Inderes Oyj - "Yhtiö kuuluu kaikille"

Mitä tarkoitat että joku myy palkkio-osakkeita? En saa kiinni, millä tavalla myöhemmät omistajat ovat eri kastia, mutta suhtaudun siihen vakavasti.

Ainoat osakkeet, mitä meillä on jaettu palkkioina, ovat osakesäästöohjelman osakkeet - ensimmäistä kertaa keväällä ja nämä aika pieniä määriä per henkilö. Ohjelman osallistumisen ehdot on rakennettu niin, että osallistuminen edellyttää, ettei ole 6kk ennen myynyt mitään osakkeita, ja palkkion saaminen edellyttää, ettei 6kk merkinnän jälkeen myy mitään osakkeita (sekä että on 2v jälkeen töissä meillä ja pitää hallussaan merkityt osakkeet). Eli osakesäästöohjelma rakennettu niin, että siihen on kovin vaikea osallistua, jos aikoo olla myyntilaidalla.

38 tykkäystä

Mun tiimissä eli ns admin meitä on tj, cfo, hr, legal (+1 osa-aikainen legal tukemassa), IT, 2x brändi-viestintä-markkinointi, 3xfina. Melkein kaikki tehdään in-house, ulkoa ostetaan lähinnä erikoisempiin keisseihin esim lakiosaamista tarpeen mukaan. Tämän funktion pääduuni tietysti tukea bisneksiä (analyysi, tapahtumat, ohjelmistot) ja auttaa niitä onnistumaan :slight_smile:

Playbookissa on kuvattu organisaatiomallia filosofisemmalla tasolla

30 tykkäystä

Anteeksi, olipa huonosti muotoiltu minulta, käsi pystyyn virheen merkiksi. Tarkoitukseni oli viitata osakkeisiin, jotka ovat päätyneet Inderesin nykyiselle tai entiselle henkiökunnalle tai hallituksen jäsenille ennen Inderesin listautumista. Nämä osakkeethan kai listautumisen yhteydessä muunnettiin jossakin suhteessa vastaamaan uutta omistusrakennetta. Vahva spekulaatio on, että tällä hetkellä osakkeitaan myy entinen hallituksen jäsen Kai Seikku, toki vasta maanantaina, kun tulee uudet omistajalistaukset, niin saamme asiaan varmuuden. Hänellä ja toki kenellä tahansa toisellakin on oikeus myydä osakkeensa haluamanaan ajankohtana ja millä hintaa haluaa. Kuten mainitsinkin, ihan normaalia toimintaa pörssissä. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että osakkeista ei ole maksettu 2010-luvulla samaa hintaa kuin nykypäivänä, olihan Inderesin markkina-arvo huomattavasti alhaisempi silloin kuin listautuessa.

@Mikael_Rautanen voinee täsmentää, miten Inderesin omistusta päätyi esimerkiksi hallituksen jäsenille ennen listautumista, sijoittivatko he itse riihikuivaa rahaa vai palkittiinko hallitustyöstä myös listaamattomilla osakkeilla!?

Mutta joka tapauksessa olen lievästi huolestunut, kun suuria määriä osakkeita tulee myyntiin todennäköisesti henkilöiltä, joilla on ollut tai on jokin sidonnaisuus Inderesiin. Voi aina kuvitella, että heillä on parempi näkemys liiketoiminnan nykytilasta kuin itsellä. Jos haluaa myydä osakkeensa 17 e-alkuisiin hintoihin, niin tuotto-odotus ei myyjän mielestä ole kummoinenkaan tai hän ei ole tyytyväinen liiketoiminnan nykyiseen suuntaan tai strategisiin valintoihin. Toki myynneissä voi olla ihan hyvin kyse pakkotilanteesta henkilökohtaisten syiden takia tai vaikka mistä maan ja taivaan väliltä.

PS. Poistin alkuperäisestä viestistä tuon “palkkio”-sanan, ettei väärinkäsityksille jää enää sijaa.

24 tykkäystä

En ole varma onko tämä taho, joka on pitänyt bussia 18 €:n paikkeilla tai hieman sen päällä, saanut vielä myytyä osakkeita. Pääosin toteutuneet kaupat ovat olleet juuri tuon myyntilaidan alapuolella. Nyt luultavasti johtuen bussin suuruudesta on markkinoilla lähdetty tätä vielä vahvemmin fronttaamaan.

Ja kyllä vahvasti myös tätä epäilen itse, sillä huutokaupassa kävin tarkistuttamassa että bussi oli suuruudeltaan samanlainen kuin epäillyn myyjätahon omistus. Tällöin vaihtoehdot taitavat olla melko vähissä - vaikkei kuitenkaan ihan yhteen tahoon voi rajata.

Sikäli hiukan taidotonta toimintaa (siis näyttää koko myyntisumma laidalla - jäävuori ei auta huutareissa) sillä myyntimäärä on hyvin merkittävä Inderesin volyymiin nähden. Harmillista mutta jokaisella toki oikeus toimia kuten haluaa.

25 tykkäystä

Ei mitään, sitä vartenhan tämä foorumi on, että voi valottaa taustoja ja lisätä läpinäkyvyyttä.

Omistuspohja oli ennen listautumista muotoutunut ihan tavanomaiseen tapaan pääasiassa osakkaiden välisten kauppojen kautta. Ja listautumisen yhteydessä tai sitä ennen ei tehty mitään muuntoja, paitsi osakkeen splittaus.

Tiivistän tähän lyhyen version, miten omistuspohja rakentui perustamisvuosista listautumiseen.

Alkuvaiheen hallitusjäsenten (Hagros, Weckroth ja Seikku) omistukset ovat perujaan vuosilta 2012-2016, jolloin tulivat hallitukseen. Osakkeista on maksettu kovaa raha, toki sen aikaisilla valuuatioilla. Omistus oli fiksu ratkaisu, koska halusimme saada hallitukseen “firman kokoa kovemman tiimin”.

Työntekijäomistuksen pohja muotoutui pääasiassa perustamisessa tehdyistä merkinnöistä, osakkaiden välisistä kaupoista ja tavanomaisten leaver-ehtojen mukaisista lunastuksista jos joku lähti yhtiöstä. Jokin pieni optio-ohjelma meillä oli ihan alkuvuosina. Isoimmat työntekijäomistajat olivat pisimpään talossa olleita alkuvuosina ensimmäiset osakkeet hankkineita sekä Flik-yrityskaupan (2019) osakevastikkeen myötä Flikin pääomistajat.

Vuonna 2016 Taaleri omisti Inderesistä 40 %. Listautumishetkellä alle 10 %. Tämä perustui siihen, että me matkan varrella muutamaan otteeseen “rikottiin säästöpossut” porukalla, ja ostettiin Taalerin osuutta talon seinien sisälle. Myös yhtiö jätti osinkoa jakamatta, käytti pääomat omien osakkeiden ostoon ja mitätöintiin. Tätä kautta muodostui merkittävä osa listautumista edeltäneestä osakasluettelosta, listautumishetkellä meitä oli jo 58 osakkeenomistajaa.

Listautumisen henkilöstöannissa merkattiin lisäksi 67 tuhatta osaketta, 22,5€/kpl.

78 tykkäystä

Kaunis kiitos @Mikael_Rautanen , kun avasit tuota Inderesin omistuksen rakentumista ennen listautumista, kuten tykkäysten määrästä huomataan, viestisi antoi lisäarvoa ketjun lukijoille :slight_smile:

Itseäni on alusta lähtien kiinnostanut Inderesin omistusrakenne ja myös Inderes-sidonnaisten ihmisten mahdolliset myynnit ja ostot, koska jo listautumisvaiheessa oli ennakoitavissa, että joku aina hajautussyistä(oma työpaikka sekä mahdollisesti kymmenien prosenttien osuus osakesalkusta) on halukas osakkeitaan myymään. Näiden transaktioiden signaaliarvon jokainen voi toki määritellä ihan itse ja en kehota liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä niistä tekemään, missään nimessä tilanne ei ole optimaalinen myöskään myyjälle, vaikka voitollisesti osakkeet myydäänkin. Mutta minkäs teet, Inderesin osake on mörninyt alle listautumishinnan jo syyskuusta 2022 lähtien eli käytännössä juuri sopivasti ennen ensimmäisen henkilöstön osakkeiden luovutusrajoituksen erääntymistä, viisaat markkinat. Alle 20 euron mörnimistä onkin jatkunut sitten jo toisesta eräpäivästä lähtien eli lokakuusta 2023. Ja nyt tarkkana, en ole tekemässä nykyisten tai entisten henkilöstön jäsenten myynneistä syntipukkia aneemiseen kurssikehitykseen vaan kyse on tietenkin siitä, että liiketoiminta ei ole lähtenyt rokkaamaan siinä määrin kuin vielä listautumisvaiheessa ennakoitiin. Listautumismarkkina lähti alta ja kaikenlaista muutakin tässä on tapahtunut vuoden 2021 syksyn jälkeen, lienee tarpeetonta näitä listata :slight_smile:

Laaja henkilökunnan omistuspohja on tehnyt inderesiläisistä “julkisia eläimiä” , kun sadan suurimman omistajan lista kuitenkin on kaikkien nähtävissä( en muuten pääse vertaamaan enää omistustilannetta kuin 31.8.2022 saakka Inderesin omistajasivuilla eli ensimmäinen vuosi puuttuu lähes kokonaan , ping @Miikka_Laitila , kun olet ollut tuolla kehitysketjussa aktiivinen viime aikoina. Isoa merkitystähän tuolla ei toki ole, koska henkilöstö ei tuolla ajanjaksolla voinut myydä. Hupsista, onhan siellä tuo arkisto, kun tarpeeksi kaivelee. Väärä hälytys siis). Kaikki eivät varmastikaan ole ilahtuneita aiheen käsittelystä :slight_smile: . Anteeksipyyntöni heille ja ei todellakaan ole tarkoitus ketään syyllistää siitä, että myy tai harkitsee myymistä, jokaisella on kuitenkin oikeus yksityisyyteen rahojen käyttötarkoituksesta, vaikka esimerkiksi @Yu_Gong meille ystävällisesti omaa rahantarvettaan halusi avata, kiitos siitä, koska pidän häntä kuitenkin avainhenkilönä nykyisessä tuotejohtajan tehtävässä ja hieman hälvensi pahimpia pelkojani. Taustalla kummittelee jo muille laitumille lähtenyt @Masse -setä , jonka viides sijoituskäsky oli : “Myy silloin kun koodari myy” :slight_smile:

Ehkä vielä loppukaneettina tähän aiheeseen ennen seuraavaan menoa, olin toki tietoinen aiemmin, että henkilöstö on saanut ostaa osakkeita huomattavalla alennuksella 2010-luvulla verrattuna nykyhintaan, perustajaosakkaat sitten tietenkin vielä ovat asia erikseen. Eihän osakkeita tietenkään silloin ole mielletty välttämättä alehintaisiksi, toki Inderes on yhtenä vaihtoehtona suunnitellut listautumista jo vuodesta 2014 lähtien, mutta oletan, että tämä on ollut sisäpiirihanke eikä yleistä tietoa. Joka tapauksessa nämä isommat myynnit 17-18 euron tasoilta tulivat minulle pienenä yllätyksenä, vaikka ei ollut mitään syytä ankkuroitua listautumishintaan 25 e, ei edes henkilöstöannin 22,5 euroon.

Seuraava aihe :slight_smile: . Sijoittaessani Inderesiin, pidin suurimpana uhkakuvana henkilökunnan liian isoa vaihtuvuutta ja keskityn tässä nyt analyytikoihin tiedostaen kuitenkin, että Ohjelmisto- ja Tapahtumaliiketoiminta onneksi toimivat myös kivijalkoina. Listautumisen jälkeen aika tasaisesti yksi analyytikko vuodessa on lähtenyt, en laske @Erkki_Vesola :a mukaan, vaikka iso menetys onkin, koska hän lähti eläkkeelle. Lasken nyt vain mukaan Suomen puolen analyytikot, koska Ruotsi on vielä liian nuori yksikkö analysoitavaksi. Helsingissä(Sotkamossa) toimii laskujeni mukaan tällä hetkellä 19 analyytikkoa, laskin mukaan myös @Olli_Koponen , joka viimeisimpänä ilmoitti lähdöstään. Lähtijöiden osalta puhutaan siis yli 20 prosentista tiimin kokonaisvahvuudesta, itse pidän tätä isona lukuna. Toki pitää ottaa huomioon myös se, että analyytikoiden määrä on pikku hiljaa kasvanut Inderesin laajentuessa, joka tekee vertailusta haastavampaa. Huomiotta ei voi jättää sitäkään, että suuri osa analyytikoista on alle nelikymppisiä, elämäntilanteet vaihtelevat ja urakehitys on vielä kesken. @Joonas_Korkiakoski ja @Matias_Arola työsuhteet jäivät vain noin neljän vuoden mittaisiksi, @Olli_Koponen seitsemän vuoden ja @Petri_Kajaani ehti tekemään analyysia Inderesillä kunnioitettavat 10,5 vuotta. Tietenkin pitää samalla olla myös ylpeä siitä, että inderesiläiset ovat haluttua työvoimaa muuallakin. Eikä ole paluuta patruuna-aikoihin, jolloin puhuttiin “yhtiön miehistä”(mielestäni ei puhuttu naisista, anteeksi siitä) ja ura samassa työpaikassa kesti vuosikymmeniä ja firma kustansi hautajaisetkin.

Oma mielipiteeni(sellainen pitää aina olla, vaikka en analyytikon työstä paljon ymmärräkään, toki osaan sujuvasti lukea raportista suosituksen, tavoitehinnan ja osinkoprosentin :slight_smile: ) on, että analyytikon työ on kokemuslaji eli syvällinen perehtyminen eri yhtiöihin ottaa useampaa vuotta ja myös eri syklien kokeminen edesauttaa asiaa. Toki joukkoon mahtuu myös “ihmelapsia”, joille kaikki tuntuu olevan vaivatonta, mutta kannattaa muistaa, että kovan työn osuus lahjakkaillakin on 90%, vain kymmenen prosenttia selittyy syntymäominaisuuksilla.

Minulla ei ole käytössä vertailuanalyysia mistään muusta asiantuntijaorganisaatiosta, mutta mitä mieltä @Mikael_Rautanen on tästä vaihtuvuuden tasosta, minulla ei ole mitään huomautettavaa viime vuosina rekrytoitujen analyytikkojen työsuorituksesta tai analyysin tasosta, mutta pääpointtini on tosiaan tuo kokemus alalta. Onko vaihtuvuus säilynyt normaalilla tasolla verrattuna aikoihin ennen listautumista ja onko pelkoni aivovuodosta aiheeton!?

36 tykkäystä

Tästä on kyllä sanottava, että tuntuu nykyaikana etenkin finanssialalla olevan yli 4 vuoden työsuhteet samassa tehtävässä erittäin harvinaisia. Indereksen analyytikot ovat pääasiassa lahjakkaita nuoria, ja optimoivat toki omaa tuottopotentiaaliaan. Tällöin syntyy helposti tilanne, jossa Inden ei ole järkeä maksaa heille enempää ja toisaalta työntekijän ei ole järkeä jäädä mörnimään Inderekselle. Sama homma monessa muussa pienessä yhtiössä, joita seniorimpia vastuita on valitettavasti liian vähän suhteessa uran alkuvaiheessa oleviin työntekijöihin.

28 tykkäystä

En usko että sillä olisi sijoituskeissiin olennaista vaikutusta jos vaikkapa Sauli tai Juha irtisanoutuisi huomenna. Vaikka yhteisön jäsenille onkin kiva näitä tuttuja ja turvallisia naamoja katsella videoista. On se ihan ymmärrettävää että nuorehkot ihmiset haluavat kokeilla siipiään myös muualla.

Minulle keskeistä sijoituskeississä on
a) softwaren Eurooppa-valloitus (jatkuvaa& skaalautuvaa liikevaihtoa)
b) saadaanko positiivinen kierre käyntiin Ruotsissa 2026 aikana. Homma helpottuu huomattavasti kun pyörä vaan saadaan liikkeelle, kun medianäkyvyys, yhteisön kasvu, tilausasiakkaiden kasvu ja sisällöntuotanto tukevat toinen toisiaan.

Vaikka Tanska tuskin tuo vielä isoja euroja, on HCA silti mielestäni fiksu ja maltillinen tapa taklata Tanska ja kasvattaa ymmärrystä lokaalista markkinasta. Tähän sitten lisää paukkuja joskus kun Tanskan markkina taas rokkaa. Norja seuraavaksi kun Ruotsin pyörä ensin saadaan hyvään vauhtiin.

Kun Pohjoismaat on valloitettu firma voidaan joko myydä ”Nordic IR-talona” tai jatkaa valloitusta Keski-Eurooppaan ja UK.

24 tykkäystä

Inderesin tuorein omistajalistaus ei anna ainakaan minulle vastauksia siihen, kuka pyrki eroon isommasta potista elokuussa, toki käsittääkseni perjantaina 29.8 tehdyt kaupat eivät vielä näy tässä listauksessa vai huomaako joku jonkun poistuneen kokonaan Inderesin osakkeenomistajien kunniakkaasta joukosta!? Paljon melua siis tyhjästä :slight_smile: : https://group.inderes.fi/fi/sijoittajat/osaketieto/osakkeenomistajat

Varmaan tuo @Lexus ketjussa ylempänä esittämä arvaus osuu kohdalleen eli osakkeet eivät ole käyneet vielä kaupaksi 18 e hinnoilla ja siitähän ei tingitä :slight_smile:

5 tykkäystä

“osaan sujuvasti lukea raportista suosituksen, tavoitehinnan”..Nämähän on analyysin oikeastaan vähiten tärkeä osa. sillä se edellyttäisi, että analyytikko on myös hyvä salkunhoitaja. Nämähän on kuitenkin kaksi eri asiaa. Analyytikon homma on kirjaviisautta, mutta salkunhoito on taidetta. Muistuu mieleen FIM:n tähtisalkunhoitajan Markku Kaloniemen sanomana , että täytyy tietää, ketä analyytikkoa kannattaa kuunnella. Seppo Saario on joskus sanonut, että parhaiden sijoittajien ei tarvitse lukea taseita.. Kyllähän luvut sinänsä lienee hyvä tuntea, mutta johtopäätökset pitää kuitenkin tehdä itse. Ja harvahan sitä mallisalkkuakaan 100% orjallisesti seuraa, eli jokainen uskookin olevansa se paras salkunhoitaja. Eihän siellä ole Tokmannnia tai Anoraakaan , joita omistat :).

3 tykkäystä

Kiitos viestistä!

Jatkan vielä omistuspohjasta. Viime viikolla Nordic IPO -tapahtumassa kerroin, että yksi listautumisen hyöty oli luoda mekanismi, jolla omistuspohja voi uudistua yhtiön evoluution mukana, koska eri kehitysvaiheet vaativat erilaista omistajuutta. Tämän suhteen vaikea kuvitella parempaa välinettä kuin pörssi. Meidän ei esim tarvitse tiiminä jahdata ”exitiä”, kuka tahansa voi tehdä exitin tai osittaisen exitin pörssin ollessa auki, ja yhtiö jatkaa elämäänsä eteenpäin. Olen siitä ylpeä, että Inderes voi olla tai on ollut taloudellisesti mahdollistamassa monelle ihmiselle jonkin elämässä tärkeän unelman toteuttamisen. Hajautussyyt ovat luonnollisia, kuten myös se, että jos ei ole yhtiön toiminnassa enää mukana, voi tuntua erikoiselta pitää isoa osaa omasta varallisuudesta kiinni yhtiössä. Sisään taas tulee uusia sijoittajia, joilla on riskinottokyky ja halu lähteä yhtiön seuraavaan kehitysvaiheeseen. Inderes yhtiönä on valinnut kasvaa kansainvälisesti ja se vaatii riskinottoa ja kunnianhimoa (verrattuna jäädä kotimaahan rouskuttamaan kassakonetta), jolloin omistuspohja optimitilanteessa muotoutuu sellaiseksi, joka kirittää meitä tässä eteenpäin ja ajattelee samoin. Vähän pidemmän perspektiivin vinkkelistä toki itse näen, että kansainvälistyminen onnistuessaan pienentää Inderesin omistamisen riskitasoa, koska yhtiö ei tällöin ole enää riippuvainen pienen Suomen pääomamarkkinan kehityksestä (vaikka olen optimisti, ei ole meidän kontrollissa mihin suuntaan tämä maa ja sen pääomamarkkinat kehittyvät).

Osakkeellehan on ainakin syntynyt tosi hyvin sitä paljon peräänkuulutettua likviditeettiä tarjonnan kautta. Onko sitten vastaavasti syntynyt kysyntäpuolta, siinä ainakin meikäläinen voi katsoa peiliin.

Vaihtuvuudesta. En ole tästä huolissani. Olen ennakoinut jopa suurempaa vaihtuvuutta huomioiden, miten isoa uudistumista yhtiö puskee aika määrätietoisesti läpi, vaikka se tietää kasvukipuja (tästä syvempää pohdintaa Kurinalainen anarkia -kirjassa). Yleisesti meillä jengi tuntuu kokevan, että kansainvälistyminen, organisaation kasvava kompleksisuus ja uusi vaihe tekee työstä älyllisesti haastavampaa ja mielekkäämpää (tätä tukee organisaatiokyselymme data). Ja toisaalta kun yhtiö kasvaa kotimaisesta startupista kansainväliseksi pörssiyhtiöksi, on myös ihan luonnollista, että joku saattaa kokea, ettei tämä ole enää se sama pieni firma ja haluaa tehdä jotain muuta. Pieni vaihtuvuus on ihan tervettä, uudet ihmiset tuovat usein myös uutta ajattelua ja uudenlaista virtaa tiimiin. Aihetta pitää siis tarkastella myös rekrykyvykkyyden näkökulmasta. Onko meillä työnantajana imua lahjakkuuksille, onko rekrytointi- ja perehdytysprosessit hyvässä kunnossa, pääseekö meillä lahjakkaat ihmiset kasvamaan nopeasti? Väittäisin, että kyllä!

Asiasta kysytään minulta melko usein viitaten yksittäisiä henkilöihin yksittäisiltä vuosilta viimeisen 4 vuoden ajalta. Ehkä se on luonnollinen seuraus siitä, että on tietoisesti yhdessä bisneksessä rakennettu vahvoja henkilöbrändejä. Kokonaiskuvaa seuraamme pääasiassa organisaatiokyselymme kautta, tiimeillä on hyvät sensorit siihen, jos jokin alue menee punaiselle. eNPS-luku meillä on 54 ja 81 % henkilöstöstä on myös osakkeenomistajia. Keskimäärin ihmiset meillä viihtyy hyvin. Vaihtuvuuden osalta meillä puhutaan selvästi yksinumeroisesta prosentista (vuositasolla tarkasteltuna).

67 tykkäystä

Kiitos taas mainiosta vastauksesta, joka avasi minulle asioita myös uudesta näkökulmasta @Mikael_Rautanen :slightly_smiling_face: Jokuhan voi perustellusti sanoa, että esiin tuomani asiat ovat lillukanvarsia ja jokainenhan meistä tajuaa sen, että itse liiketoiminta, sen kasvu ja kannattavuus viime kädessä ratkaisevat Inderesiin sijoittamisen mielekkyyden ja tuoton. Mielestäni kuitenkin yksityiskohdat täydentävät kokonaisuutta ja oma pyrkimykseni on tutustua firmaan mahdollisimman syvällisesti, siinä määrin kuin se ulkopuolisena on mahdollista. Oma riskinottohalukkuuteeni kyllä riittää katsomaan Inderesin kortit ainakin 2030-luvulle asti…mikäli Herra elinpäiviä suo :slightly_smiling_face: ja toivotan tiimillenne menestystä tulevaan syksyyn, ehkä se ketsuppipullo lopulta purskahtaa, mitä tulee listautumisiin :slightly_smiling_face:.

26 tykkäystä

Mielestäni tämä @Olli_Vilppo:n comeback sopii tännekin, osin senkin takia, mitä tässä joskus välillä on keskusteltu. :slight_smile:

Odotettu comeback, tervetuloa vielä kerran :smiling_face_with_sunglasses:

38 tykkäystä

Tähän vois ottaa saman näkökulman kuin @Sauli_Vilen yhtiökokouksessa. 5-10% vuosittainen hlöstön vaihtuvuus tavallaan tarkoittaisi 10-20 vuoden työuraa per työntekijä, mikä mielestäni on ihan hyvä luku yksityisellä sektorilla.

Lisäksi tämä antaa juniorianalyytikoille mahdollisuuden nousta senioreiksi. Kovan kasvun vuosina tämä siirtyminen varmaankin tapahtui nopeammin kasvavan asiakasmärään kautta. Onko havaintoni oikea, että nyt tämä analyytikon kehityspolku on hieman hidastunut?

Muutenkin voisi olla mielenkiintoista kuulla millaisia muita sisäisiä urapolkuja Inderesillä on tarjolla? Olen ollut huomaavinani, että Inderesin työaika ja -tavat ovat mukavan joustavia esim. perheellisille. Lisäksi Inderesin analyytikoiden työ ei ole samanlaista asiakkaiden luona ramppaamista kuin se esim pankeissa käsittääkseni on.

Olen myös ollut huomaavinani, että Inderesillä osa analyytikoista on ottanut enemmän vastuuta joissain operatiivisissa tehtävissä ja joistain on tullut pääanalyytikkoja. Analyytikon työ varmasti vaatii itsessään jatkuvaa kehittymistä, mutta löytyykö talosta myös muunlaisia urapolkuja halukkaille? Esim jos joku onkin kova myyntimies, toinen influensserihahmo ja kolmas innokas analyysirapsojen teknisen puolen ideanikkari, niin palkitaanko näistä innovaatioista ja ajankäytöstä muuten kuin mahdollisesti kasvavana osakekurssina?

Sama kysymys koskee luonnollisesti myös tapahtuma- sekä ohjelmistopuolen työntekijöitä.

29 tykkäystä

No tässähän näitä alkaa jo syntyä podcastin verran :slight_smile: Kysymykset ovat niin laajoja (analyytikon kehitys, urapolut, työaika- ja tavat, perheiden huomiointi työssä, analyytikoiden vastuut operatiivisissa tehtävissä, palkitseminen…), että viestillä vastaaminen olisi uuden kirjan julkaisu :smiley:

24 tykkäystä

Joku voisi kysyä, että eikö ~20 % henkilöstöstä, eli he jotka eivät ole osakkeenomistajia, ole aika iso osuus organisaatiossa, jossa ei ole muuta palkitsemismallia? Maltan odottaa podijaksoa @Tuulikki_Rautiainen :slight_smile:

5 tykkäystä

Voiko uusimman jakeluyhteistyötiedotteen tiivistää niin, että Inderes on maksajana, jotta pystyy tuottamaan tiedotteiden laajemmalla tavoittavuudella lisäarvoa omille asiakkailleen ja kasvattaa samalla kansainvälistymistä varten omaakin tunnettavuuttaan, kun analyysisisältöjen levikki laajenee ja kansainvälistyy?

EDIT: DJ:n bisnesmalli taitaakin olla tilaajien laskuttaminen sisällöstä ja sisällöntuottajille (Inderes) päin maksettaisiin rojalteja sisällön käytön perusteella. Tämähän kuulostaa heti paremmalta!

EDIT2: Copilotin kanssa (pahoittelut tästä!) hahmoteltu arvaus tulopotentiaalin pallokentästä. Tämän perusteella yhteistyön merkitys huomattavasti olennaisempi näkyvyyden, kuin välittömän liikevaihdon kannalta. Palvelun tilaajat ovat kuitenkin yrityksiä tai ammattimaisia sijoittajia, eli kappalemäärissä ei puhuta kuluttaja-asiakkaille suunnatusta palvelusta.

Sisällön käyttömäärä Rojaltit / kk (arvio) Rojaltit / vuosi
5 000 lukukertaa 500–1 000 € 6 000–12 000 €
20 000 lukukertaa 2 000–4 000 € 24 000–48 000 €
50 000 lukukertaa 5 000–10 000 € 60 000–120 000 €
21 tykkäystä

Voin tätä yleisellä tasolla taustoittaa. Jakelukumppanuuksissa rahaliikenne riippuu hieman puhutaanko analyysien jakelusta (tällöin rojaltituloja voi tulla meidän suuntaan) vai tiedotejulkaisujärjestelmän jakeluverkosta (tällöin rahaa ei normaalisti liiku). Joissain näissä instituutioiden terminaaleissa tulee pientä rojaltitulovirtaa meille kulutuksen perusteella. Se ei kuitenkaan ole meidän ansaintalogiikan kannalta kovin merkittävää. Suurempi arvo on strateginen ja ekosysteemiä vahvistava, CMD-kalvoja lainatakseni tuo kolmas elementti eli tavoittavuus. Eli se, että kytkeytymällä Inderesiin pörssiyhtiö tavoittaa yhden toimijan kautta kaikki sijoittajaviestinnän kohderyhmät (Inderes-yhteisö, some, välittäjät, mediat, instituutioportaalit..).

37 tykkäystä

Mulle jäi nämä pyörimään päässä jostain syystä. Tajusin sen vihdoin johtuvan siitä, että olen viime aikoina lähtenyt pois useista ulkomaisista sijoittajayhteisöistä, joissa käytiin keskustelua omistamistani osakkeista. Sivuille kirjautuminen ja useiden klikkausten päässä olevien ketjujen selaus alkaa jo tuntumaan liian vaivalloiselta, joten jätin sen kokonaan pois. On vain niin paljon helpompaa vaikkapa syöttää kysymys ChatGPT:lle, että “mitä norjalaiset sijoittajat keskustelivat tästä osakkeesta tällä viikolla,” ja sitten esimerkiksi ohjata agentti toistamaan haku automaattisesti ja lähettämään tiivistelmän sähköpostiin haluttuna kellonaikana. Sähköpostissa päivystää tietysti toinen tekoäly, joka lähettää herätteen mikäli sieltä viesteistä löytyi jotain kiireellistä ja oleellista.

Samalla tavalla myös täysin personalisoidun aamukatsauksen toimittaminen omaan sähköpostiin on nykyään niin triviaalia, että melkein kuka tahansa perusjärkevä ihminen saa sellaisen rakennettua muutamassa tunnissa, kunhan ensin tunnistaa sen olevan mahdollista ja suostuu maksamaan siitä sen kolmisen kymppiä kuukaudessa.

Tämä on muuttanut myös sitä, että miten ajattelen Inderesin foorumin käyttöä. Harvoin kannattaa avata uutta ketjua sellaisille yhtiöille, jotka eivät takuuvarmasti ole suosittuja, koska homma menee kuitenkin yksinpuheluksi ja ulkomailla on jo lähes varmasti valmis keskustelu, mihin pääsee ChatGPT:n kautta käsiksi. Inderesin foorumiketjujen laajamittainen lukeminenkaan ei oikein enää aina vaikuta järkihommalta. Se on aivan liian työlästä verrattuna siihen, että foorumianalyytikkobotti seuraisi keskustelua ja tiivistäisi ydinasiat ja jos aihe kiinnostaa enemmän, niin linkkien kautta tietysti aina pääsee alkuperäisiin viestiin sitten käsiksi. Foorumin turhien kohinaviestien ohittaminen on kokemuksena samanlainen, kuin mitä adblokkerin lataaminen oli ensimmäistä kertaa ja koko Internetin tyhjentäminen turhista mainoksista. Kun sen on kerran kokenut, on vaikea palata takaisin, koska ne nollaviestit alkavat vain ärsyttämään entistä enemmän.

Pidemmän päälle ei tietenkään ole kestävällä pohjalla mikäli isot massat siirtyvät tsättibotteihin, koska se lähdemateriaalina käytetty kontsa katoaa keskustelun kuihtuessa. Mallia voi ottaa vaikkapa Viafinin ketjusta, missä minkäänlaista keskustelua osakkeesta ei enää käydä, vaikka kyseessä on Inderesin seurannassa oleva ja analysoitava osake. Miltä näyttää foorumi, jos valtaosasta ketjuista tulee tuollaisia?

Tähän menee vielä varmasti paljon aikaa ja matkaa, koska vanhoilla koirilla menee hirmuisen kauan oppia uusia temppuja, joten uusien työkalujen diffuusio populaatiotasolla on vuosikymmenien prosessi. Mutta tekoälybotin sisältönä toimivien verkkosivujen avaaminen alkaa ainakin minusta enemmän ja enemmän tuntumaan samalta kuin vaikkapa Wikipedian lähteiden lukeminen. Aina välillä sitäkin tietysti tulee tehtyä, mikäli asia on tärkeä, mutta arkielämässä ei useinkaan jaksa vaivautua kun oleellisen tiedon saa valmiiksi pureskeltuna hyvässä formaatissa.

42 tykkäystä

Tämä sijoittajien käyttäytymisen muutos on kiinnostava trendi osakeanalyysin demokratisoinnin näkökulmasta. Meille se avaa valtavasti mahdollisuuksia kiihdyttää analyysin demokratisointia ja toimialan murrosta. Viimeinen 15v oli vasta pintaraapaisu, kun sosiaalinen media ja digipalveluiden kehittyminen yhdistettynä finanssikriisin jälkeiseen perinteisen osakeanalyysin kriisiytymiseen avasi ikkunan tuottaa analyysiä vaihtoehtoisella tavalla ja laajemmalle joukolle. Lähdes koko globaali osakeanalyysimarkkina, kuten itse sen näen, perustuu silti edelleen pankkien omiin suljettuihin ekosysteemeihin ja ns. välitysvetoiseen analyysiin. Eli instituutioille tuotettava analyysi, jonka kulutus ei ole kovin skaalautuvaa, koska se perustuu suhteisiin ja 1:1 kohtaamisiin. Tilausanalyysi on ottanut pieniä askeleita siellä täällä, Suomen ollessa ainoa tunnistamani selkeämpi poikkeama.

Jos ajatellaan, että sijoittajien tapa kuluttaa tietoa ja etsiä sijoituskohteita alkaa muuttua tällä Pohjolan Ekan kuvaamalla tavalla (mikä on hyvin mahdollista), on tämä sijoittajatiedon demokratisoinnin kannalta kiinnostava mahdollisuus. Sen kaltaiset työkalut, jotka on vaatineet aiemmin 2000$/kk Bloomberg-terminaalin, tulevat tavallisten sijoittajien ulottuville olemattomilla kustannuksilla. Jos joku sijoittaja Perussa haluaa perehtyä Revenioon sijoituskohteena ja laittaa agentit monitoroimaan yhtiön kehitystä, tekoälyn raaka-aineena ovat hyvin todennäköisesti Juha Kinnusen tekemistä johdon haastatteluista sekä Juhan omasta ajattelusta ja kynästä syntynyttä tavaraa. Entä ne monet muut Reveniota (ns. ilmaiseksi) seuraavat analyytikot? Nämä analyysit ovat tiukasti lukkojen takana rajatulle porukalle. Inderesin analyysin suhteellinen arvo Reveniolle (joka maksaa laskun) kannalta nousee entisestään. Inderesin tehtävä on varmistaa, että mitä työkaluja ja menetelmiä sijoittajat ikinä alkavatkaan käyttämään osakkeiden seurantaan, olemme tiiviisti osa sitä prosessia. Jos tässä onnistumme, bisnes on huomattavan helppoa rakentaa yhtiöiden suuntaan.

Eli kuljemme sen mukana, mihin sijoittajat menevät. Esimerkkinä 2016 sijoittajat alkoivat kuluttaa enemmän sisältöjä videon ja sosiaalisen median kautta, joten Inderes lähti rakentamaan tätä kyvykkyyttä ja siinä onnistuminen kiihdytti bisnestä. Nyt seuraava muutos saattaa olla huomattavasti nopeampi.

Avain on siis se, että rakennamme avointa ekosysteemiä, kun osakeanalyysin koko arvoketju globaalisti perustuu hyvin suljettuihin ja suhteellisen paikallisiin pankkien ekosysteemeihin. Koska ansaintamme rakentuu lähtökohtaisesti yhtiöiden puolelle, tämä avoin toimintamalli on mahdollinen. Jos ansainta rakentuu sijoittajapuolelle / pankkiliiketoimintaan, on hyvin vaikea rakentaa avointa mallia, koska se todennäköisesti vaatii oman toimintalogiikan täyttä uudistamista ja disruptointia. Pankkien ilmeinen vahvuus on tietysti se, että ne ovat tiiviisti kiinni isoissa pääomavirroissa, jolloin ansaintamallin rakentaminen voi olla monella tapaa ”helpompaa” kuin Inderesin B2IR-myynti pitkine myyntisykleineen. Vaikka tästä aika vähän puhutaan, Inderesin ilmeinen disruptiivinen uhka alusta asti on ollut se, että pörssiyhtiön ostaja voi nähdä pankkiiriliikkeen tuottaman yhtiölle ilmaisen analyysin palvelumme substituuttina. Trendi on meidän onneksi mennyt toiseen suuntaan toista vuosikymmentä ja tuotetta parantamalla olemme löytäneet oman lokeromme markkinasta.

Paljon puhutaan disruptiosta ja muutoksesta siinä mitä palveluita sijoittajat käyttävät ja miten sijoittajien toimintatavat muuttuvat, mutta Inderesin analyysiliiketoiminta pitää mielestäni hahmottaa myös koko osakeanalyysimarkkinan kontekstissa. Ja tätä tarkastelua ei voi tehdä ottamatta mukaan pankkien osakeanalyysiä, joka edustaa todennäköisesti reilusti yli 90 % toimialan arvoketjusta (nopean chatgpt-selvityksen mukaan sell side -tutkimukseen kulutetaan $20mrd/v → tämä siis lähinnä jotain pallokenttää hahmottaaksemme). Miten tämä arvoketju muuttuu tulevaisuudessa, on valtavan kiinnostava kysymys. Meidän ajatus on tietysti ottaa arvoketjusta oma siivumme tai enemmänkin sekoittaa koko pakka kääntämällä ansaintalogiikka ylösalaisin. Kisassa pärjäämisen kannalta varmasti jatkossakin olennaista, kuka pystyy ottamaan käyttöön ketterästi ja oikea-aikaisesti uutta teknologiaa ja uusia toimintamalleja.

57 tykkäystä