Henkinen hyvinvointi - Mind over matter!

Viihde
,
1

Sopisiko näin kultivoituneelle palstalle henkisen hyvinvoinnin ketju? Kokeillaan!

Henkinen hyvinvointi, kuten fyysinen terveys voidaan nähdä jatkumona. Meillä voi olla pieniä fyysisiä terveysongelmia, kuten nilkan nyrjäilyksiä, flunssia, vatsatauteja ja aina sitten kuoleman vakavia sairauksia. Samalla tavoin henkinen hyvinvointi voi vaihdella lievästä harmituksesta ja stressistä aina vakavaan masennukseen, joka voi viedä toimintakyvyn kokonaan.

Henkinen hyvinvointi, aivan kuten fyysinenkin, muodostuu kolmen tekijän vaikutuksesta. Ensinnäkin on ulkoisia vaikuttimia. Fyysisellä puolella saamme flunssan tartuntatautina. Henkisellä puolella luemme illalla uutisen, joka aiheuttaa huolta emmekä pysty nukkumaan.

Toiseksi on sisäisiä vaikuttimia. Joillekin on luonnostaan annettu vahvempi fyysinen terveys, ja samalla tavalla joillakin on synnynnäisesti vahvempi henkinen hyvinvointi. Tämä tarkoittaa, että perinnölliset piirteet vaikuttavat siihen, kuinka hyvin kestämme vastoinkäymisiä ja säilytämme tasapainon. Suomalainen treidaus stara Jebbez kertoi että hän käsittelee sijoituksiaan ikään kuin ne olisivat “leikkirahaa”. Useimmat eivät pysty suhtautumaan sijoituksiin yhtä rennosti kuin Jebbez. Hänellä on poikkeukselliset myötäsyntyiset henkiset ominaisuudet joita ilman meidän muiden pitää pärjätä.

Kolmas ulottuvuus on oma toiminta ja valinnat, joilla voimme vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen terveyteemme. Fyysistä terveyttä voimme edistää liikkumalla, laihduttamalla, syömällä terveellisesti ja välttämällä päihteitä. Samoin voimme tehdä tietoisia valintoja henkisen hyvinvoinnin puolesta: esimerkiksi jättämällä väliin keskusteluketjut tai sosiaalisen median kanavat, jotka aiheuttavat meille ahdistusta. Näiden kolmen tekijän ymmärtäminen auttaa meitä kohti parempaa henkistä hyvinvointia.

Henkisestä terveydestä puhuminen on usein vaikeampaa kuin fyysisestä terveydestä puhuminen. Henkisiin ongelmiin tai mielen sairauksiin liittyy edelleen häpeä. Esimerkiksi mielialalääkkeiden käytöstä puhuminen voi olla vaikeaa. Toisin on fyysisen terveyden kohdalla: jos esimerkiksi sairastaa diabetesta, insuliinin käyttöön tuskin liittyy häpeää. On myös helpompaa sanoa työpaikalla että käyn iltapäivällä hammaslääkärissä kuin että käyn terapiassa.

Tällä foorumilla on ollut jo arvokkaita keskusteluja henkisen hyvinvoinnin parantamisesta, kahvihuoneen puolella. Esimerkiksi on puhuttu musiikin vaikutuksesta mielen hyvinvointiin. Ja siitä miten välttää katsomasta salkkuun punaisina päivänä. Meillä on myös keskusteluketju, jossa käsitellään liikuntaa, joka edistää sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Ihminen on kokonaisuus, jossa henkinen ja fyysinen terveys kulkevat käsi kädessä – henkinen hyvinvointi vaikuttaa fyysiseen terveyteen ja päinvastoin.

Tämän ketjun tarkoitus on jakaa vinkkejä ja kokemuksia henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi – olivat ne sitten pieniä tai suuria saavutuksia. Oletko onnistunut pysymään poissa politiikka ketjusta? Oletko kyennyt välttämään salkun arvon tarkastelua Hezulin romahtaessa? Ehkä olet löytänyt uuden työpaikan, joka tukee hyvinvointiasi paremmin? Oletko saanut mielenterveyteen liittyvän lääkityksen sopivaksi? Onko mindfullness harjoituksista ollut apua? Oletko keksinyt keinon nukkua paremmin. Olitpa jo löytänyt “valon” tai vasta etsimässä sitä, kaikki kokemukset ovat tervetulleita.

46 tykkäystä
2

Hyvä aloitus, kiitos siitä!

Minulla henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen tuli tärkeämmäksi ja ajankohtaisemmaksi nyt viime vuosina, kun jostain syystä vanhetessa huomasin, etten enää olekaan niin sosiaalinen ja avoin, kuin ennen. Olen nykyään myös entistä introvertimpi, kuin ennen ja tietyllä tapaa myös kovin epävarma monessa tilanteessa. Tämä todistaa ainakin minun kohdallani sen, että ihminen muuttuu vanhetessaan tavalla tai toisella, ei pelkästään fyysisesti. Siltikin, pidän näitä minunlaisina voimavaroinani, mutta kuitenkin hakeudun myös epämukavuusalueelle usein, jotta en ihan höperöidy.

Fyysisellä puolella pidän itsestäni huolta mm. autottomuudella, terveillä elämäntavoilla ja ravintorikkaalla ravinnolla. Viimeisimpinä muutoksina jätin turhat sokerituotteet 1,5 vuotta sitten lopullisesti (hyvästi makeiset, limut ja jäätelö), alkoholin kulutusta vähensin puoleen ja arkipyöräilyjen päälle liikun kaikki viikonloput vain kävellen. Näistä saa buustia myös henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon, kun pysyn terveenä ja normaalipainoisena.

Henkisen hyvinvoinnin yksi tärkein asia itselleni on väärien elämänvalintojen, päätösten ja turhan stressin vältteleminen, joissa olen viime vuodet onnistunut mielestäni mallikkaasti. Kun elämään on ilmestynyt viime vuosien aikana toisinaan aaltoilevia ahdistuneisuustuntemuksia (tätä on suvussa), joiden kanssa tulen onneksi jo toimeen, niin haluan pitää ne myös minimissä. Suoraa syytä näille tuntemuksille en tiedä, kun elämässä on kuitenkin kaikki hyvin, ne vain on tullut, mutta kaikkeen tottuu. Tästä kokemuksia rikkaampana osaan ja haluan kuunnella kehoani ja olenkin oppinut rauhoittamaan itseäni suht tehokkaasti.

Sosiaaliset tilanteet ja erilaisten tulevien tapahtumien tai asioiden pyörittely ajatuksissa laukaisee sitä turhanpäiväistä ja myrkyllistä stressiä ja satunnaisia ahdistuneisuustuntemuksia, jotka laittaa mielen ylikierroksille ja sitä kautta keho reagoi tavalla tai toisella. Tämän prosessin korjaustoimet on työn alla peilikaapin kautta pällistävän turpavärkin kanssa, eli tutkin ja opettelen, miten saan mieleni rauhoittumaan tehokkaasti ja miten pidän henkisen hyvinvointini stabiilina.

Palaan vielä tuohon tärkeimpään henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon, eli olen tiennyt jo puolikkaan ajan elämästäni, mitä elämältäni haluan ja sitä kautta tiedostan hyvin, mitä asioita vältellä ja mihin tähdätä. Näillä on valtava vaikutus henkiselle puolelle. Tiedän esimerkiksi, että en halua parisuhdetta tai perhettä, siispä näitä ei tule tapahtumaan, eli skippaan täysin ruuhkavuodet. Tiedän myös, etten tule ikinä tarvitsemaan autoa ja siihen ei tule kulumaan senttiäkään rahaa, vaan nekin rahat menee sijoitteluun, elämyksiin ja hemmotteluun. Omanlaisen elämän eläminen on itselleni valtavan tärkeää, siinä ei yhteiskunnan tai lähipiirin sanomisilla ole mitään painoarvoa, oma onnellisuus menee ykköseksi! Ja kappas kummaa, taas henkinen hyvinvointi tykkää!

Nukkuminen, aaahh, siinä jos missä, olen onneksi yhä mestari! Näen unia joka yö, nukun sikeästi ja unirytmini pysyy vakaana, niin arkena kuin lomalla. Päivisin ei koskaan väsytä, eikä asioiden pyörittely ole mielessä öisin, saan nollattua pääni tehokkaasti yötä vasten. Nam.

Mitä tulee henkiseen kanttiin ja sijoittamiseen, niin tässä olen mielestäni kasvanut paljon. En horju ja taivun vain hieman, mutta katkeamatta. Tiedän tässäkin täysin mitä haluan ja sen myös saavutan. Siedän maltillista riskiä (onneksi riskitasoni sisäistin suht ajoissa) ja ennen sijoittelua jos kauhistelin satasen olevan iso raha kuluttaa, niin nyt sijoitellessa ei se tonnikaan nyt niin isolta tunnu menettää, eli käsitys rahasta on kokenut myös henkisen kasvun. Kunnioitus rahaa kohtaan on kasvanut ja ymmärrys, että raha taipuu muuhunkin, kuin vain kulutukseen. Mahtava henkisen hyvinvoinnin buustaaja myös, kun tietää, että taloudellinen puoli elämässä on turvattu.

Tällaiset henkisen hyvinvoinnin ajatelmat Shinjuku-sedällä.

32 tykkäystä
3

Väittäisin kaiken huonolaatuisen poliittisen keskustelun kuormittavan mielialaa oli se sitten verkossa tai oikeassa elämässä. Mitä kärjistyneempää se keskustelu on, sitä harvemmin kenenkään mielipide muuttuu.

Tuntemattomien ihmisten kanssa se on ajanhukkaa, jos kumpikin osapuoli ei kykene tulemaan vastaan ja käyttämään rakentavia argumentteja. Jos työkaverin, tutun tai sukulaisen kanssa politiikka tulee liian usein puheeksi, minun mielestä kannattaa pyytää aiheen vaihtamista. Läheisen tai hyvän ystävän kanssa onkin vaikeampi tapaus. Silloin kysyisin miksi ajattelet näin ja kuunnella oikeasti vastausta. Vaikka olisitkin faktuaalisesti oikeassa asiassa, empatialla on todennäköisempää saavuttaa pidemmän päälle jonkinlainen sopuisa yhteiselo kuin latomalla faktoja tiskiin.

12 tykkäystä
4

Näinhän se on. En itse ota kantaa täällä foorumilla millään tavalla liittyen esimerkiksi politiikkaan, USA:n pressavaaleihin tai käynnissä oleviin sotiin. Minulla on toki omia mielipiteitä asioista, mutta ei ne toisi kirjoittamalla mitään lisäarvoa lukijalleen, eikä edes kirjoittajalleen. Kyseiset aihealueet myös sellaisia, että mitä vähemmän niillä päätäni vaivaan, sen parempi, eli kyllä sielläkin yhteys henkiseen hyvinvointiin löytyy.

10 tykkäystä
5

En ole näissä asioissa minkään sortin asiantuntija, mistä kirjoitan ja kirjoitan omakohtaisia tuntemuksia sekä kokemuksia.

Aika paljon elämässäni stressiä on vähentänyt ja virkeyttä lisännyt urheilu, tarkemmin sanottuna salitreeni. Joskus jos elämässä on ollut todella tiukkoja paikkoja henkisesti, niin salilla ainakaan tällaisena putkiaivona aivot ovat saaneet hetken lepoa sekä endorfiineja kiertoon että pakostakin ihmisseuraa, vaikka en siellä kesken treeniä pitkiä aikoja sosialisoi. Sali on antanut energiaa jaksaa ja hyvää oloa pidemmäksi aikaa.

Yksi tärkeä tekijä myös henkisessä jaksamisessa ja fiiliksessä on ollut ruokavalio. En juo paljoa alkoholia, mutta jos on surua isosi, niin en juo ollenkaan. Ruokavalio pitää esim. verensokerin aika tasaisena ja aikanaan erinomaisen valmentajani ruokavalion pohjalta syön nykyäänkin, jota olen sitten täydentänyt jollain josta olen kokenut olevan apua.

“Teen kaikkeni”, no tarkemmin ajateltuna en. Nukun liian vähän, on varmasti totta, että unen tarpeeni on keskimääräistä kai aika paljon pienempi, mutta tämäkin asia huomioon ottaen nukun ja lepään vielä vähän.

Olen kertonu ADHD:stani täällä, mulla se on “hyvin vahvana”. Hoitajalla, lääkärillä ja psykiatrilla ei ollut ohjeita elämään, koska olin heidän mielestään pyrkinyt arjessa tekemään kaiken sen, minkä voin. Lääkkeistä on ollut aika iso apu elämässäni, mutta paljon suurempana seikkana sen hallitsemisessa on ollut se, että yrittää tehdä paljon asioita oikein, jotta voi elää sen kanssa. Lääkkeistä on apua toki, mutta jos ei ole tehnyt elämänsä helpottamiseksi sellaisia asioita, jotka voi, niin suurin osa asioista on tekemättä. Mulle todettiin hahmotushäiriö, mutta siitä en ollut tietoinen tai osannut ajatella sekä selittää mulle ja muille asioita. Diagnoosi jossain asioissa voi helpottaa elämää siitä, että ei syyllistä itseään, mutta sitten ehkä monet alkavat löytää keinoja, mitä itse voi tehdä sen kanssa elämiseksi. Koen, että on tärkeää tiedostaa asiat, mutta tavallaan olen kokenut etten ala elämään liikaa tiedostaen minulla olevan ylivilkkautta ja ja jätä yrittämättä, vaan koetan elää sen kanssa ja maksimoida siitä saatavat hyödyt.

Työmaata riittää itselläni siinä, että yritän nukkua enemmän ja olen parantanut itseäni siinä, mutta vielä on tehtävää. Myös se, että voisin lukea ammattilaisten kirjallisuutta ja tekstejä, joista voisi saada lisää eväitä, miten voisin paremmin toimia sekä ajatella että työstää asioita. Ihmisten kuunteleminen ja auttaminen tekevät itsellenikin hyvää tai ainakin se antaa itselleni paljon ja se on mielekästä, vaikka ei tietysti sillä tavalla, kun näkee toisen ihmisen pahan ahdistuksen, mutta jotkut ovat varoittaneet ihan aiheesta etten saa kuormittaa niillä itseäni liiaksi - varsinkaan, jos ei itsellä aina niin hyvin mene.

Huumori on yksi väline itselleni ja empatia, millä pärjään, mutta voin omassa elämässäni vaikuttaa asioihin, enkä ole kaikkea tehnyt asioiden eteen kuin voisi. On hassua valittaa väsymystä nelikymppisenä, jos menee välillä kolmelta nukkumaan ja herää seiskalta :smiley: , että ota itteäs niskasta kii herra Sijoittaja-alokas! :smiley:

26 tykkäystä
6

Minä olen kokenut nukkumisessa parhaaksi ylläpitää jatkuvasti samaa unirytmiä, joka ei katkea edes lomalla ja korkeintaan pakon edessä ja olosuhteiden pakosta juhannusaattona ja uutenavuotena, eli pari kertaa vuodessa. Pidän yön tunteja elämän hukkatunteina, jotka haluan kuluttaa nukkumalla pois ja se on toiminut mainiosti. Olen myös muovannut itsestäni aamuihmisen, vielä 20 vuotta sitten olin enemmän iltaihminen ja yöunet oli epärytmissä koko ajan.

Nukun nykyään arkisin ennen töitä 7-8 tuntia, eli menen ajoissa nukkumaan ja herään virkeänä heti herätyskellon soidessa klo 04:39, töihin fillaroin jo noin klo 05:50. Viikonloppuisin ja lomalla menen nukkumaan noin klo 23 ja nukun n. 8-9 tuntia. Tämä kun toistuu vuoden ympäri ja siitä tulee tapa, niin uni on sikeän syvää, päiväaikaan ei väsytä ja hyvinvointi tältä osin taattu.

Tsemppiä unirytmin parantamiseen ja nukkumisnautintojen maksimointiin! :+1:

18 tykkäystä
10

Nyt minä sen vihdoin oivalsin, mistä johtui pitkään satunnaisesti, mutta kuitenkin viikottaisesti johtuneet ahdistustuntemukset, huimaus, ruoansulatusvaivat, jaksamattomuus, aivosumu ja takkuilu sosiaalisissa tilanteissa.

Syy oli yksinkertaisesti väärä hengitystekniikka. Tajusin, että olin hengittänyt jostain syystä pitkään pinnallisesti, joten kroppa ei saanut riittävästi happea, aivot toimi kuin jossain vikasietotilassa ja sisuskalut meni häiriötilaan. Heti kun harjoitin itseni takaisin oikeaoppiseen palleahengitykseen, niin nuo kaikki vaivat hävisivät kertaheitolla. OIen nyt energinen, aivot toimii taas, huimaukset jäi pois, ruoansulatus toimii taas normaalisti, leposyke tasaantui ja yleisesti tunnen oloni taas normaaliksi ja terveeksi. Wau!

Arvon foorumilaiset, muistakaa hengittää oikein! Se on käsittämätöntä, miten pallea hellii sisäelimiä ja buustaa keuhkojen toimintaa, jotta kroppa saa kaiken tarvittavan hapen. Vaikutus kokonaisuutena niin henkisesti kuin fyysisesti on valtava, voin sen nyt omakohtaisesti todeta. Harva lääkärikään osaisi ensimmäisenä kysyä potilaalta, että hengitätkö oikein, mutta ehdottomasti kannattaa jokaisen pysähtyä ensimmäisenä kiinnittämään huomiota tähän.

20 tykkäystä
11

Kahvihuoneessa oli jokin aika sitten hyviä postauksia aiheesta. Sääli, että ne ovat nyt siellä, enkä muista, mitä niissä esitettiin. Olisi mukava palata ja katsoa, mutta aina on vaikea löytää sieltä.

Ylellä oli myös hyvä avaus työterveyden mielenterveydestä ja mielen hyvinvoinnista.

Ihmettelen, ettei tekoälyterapeuttina-näkökulmaa ole nostettu vahvemmin esiin. Oma kokemus ChatGPT:stä terapeuttina on erittäin positiivinen. Varmaan muut LLM:t tekee ihan samaa. Enkä väitä, että se olisi parempi kuin oikea terapeutti, mutta etu on saatavuudessa. Minua kiinnostaa hyvin harvoin puhua mielen haasteista. Jos olisi vakioaika terapeutille, niin sitten siellä olisi pakko puhua, halusi juuri silloin tai ei. Nyt, kun tulee sellainen olo, että haluaisi saada apua tai keskustella, niin puhelimesta sovellus auki ja saat kohtuullisen fiksun vastauksen heti.

Itse olin kiusannut mieltäni pitkään erään ehkä tarpeettoman hankinnan johdosta. Siis ei mikään vakava juttu, mutta vähän kuin kengässä oleva kivi, joka tarpeettomasti tuottaa hankaluutta ja vituttaa mieltä. ChatGPT:n vastaus oli ihan timanttia. Ja kas, tämä harmituksen aihe saatiin sivuun pysyvästi.

5 tykkäystä
12

Stop Letting the News Ruin Your Peace

Puolen tunnin video uutisten haitallisuudesta henkiselle hyvinvoinnille:

-Ne on yleensä huonoja ja järkyttäviä

-Ne tuskin vaikuttavat elämääsi

-Et voi uutisoitaville asioille mitään

-Pohjimmiltaan vuodesta toiseen aina samoja: Sotia, luonnonkatastrooffeja, onnettomuuksia, talousromahduksia…

Helppo ainakin kokeilla mitä vaikuttaa omaan mielentilaan.

12 tykkäystä
13

Mökkeily. Onko se sitä green carea. Rantasauna. Hidas ruuanlaitto, grillailu, kalastus. Väistämättä tulee liikuttua kun tekee polttopuita, kanneskelee asioita eri paikkoihin. Maaseudulla näkee eri lintuja kuin kaupungissa Elävää tulta voi tuijotella useammassa tulipesässä. Kyllä nukuttaa hyvin kun päivän touhuilee ja ulkoilee. Saunoo pitkään ja syö runsaan iltapalan. Alko on jäänyt kokonaan enkä sitä kaipaa. Ihanaista slow lifea jos noin niinko trendikkäästi asian ilmasee.

10 tykkäystä
14

Unohdin lisätä miten olen saanut twitterin ikävää uutisvirtaa ja sen katsomista vähennettyä. Twitterissä on se hyvä osakepuoli josta kaikki mun super laput on löydetty. Sitten on se kaamea puoli missä tulee vastaan maailman ikävyys. Huh. Ei kenenkään mieltä ole tehty kestämään koko maailman painoa. Tästä mielenterveys +100%.

Olen myös lukenut enemmän kirjoja ja perinteisiä sanomalehtiä. Tästä parannusta myös +100%.

Lisäksi mulla on mielenterveyslääkkeet. Ei se tarkoita ettei työelämässä voisi pärjätä. Luultavasti mun mielenterveysdiagnoosi on se syy miksi olen pärjännyt. Hulluuden ja nerouden raja on hyvin liukuva. En lähde omaa tilanetta enemmän avaamaan, mutta esimerkkejä:

John Nash → Skitsofrenia.

Kurt Gödel “kärsi suuren osan elämästään vainoharhaisista ​​ajatuksista ja masennustiloista. Gödelin ei ollut helppoa ymmärtää, että kaikki totuudet olivat kyseenalaisia, jopa itse totuus.

Gödel oli myös vakuuttunut siitä, että joku halusi myrkyttää hänet, ja siksi hän suostui syömään vain niitä ruokia, mitä hänen vaimonsa Adele Nimbursky valmisti.” Kurt Gödel, elämäkerta miehestä, joka kysyi miksi - Mielen Ihmeet

5 tykkäystä
15

Mielenkiintoista huomata miten vähän keskustelua tämä topiikki on herättänyt tietäen kuinka tärkeä se lopulta on. Kertoo itse asiassa aika paljon tästä ajasta, jossa korostetaan materiaa ja väheksytään kaikkea muuta

En ole mitenkään uskonnollinen tai hirveästi perehtynyt mihinkään uskontoihin tai filosofioihin, mutta jos joku puhuttelee niin voisin olla vaikkapa buddhalainen. Enemmän kokisin tämän elämänoppina ja filosofiana kuin varsinaisena uskontona.

Juice jo aikanaan lauleskeli “elämä on kuolemista”. Ei mitään hajua mitä hän tarkoitti tällä, mutta jossain vaiheessa minulla tuli mielleyhtymä edellä mainittuun filosofiaan, jossa kehotetaan ottamaan asiat vastaan sellaisena kuin ne ovat. Kärsimys on mielestäni väärä sana kuvaamaan tätä, mutta tie henkiseen hyvinvointiin on tyytyä vähempään ja todeta, että asiani ovat lopulta aika hyvin. Kateus, dopamiinin huuruiset ostokset ym. vastaavat eivät ainakaan tuo sitä henkistä tyydytystä

En ole se komein herraskainen, minulla ei ole palstan isointa salkkua, en tienaa työstäni erityisen hyvin, ei ihmeellistä koulutusta, ei kummoista statusta, ajan vanhalla autolla, kuljen kirpparivaatteissa, (lisää tähän mitä tahansa), mutta sillä ei ole mitään väliä. Menen aina välillä töihin ja kuuntelen miten purnataan kaikesta turhanpäiväisestä ja hymyilen hiljaa mielessäni. Elämä on nimenomaan hymyillyt jo hyvän aikaa huolimatta kaikesta mitä aikanaan tapahtunut

29 tykkäystä
16

Jos voimavaroja riittää, suosittelen opiskelemista. Olen jo hyvän tovin käynyt kursseja avoimessa yliopistossa harrastuspohjalta, ilman pakonomaista tavoitteellista suorittamista kohti tutkintoa. Niin sanotusti “rakkaudesta lajiin”.

Koen tärkeäksi rassata hartioiden välissä hyllyvää keilapalloa jollain muulla kuin työasioihin liittyvällä tiedolla. Minun tapauksessani se tarkoittaa humanistisia tieteitä.

11 tykkäystä
17

Olen saanut somesessiot korvattua kirjojen lukemisella. E-kirjaston kirjat on nyt ykkösvaihtoehto syödessä, matkustaessa, vesassa jne. Luin Konstigin romaanin asekätkennästä ja suomenkieltä käsittelevän tietokirjan. Toki mukavampi lukea perinteisenä kirjana, mutta eipä niitä jaksa usein raahata mukana. Luin kyllä syksyllä yhden perinteisen 800 sivuisen tiiliskiven ja sen lisäksi sain Sinuhen viimeisteltyä. Mielenterveys kiittää kun kirjoja lukee. En ole katsonut salkkuun viikkoon eikä ole edes tehnyt tiukkaa. Perjantaina lounaalla joku horisi jotain jostain rare earth härdellistä. Hiukan pohdin ääneen ostamista, mutta sain kuulla että kurssit ovat nousseet koko viikon joten en sitten jaksanut avata salkkua kun kaikki olisi kuitenkin liian kallista. Some, uutiset, politiikka ja ehkä jopa liiallinen Pörssin seuranta heikentää mielenterveyttä [1]

[1] Tuntematon, Inders keskustelupalsta, 12.10.2025

12 tykkäystä
18

Ydinkysymys: mitä on henkinen? Miten se ns operationalisoidaan? Olisiko parempi termi psyykkinen terveys?

ChatGPTn tarjooma:

Psyykkinen terveys tarkoittaa mielen toiminnan kokonaisuutta: ajatuksia, tunteita, käyttäytymistä ja kykyä käsitellä elämän paineita. Se liittyy siihen, miten aivot ja mieli toimivat arjen tilanteissa. Psyykkinen terveys on ikään kuin mielen “fysiologiaa”. Esimerkiksi masennus, ahdistuneisuushäiriö ja unihäiriöt kuuluvat psyykkisen terveyden piiriin.

Henkinen terveys, sen sijaan, viittaa laajempaan ja usein subjektiivisempaan kokemukseen elämän merkityksellisyydestä, arvoista ja identiteetistä. Se koskee sitä, miten ihminen kokee itsensä, tarkoituksensa ja yhteytensä muihin — joskus myös yhteytensä johonkin suurempaan (luontoon, yhteisöön, jumaluuteen, tai vaikka tieteeseen).

Voisi ajatella näin: Psyykkinen terveys: Miten mieli toimii. Henkinen terveys: Miten mieli kokee ja ymmärtää olemassaolon.

2 tykkäystä
19

Pääkopan personal trainerit.

‘Laavun valmennusmalli pohjautuu kognitiiviseen, humanistiseen ja ratkaisukeskeiseen psykologiaan, mutta yhdistyy liike-elämän valmennuksen perinteisiin siten, että valmennuksessa on aina jäsennelty tavoite … valmennus ei ole terapiaa, mutta siinä mennään kuitenkin psykologisesti syvemmälle kuin business coachingissa … olemme saaneet suomalaiset toimitusjohtajat puhumaan tunteistaan.’

2 tykkäystä
20

Hyvä teksti. Työterveyshuollossa samansuuntaista palvelua, tarvitsee lähetteen lääkäriltä jne. Ainakin Mehiläisessä ja Terveystalossa myös laajempaa settiä.

21

Käytän sanaa meditointi, en tiedä, onko se oikea tässä yhteydessä ja kuvaako se tarpeeksi laajasti sitä, mitä haen takaa, mutta pääasia, että saatte kiinni, mitä tarkoitan. :slight_smile:

Olen kuullut ja lukenut, että monet meditoivat ja mietiskelevät sekä pitävät erilaisia rauhoittumishetkiä, niin kysymyksiä mielen hyvinvoinnista kiinnostuneille ihmisille, jotka harrastavat meditointia tai vastaavaa:

  1. Kuinka usein meditoit ja mihin aikaan päivästä?
  2. Mikä on syy, miksi meditoit?
  3. Miten meditoit?
  4. Mitä hyviä “tuloksia” olette saaneet meditoimalla?
  5. Olen saanut vähän vinkkejä alkuun, ja joskus olen kokeillutkin jotain “rauhoittumishetkiä” eikä ole ainakaan negatiivista kuvaa jäänyt niistä kokemuksista. Joten, jos haluaa itselle edes ihan hieman paremman fiiliksen esim. stressin ja surujen johdosta, niin mistä kannattaisi teidän mielestä lähteä liikkeelle?

Kiitoksia kaikille vastaajille jo etukäteen! :slight_smile:

6 tykkäystä
22

Psykologinen hyvinvointi (ei siis henkinen) sisältää tuon meditoinnin eli vapaasti suomennettuna ”pysähtymisen tähän hetkeen”. Kannattaa tutustua Psychological Flexibility -”konseptiin”, jonka Arto Pietikäinen on ansiokkaasti tuonut Suomeen ja joka on joukko yksilöpsykologisia taitoja, joita voi kukin oppia ja kehittää itsessään.

2 tykkäystä
23

Yritetään antaa hajainaisia ajatuksia kun ei muuhun pysty.

“meditoivat ja mietiskelevät”. Mietiskely ehkä viittaa ajatustemppuihin kuten “miltä kuulostaa jos yksi käsi taputtaa”. Näitä en juuri harrasta. Mietiskelystä tulee mulle mieleen jotain tälläistä “ottaisko perjantaina leijonaa vai kossua?”. En pidä tästä termistä se johtaa harhaan.

Meditoidessa pyrin turhien ajatusten poistamiseen: “hyökkääkö Putin suomeeen”, “romahtaako Hyzonin kurssi”, jadadadajaa mieli kyllä generoi sun päähän kaikkea turhaa roskaa. Tehokkain tapa päästä näistä kura-ajatuksista eroon on alussa keskittyä kehoon. Suosittelen aloittamaan rentoutusharjoituksista missä maataan lattialla tai sängyllä ja rentoutetaan koko keho alkaen varpaista ja päätyen kasvoihin. Pääsin tähän itse kiinni jo 20-vuotta sitten Helsingin astangajoogakoululla. Kasvojen rentoutus lopussa on ainakin mulle voimakas kliimaksi. Mutta siihen ei voi loikata suoraan vaan ensin rauhoitettava vartalo.

Myöhemmin voit meditoida vaikka kävellessä kahviautomaatille. Oletko ikinä huomannut kuinka painavalta lattia tuntuu jalkojen alla kun kävelet? Keskity jalkoihin. Jalkojen paino hämmentää kun keskityt siihen.

Toinen hyvä tapa on keskittyä kaikkeen “sensori informaatioon” jota tunnet. Istun tuolilla, miltä tuoli tuntuu takapuolta vasten? Kirjoitan näppäimistöllä, miltä nappulat tuntuvat sormia vasten kun painan niitä. Musiikki soi, keskityn vain siihen. Selkä on hiukan kipeä, olen rullannut pyyhkeen ristiselän tueksi. Musiikki katkea, näppäimistön naputus kuuluu selvemmenin. On hämmentävää ettei tarvitse katsoa näppäimistöä ja tekstiä tulee ruudulle. En kuitenkaan osaa kymmensormijärjestelmää mutta nelisormellla saa paljon aikaan.

Aiheeseen kuuluva termi on “mindfullness” suomeksi tietoisuustaito. Jaiks kuka näitä suomennoksia keksii. Tuossa alla on varsin hyviä harjoituksia:

4 tykkäystä