vihdoinkin eriyttämässä softapuolen omaksi firmakseen, mutta samoja virheitä ei Inderesin tietenkään ole pakko toistaa, vaan sen eriyttämisen voi myös tehdä aikaisessakin vaiheessa :smiley:

Spin-offit luovat arvoa mahdollistamalla oikeanlaisen organisaation ja fokuksen yrityksen ydinliiketoimintaan. Nykyisellä organisaatiorakenteella Inderesin on täysin mahdotonta laajentua esimerkiksi ratkaisevan tärkeille Yhdysvaltojen markkinoille, koska Eventsejä ja Research puolta ei ikinä saataisi siellä ajettua ylös, kun taas Softwaren näkökulmasta sellaista pitäisi alkaa jo nyt availemaan, jotta kovaa 30%+ kasvua saataisiin pidettyä yllä seuraavat 10+ vuotta.

En näe Suomen talouden yhteyttä orgaaniseen kasvuun, vaikka syklistä onkin jatkossa odotettavista jonkinlaista väliaikaista myötätuulta ja korkea inflaatio on viime vuosina mahdollistanut tavanomaista isommat hinnankorotukset. Suomen markkinassa on hyvin vähän enää otettavaa jäljellä, toisin kuin vaikkapa Ruotsissa, joten Suomen osalta pysyvää kasvua tuskin enää hirveästi saadaan.

Liikevaihto ei synny tyhjästä, vaan nykyistä vauhdikkaampi orgaaninen kasvu Ruotsissa vaatii lähtökohtaisesti nykyistä isompia kasvuinvestointeja. Nyt tehdään pieniä kasvuinvestointeja, joten odotettavissa on jatkossakin vain pientä orgaanista kasvua, vaikka sillä pienellä kasvulla onkin varmasti pitkä häntä markkinan isosta koosta johtuen.

31 tykkäystä

Olen kyllä samaa mieltä, että Inderesin tulisi investoida jotta Suomen markkinan aiheuttamasta pullonkaulasta päästään eteenpäin. Mutta en usko että nykyinen voitonjakopolitiikka estää investointeja. Viime vuonna Inderes jakoi omistajilleen 1,6M€ (1,485M€ osinkoja, 0,15M€ omien ostoja) n. 3M€ rahavirrasta, mutta investoi taseen kautta vain n. 0,3M€. Oletukseni on että suurin osa ns. investoinneista tulee suoraan tuloslaskelmaan henkilöstökuluina.

Omistajana olen tyytyväinen Inderesin aversioon velkavivun hyödyntämisessä. Softabisnestä on rakennettu taustalla joitakin vuosia. Mainitsit aiemmassa viestissä että ollaan tehty timanttisia maailmanluokan tuotteita. Nämä investoinnit eivät vaatineet erillistä pääomasijoittajaa tai massiivista velkavipua. Miksi nyt? Oletan että investointeja tulee lisätä, mutta en näe syytä miksi nykyinen malli ei tukisi tarvittavien investointien tekemistä.

Tunnistan mainitsemasi haasteen yrityksen muuntumisesta. Mutta sama muutos joudutaan tekemään spinoffinakin? Inderes on taklannut tätä kuluvana vuonna rikkomalla organisaatiorakenteen kolmeen erilliseen liiketoimintayksikköön joilla on omat markkinoillemenostrategiat. Oletettavasti juurikin tuosta syystä, että kokonaisuutta ei saataisi joka markkinalle vietyä. Toivon myös, että Inderes ottaa softabisneksellä askeleita kohti Yhdysvaltain markkinoita jossa potentiaali on valtava. Nykyinen strategia tukee tätä mahdollisuutta.

26 tykkäystä

Mistä päättelit, ettei softapuoleen investoida? Tai ettei siihen investoida tarpeeksi? Käsittääkseni juuri softapuoli on ollut se parin viime vuoden aikana kasvanut osa liiketoimintaa. :face_with_monocle:

7 tykkäystä

Mielestäni erittäin hyvää haastoa Ekalta. Pienomistajana toivoisin kasvuinvestointeja esim softabisnekseen osinkojen sijaan.

Ainakin firma on läpinäkyvä sijoittajille omista arvoista ja periaatteista, esim. ei haluta kasvaa liian nopeasti, ollaan mielummin hyvä kuin iso yms.

Mutta toimiiko nämä periaatteet optimaalisesti softabisneksen kontekstissa?

10 tykkäystä

En malta olla laittamasta lusikkaani tähän soppaan, hiljaisen jakson puitteissa jätän jutut toimialakuvauksen tasolle ja luvut ovat kaikki julkistat tietoa. Näen kuitenkin tärkeäksi tuoda mukaan vähän kontekstia siitä, mihin tämä toimiala on menossa ja tarkempia faktoja myös Inderesin taustoista.

Sulla on Eka välillä vähän lennokas tapa poimia vain ne tiedonjyväset, jotka tukee kulloinkin valitsemaasi narratiivia :wink:

Tässä esimerkiksi jätät mainitsematta, että samaan aikaan olemme investoineet taseesta suoraan 12 meur, minkä päälle tuloslaskelman läpi menneet tuotekehityspanostukset n 4 meur. Tällä on pitkälti rakennettu kv-toimintojen perusta ja nykyinen softaliiketoiminta. Kannattavuuskin on valitettavasti matkalla liki puolittunut, osin johtuen panostuksista, osin niiden epäonnistumisista ja osin syklin kääntymisestä. Ja tuosta 9 miljoonasta tuntuva osa on lisäksi omien ostoja. Olisihan nekin voinut investoida, mutta en ole varma olisiko sillä päästy omistajien kannalta parempaan lopputulemaan.

Osakkeenomistajana voisin olla kriittinen yhtälailla siitä, että samana aikana kun investoitu näin paljon, investoinneilla ei ole onnistuttu kuin vähän yli kaksinkertaistamaan yhtiön liikevaihto (se ei ole kummoinen kasvu 5 vuodessa), lisäksi merkityksellinen ylärivin kasvu on ollut viime vuodet jäissä ja alaviiva ei ole kehittynyt. Markkinaosuudet sentään ovat kasvaneet merkityksellisesti kun olemme kasvamme kutistuvassa markkinassa (tämä lähinnä luo pohjaa myöhemmälle arvonluonnille, mutta markkinaosuuksilla ei vielä makseta osinkoja :wink: ).

Myynnistä. Tätä n430 pörssiyhtiöasiakkaan portfoliota (plus partnerikanavan kautta valtava joukko lisää) ei nyt ihan faksikoneen vieressä tilauksia odottamalla ole rakennettu. Tiedämme aika hyvin, miten tälle varsin kriittiselle niche-ostajakunnalle myydään, ja jos yhtälö olisi niin helppo, että lisää myyjiä vaan palkataan niin se me olisi jo tehty. Silti joka päivä pohditaan päämme puhki nopeampia go-to-market malleja, joilla avata vendor lockit, luutuneet prosessit, konservatiiviset toimintamallit jne.

Mutta yhtälailla mahdollinen ajatus, että kaasua voisi painaa enemmänkin, etenkin sitten kun kansainvälisen kasvun resepti löytyy. Myönnän meille olevan ominaista suhteellisen harkittujen panostusten tekeminen, sen sijaan että haetaan ykköstä tai nollaa tavoittelemalla hockey stick -kasvua äärimmäisellä riskinotolla. Riskinälkä nousee meillä yleensä vivulla kokoluokan kasvaessa ja heti kun saadaan onnistumisia. Filosofiana on mieluummin kasvaa 20 % vuodessa tasaisesti 10 vuoden ajan kuin että tähtäisimme yksisarviseksi muutamassa vuodessa (kumpikin on siis ihan validi tapa rakentaa firmaa!). Osingonjakoa saa ja pitää silti kyseenalaistaa jatkossakin. Kiva kuulla, että omistajilla on tukea ja uskoa liiketoimintaan investointiin!

Olennainen osa tätä keskustelua on toimialakontekstin ja asiakasnäkökulman tuominen mukaan, tähän mennessä sitä on @Timo_Huhtamaki tuonut ansiokkaasti keskusteluun aiemmin. Voisimme itse viestinnässämme varmasti olla parempia kuvaamaan sitä, joten käytän tämän mahdollisuuden sen hahmottamiseen nyt kun uteliaita silmäpareja on oletettavasti läsnä. Tässä kyse on mielestäni omistajien kannalta olennaisesta teemasta. Kyse on tosi kapeasta vasta muotoutumassa olevasta markkinasta, joten ymmärrettävästi toimialakontekstia on vaikea ulkoa käsin hahmottaa ja suurin osa tästä tekemisestä ei ole yhteisölle mitenkään näkyvää.

Näkemykseni pohjautuu pitkälti satoihin tunteihin läsnäoloa kentällä asiakkaissa, tiimeissämme ja toimialan eri foorumeissa sekä julkiseen tietoon siitä mitä alalla on tapahtunut. Nyt siis puhutaan IR-markkinasta eli n 60 % liikevaihdostamme, ja tämä osuus Inderesiä on rakennettu pitkälti 5 vuodessa tehdyillä investoinneilla (osinkolingon lypsämisen sivussa). Tämä on hieman analyysimarkkinasta erillinen peli pelata, mutta analyysibisneksellemme vahvasti synerginen.

IR-toimialalla on käynnissä globaali murros, jossa uusi kategoria nimeltä IR (investor relations) on vasta muotoutumassa. Kyseessä on varsin nuori markkina. Nyt mielestäni käynnissä on murros asiakkaiden ostokäyttäytymisessä, teknologiassa ja kilpailukentässä.

Murroksen ensimmäisessä vaiheessa (nykyhetki) asiakkaat keskittävät ostojaan harvemmille toimijoille tehokkuuden ja yksinkertaisuuden nimissä. Pisteratkaisujen toimittajat ja generalistit (usein compliance/governance tai viestintätaustaiset generalistit jotka tekevät myös IRää) putoavat tässä pelissä pois tai erikoistujat päätyvät yritysostojen kohteeksi (sektorilla nähty isohko M&A aalto). Bundlattuja paketteja myyvät pärjäävät ja osin tällä mekin voitamme kaikkia meitä isompia kansainvälisiä kilpailijoita.

Toisessa vaiheessa tarjooma integroituu teknologisesti yhteen käyttöliittymään, data virtaa ratkaisujen läpi ja tuotteiden väliset synergiat saadaan ulosmitattua. Eli rakentuu tietynlainen IR:n toiminnanohjausjärjestelmä, yhden käyttöliittymän kautta voi hallita kaikkia IR:n keskeisiä prosesseja. Inderesin IR Suite vastaa tähän. Lisäksi alalla on vasta yksi globaali toimija esitellyt vastaavan tyyppisen ratkaisun. Tila käy entistä ahtaammaksi generalisteille.

Kolmannessa vaiheessa, kun kaikki IR:n keskeiset toiminnot ja niihin liittyvä data pyörii saman alustan päällä, pystytään lähteä rakentamaan aidosti lisäarvoa tuovia tekoälyagentteja, jotka alkavat pyörittämään niitä IR:n työprosesseja, joita ei enää ihmistyöllä kannata tehdä. Asiakkaan tuottavuuteen saadaan iso loikka.

Eli ei meidän ambitio ole sen vaatimattomampi, kuin olla tässä murroksessa kansainvälisellä tasolla yksi voittajia. Ja sitten jos ajatellaan, että tällainen pikkuputiikki Suomesta lähtee tätä keissiä rakentamaan, vastassa joitain globaaleja taloja (osa jättimäisiä generalisteja, jotka puskevat IRään) sekä private equity -pumpattuja kilpureita, niin on siinä jonkin verran kunnianhimoa. Ainakin meille ihan sopivasti.

Toimiala- ja asiakaskontekstissa on olennaista huomioida, että Events ja Software ovat aika tiivisti yhteen kytkettyjä liiketoimintoja niin Inderesillä kuin monilla kansainvälisillä pääkilpailijoillamme. Eriyttämisen skenaariossa molemmat niistä menettäisivät kilpailuetuaan, ehkä jopa olennaisesti. Toimialalla käynnissä olevan ostojen keskittämisen / tarjoomien bundlauksen näkökulmasta nämä on meidän valitsemassa strategiassa integroitu osa tarjoomaa. Events tuottaa valtavan määrän dataa, joka takaisinkytkeytyy softaan. Jos asiakkaat ostavat näitä yhdessä ja on asiakkaiden kannalta järkevämpi integroida tarjooma tiiviisti kuin erottaa ne, niin siihen suuntaan kuljemme. Ja lisäksi Eventsin puolella yhä isompi osa volyymitekemisestä tulee olemaan softapohjaisempaa tulevaisuudessa, eli tuo raja hämärtyy. Ylipäätään Inderesin Eventsin tai edes Researchin kategorisoiminen mustavalkoisesti asiantuntijatyöksi, kuten esität, on ristiriidassa sen suhteen mitä oikeasti asiakkaille myymme. Kaikkien bisnesten todellisuus on jonkinlaista ”tech-enabled services” -maastossa liikkuvaa tekemistä, osa skaalautuu, osa vähemmän, ja iso osa on nyt epäskaalautuvaa mutta tullaan tulevaisuudessa tekemään skaalautuvaksi. (Inderesin osia on mahdoton laittaa valmiisiin kategorioihin, mistä osoituksena Nasdaq laittoi meidät Consumer Digital Services -listalle Netflixin kaveriksi).

Pyrimme rakentamaan Inderesiä ja tarjoomaa siis sen mukaan, mikä ratkoo asiakkaiden ongelmat parhaiten (vaikka joskus se tarkoittaa, että teemme heikommin skaalautuvia juttuja), ja tämän imussa nykyinen softatarjooma pitkälti rakennettukin. Silti yritetään varoa menemästä sen mukaan, mikä on pääomamarkkinalla juuri nyt kaunista, skaalautuvaa ja kimaltavaa. Kun asiakas (ja asiakkaan asiakas) unohtuu yhtälöstä, mennään usein metsään. Tietysti on osa jatkuvaa strategiatyötä arvioida, missä määrin näitä eri liiketoimintoja pidetään erillään ja yhdessä, miten kokonaisuutta kannattaa johtaa, missä määrin go-to-market tehdään terävillä valinnoilla vs. leveämmällä tarjoomalla.. isoja kysymyksiä! Edellinen selostus kuvaa tämänhetkistä näkemystä markkinasta ja miten positoidumme siihen nähden. Ja tämä suhteellisen vahva visio siitä, mihin tämä markkina tulee menemään, voi tietenkin osoittautua täysin vääräksi.

Esitetty osinkoränttisi on Suomen mediassa vallitsevan yrityksiä osoittelevan kasvupuutenarratiivin mukainen ja oppikirjakuvaus yritysten tavanomaisista kehitysvaiheista. Se menee mielestäni kuitenkin huti siltä osin, että tämä tiimi ja Inderes on kaikkea muuta kuin tavanomainen yritys😊

118 tykkäystä

Ja näin sanoo jokainen vanhempi omasta lapsestaan :wink:

39 tykkäystä

No nyt kun oikein luvan kanssa tai siis jopa pakon edessä. Sopivasti osinkopäivänä.

Itse omistajana toivoisin johdolta ja hallitukselta enemmän flexibeliteettiä osinkojen ja omien osakkeiden ostojen suhteesta voitonjaossa Inderesin markkinahinnan perusteella. Mikäli Inderesiä saa markkinalta omaa arvoaan halvemmalla tai merkittävästi halvemmalla, toivoisin suurempaa allokaatiota omien ostoille ja vähemmän osinkoja.

Voitonjako: Vuosittain kasvava absoluuttinen voitonjako, mikä sisältää osingonjaon ja omien osakkeiden ostot (ennallaan).

Ymmärtääkseni em. yhtiön voitonjakopolitiikka antaisi tälle mahdollisuuden, ja on oletettavasti sanoitettu tarkoituksella juuri sen mahdollistamiseksi. Ymmärrettävästi moni omistaja varmaan näkee “kasvavan voitojaon” tarkoittavan pääsääntöisesti osinkoja, mutta kommunikoimalla tästäkin selviäisi.

Tämän hetkinen markkinahinta, oman epäpätevän arvioni mukaan, puoltaisi reilusti suurempaa voitonjaon allokaatiota omien ostoihin - pienemmän osingon kustannuksella.

31 tykkäystä

Totta :joy:

Ja totta myös siitä näkökulmasta, että jokainen yritys yksilönä on lumihiutale.

Damodaranin ym viitekehykset voivat auttaa meitä jäsentämään kokonaisuuden kannalta maailmaa ja auttaa etsimään viitepisteitä yksittäisten yritysten kontekstissa. Itsekin käytän paljon tätä kuvaa mutta painottaen, että (toisin kuin ihmiselämässä) yritys voi liikkua eri kehitysvaiheiden ruuduissa molempiin suuntiin, kehityksen ei tarvitse olla lineaarinen vasemmalta oikealle ja harvoin se sitä onkaan. On myös yrityksen ja sen onistajien valinnoista kiinni, mihin positioitua. Ja jos ei säännöllisesti pysty uusiutumaan growth-lokeroihin niin toiminta ei tässä muuttuvassa maailmassa välttämättä ole kestävällä pohjalla.

24 tykkäystä

Terve Mikael,

Nämä keskustelut harmillisesti tosiaan puhkeavat yleensä kukkaan hiljaisen jakson aikana, mutta toki se on yhtiön oma valinta pitää niitä hiljaisia jaksoja, milloin kommunikaatiota joudutaan rajoittamaan ja sijoittajakeskustelu lähtee hieman avoimemmille urille.

On totta, että Inderes lähti markkinoille hitaamman kasvun filosofialla, painottaen vuosittain kasvavaa voitonjakoa ja kovaa jakokelpoista kassavirtaa. Listautumismateriaaleissa ja myöhemmissä viesteissä investointitarpeiden vähyyttä ja maltillisuutta on erikseen vielä korostettu, joten mielestäni julkisen materiaalin perusteella ei ole väärin esittää, että Inderesille on tärkeätä jakaa ensin joka vuosi kasvavat voitot omistajille ja vasta sitten katsotaan, että jääkö jotain ylimääräistä investoitavaksi kasvuun.

Toisella tavalla toimiminen vaatisi tietenkin Inderesin julkilausuttujen pitkän aikavälin tavoitteiden muuttamista vuosittaisesta voitonjaon kasvusta. Toki kuten aiemmasta keskustelusta tuli selväksi, niin tällainen tyypillinen suomalaisyhtiön toimintatapa on varsin hyväksyttyä ja jopa toivottua osinkonälkäisten suomalaissijoittajien keskuudessa.

Myönnetään toki ettei minulla ole syvällistä tietämystä siitä, että miten analyysiä ja tapahtumia käytännössä myydään pörssiyhtiöille, mutta omakohtaisella otoksella on tullut vastaan, että Pohjoismaissa on vielä valtavasti pörssiyhtiöitä, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan Inderesistä. Näin maallikon logiikalla tuotteita ja palveluita on vaikeata ostaa, jos ei tiedä niitä olevan tarjolla.

Voisi siis kuvitella, että orgaaninen kasvu vauhdittuisi, mikäli Inderesille palkattaisiin myyntiin ja markkinointiin kovia tyyppejä, jotka toivottavasti osaavat käyttää muutakin kuin faksia. Näin ne muut yritykset pörssiyritykset ulkomailla ainakin tuntuvat toimivan, että jos halutaan lisää myyntiä, niin palkataan myyjiä, mutta ehkä tämä ei toimi Suomessa ja kuten sanoit, niin Inderes on kaikkea muuta kuin tavanomainen yritys :man_shrugging:

Laajempi näkemyksesi markkinoihin ja sen kehittymiseen oli todella mielenkiintoista luettavaa ja kuulostaa uskottavalta kehityskululta. Capital Markets Dayssa kun esiteltiin Events ja Software vahvasti erillisinä yksikköinä, niin minulle ja ilmeisesti aiemman keskustelun perusteella myös monelle muulle oli jäänyt sellainen mielikuva, että näitä ei pyritä myynnillisesti bundlaamaan. Nyt jos nämä ovatkin vahvasti sidoksissa toisiinsa, niin Software on vahvasti epäskaalava ja ansaitsee tietysti huomattavasti alhaisemmat kertoimet.

Silloin pitäisi oikeastaan vain alleviivata tarvetta aloittaa laajentuminen uusille markkinoille jo tässä vaiheessa, koska muuten ollaan muutamien vuoden päästä siinä tilanteessa, että Softwaren kasvu hyytyy Eventsin mörnimistasolle ja Inderesin liikevaihdon lisäkasvun saamiseksi tarvitaan taas yritysostoja, joissa onnistumisen todennäköisyys on heikompi. Kokemusperäisesti on helppo todeta, että kun kasvu organisaatio kerran siirtyy pois kasvumoodista, niin orgaanisen kasvun uudelleenkäynnistäminen harvoin onnistuu ilman samanaikaista markkinoiden tuottamaa merkittävää vetoapua.

Meikäläisen lokeroiminen osaksi valtavirtanarratiivia on kyllä yleensä aika vahvasti häviävä betsi. Olen tuosta täysin eri mieltä ja minusta suomalaiset yritykset pääsääntöisesti investoivat liikaa ja jakavat liian vähän tuotoistaan omistajille. En haluaisi nähdä enää yhtään Fortumin ulkomaanseikkailua, Elisan AI-sekoilua ja mitä kaikkea Nokia sitten tekeekään joka vuosi T&K puolella saamatta mitään konkreettista kassavirtaa aikaiseksi. Tämä pätee myös Jenkkien megateknoihin, kuten vaikkapa Teslaan, Alphabettiin ja Metaan.

Sen sijaan ei mielestäni ole ollenkaan kontroversiaalia todeta, että suomalaiset pienyhtiöt, kuten Inderes, investoivat aivan liian vähän kasvuun, eivätkä siksi onnistu kasvamaan merkittävään kokoluokkaan.

Tämä on tehnyt Hesulista boomeriyhtiöpörssin, jonne parhaat firmat eivät edes halua tulla ja minne päädytään enimmäkseen vain rahastamaan piensijoittajia ‘listautumisikkunan’ ollessa auki syklin korkeasuhdanteessa.

Sijoittajien syytä tämä ei ainakaan voi olla, koska meille ei tarjota vaihtoehtoja. Ostat sitten Inderesiä, Eviliä tai vaikkapa Orthexia, niin lopputulos salkun kannalta on pitkälti yhdentekevä. Saat aina sen saman 5 % osinkoja ja yksinumeroisen liikevaihdon kasvuprosentin, ellei tarkastelukaudelle sitten satu talouskriisiä tai yrityskauppoja.

36 tykkäystä

Pari kysymystä Mikaelille tulevaan liiketoimintakatsaukseen.

  1. Onko hallituksessa tai johtoryhmässä harkittu Premium-jäsenyyden purkamista ja sen etujen avaamista kaikille yhteisön jäsenille? Tällainen ratkaisu vahvistaisi Inderesin keskeistä tavoitetta sijoittajatiedon demokratisoimisesta ja parantaa sijoittajayhteisön tasa-arvoista tiedonsaantia. Samalla se voisi selkeyttää liiketoimintamallia. Oletteko arvioineet millaisia pitkän aikavälin hyötyjä tällainen päätös voisi tuottaa verrattuna lyhyen aikavälin taloudellisiin menetyksiin (toki tämä olisi pois liikevaihdosta ja melko suoraan liikevoitosta)?

  2. Inderes tunnetaan yhteisössä matalasta hierarkiastaan ja pienestä johtoryhmästään. Oletteko kuitenkin arvioineet, kuinka suuren henkilöstömäärän ja toiminnan monimuotoisuuden nykyinen johtamismalli kestää ennen kuin sen hallittavuus tai päätöksenteon tehokkuus alkaa heikentyä?

22 tykkäystä

Pari olennaista näkökulmaa vielä tähän.

Ensiksi, olemme kertoneet, että Eventsin puolella iso osa alemman hintapisteen volyymitekemisestä tulee olemaan entistä enemmän softapohjaista. Samaan, mihin aiemmin tarvittiin 1-2 tekijää, pystytään tulevaisuudessa tekemään jopa lähes kokanaan ilman ihmistyötä meidän puolelta. Samalla meidän asiantuntijoiden osaaminen siirtyy vaativampiin ja isompiin korkeamman lisäarvon ja hintapisteen projekteihin (tämä transformaatio Suomessa jo erittäin onnistunut).

Eli tältä osin Eventsin ja Softwaren välinen raja hämärtyy tulevaisuudessa. Maiden rajojen merkitys hämärtyy samalla, Events voisi jo nyt hyvin tuottaa Nvidian analyytikkopuhelun.

Toinen asia on aiemmin mainitsemani tarjooman bundlaus sekä tuotteiden kytkeytyminen toisiinsa. Eventsin data ruokkii softatuotteita. Pystytään tarjoamaan paketoituja kokonaisuuksia, joita kilpailijat eivät pysty tarjoamaan.

Me uskomme strategiassa, että näillä kahdella yllä mainituilla valinnoilla luodaan merkittävästi lisää arvoa asiakkaille ja merkittävää arvoa myös osakkeenomistajille, kun asiakkaan prosessit kytkeytyy tiiviimmin ratkaisuihimme (pisteratkaisulla vaikea syrjayttää meitä) ja pystymme myymään laajempia kokonaisuuksia asiakkaille (lisämyynti). Näin rakennetaan vallihautoja (vastaavasti taas esim Nvidialla näyttää olevan mm IR-sivut kilpailijalta laajemmin sisältäen analyytikkopuhelun, joten vaikeampi paikka mennä meille sisään (tää toki ääriesimerkki isoimmasta yhtiöstä eli valtaosa markkinasta vielä täysin pirstaloitunutta)).

Itse antaisin nämä kaksi transformaatiota onnistuneesti tekevälle bisnekselle korkeamman arvostuksen (enemmän softapohjaista tekemistä, vahvempi asiakaspito, enemmän myyntiä per asiakas, vahvemmat vallihaudat jne). Voidaan olla tästä erimielisiä.

Strategiassa Events ja Softa menevät omina yksiköinä, mm siksi että haemme teräviä kärkiä, joilla päästä sisään. Leveä eli tylppä kärki kun ei toiminut kun sitä kokeiltiin. Kyllä, haemme kaikkien toimintojen välillä tiiviitä synergioita mutta samaan aikaan ajamme niitä itsenäisinä bisnesyksiköinä. Organisaatiolla pitää olla kyky tehdä molempia samaan aikaan, vaikka ne tuntuvat vastakkaisilta. Ja heti kun läytyy kv-resepti, joka lähtee selkeästi toimimaan, meillä on valmius ja kapasiteetti investoida merkittävästi lisää.

Mulla ei ole kokemusta tällaisten transformaatioiden johtamisesta, mutta aion oppia miten sellainen onnistuneesti toteutetaan :raising_hands:

47 tykkäystä

Euroopan komissio oli julkaissut vuosittaisen pääomamarkkinoiden “terveysmittariston”

Mittareista löytyy myös pienten yhtiöiden analyysikattavuus. Euroopassa töitä riittää edelleen.

Raportista löytyy muitakin kiinnostavia mittareita pääomamarkkinoista. Silmiinpistävää on Ruotsin vahvuus niin monessa mittarissa.

32 tykkäystä

Huomista tulosjulkistusta odotellessa tuli mieleen, että ottiko kukaan Mikaelista ja Inderesistä kertovaa äänikirjaa kuunnellessaan ylös noita Inderesin markkina-arvoja vuosilta ennen listautumista, nehän mainittiin aina muistaakseni kappaleen alussa. Itsellä ei enää pääsyä kuuntelemaan Storytelliin, taisin sen tarjouksen jo käyttää. Toki @Mikael_Rautanen varmaan ne itse muistaisi, mutta voi olla tärkeämpääkin tekemistä juuri nyt, kun tulosesitystä hiotaan :slight_smile:

10 tykkäystä