Eipä ole nähty tällaisia EBITA marginaaleja vähään aikaan
Tässä vielä oikaistu:
Orgaaninen kasvu:
Hienot visualisoinnit @Arimatti_Alhanko. Hyvin kuvastavat tätä heikkoa vuosineljännestä suhteessa aiempaan.
Vastaan mielelläni taas tänään foorumilaisten kysymyksiin tällä palstalla, siinä määrin kuin hpj:n roolistani käsin osaan vastata.
Moni tuntuu heittäneen kirveen kaivoon tämän päivän tuloksen myötä. Olen itsekkin hieman pettynyt koska odotin neutraalimpaa tulosta, mutta verrattuna muihin saman toimialan yhtiöihin on Goforella mennyt varsin hyvin. Nyt olisi tärkeä tietää miten suunta tästä muutetaan vai onko edessä seuraavat 5 negatiivisen tai nollakasvun kvartaalia. Muista IT-palveluyhtiöistä olen luopunut jo aikaa sitten, mutta Gofore:ssa voisi vielä olla pontiaalia hyötyä Saksan elvytyksestä ja voittaa projekteja DACH-alueella.
Olisi mielenkiintoista kuulla tarkemmin miten kauppa Saksassa käy ja minkälaisia liikkeitä siellä on tehty kasvun edistämiseksi. Onko työvoimaa hyvin saatavilla jos digitalisaatio lähtee etenemään. Mitkä ovat aitoja kilpailuetuja verrattuna muihin toimijoihin alueella.
En tiedä meneekö liian detaalitason kysymykseksi, mutta mietin noita Q1:n toimitushaasteita. Olisiko sieltä saatu oikeasti enemmän liikevaihtoa aikaiseksi ilman toimitushaasteita, vai oliko kyse vain pitkäksi menneestä kiinteähintaisesta/kattohintaisesta projektista? Koitan hakea sitä, että jos projekti olisi saatu ajoissa valmiiksi niin olisiko sieltä saatu enemmän liikevaihtoa, vai olisiko vain ollut enemmän käytettävää kapasiteettia? Lisäksi kysyisin, että oliko nämä haasteet nyt jo kokonaan ohi ja rajautuu vain Q1:een tältä erää?
Aika pientä tuo Saksan osuus vielä vuonna 2024 ja suhteellinen osuus ilmeisesti laskenut.
“Maantieteellisesti yhdisteltynä liikevaihto kasvoi Suomessa, Suomesta tuleva liikevaihto oli 164,1 (159,7) miljoonaa euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 88 (84) prosenttia. Muiden maiden osuus konsernin liikevaihdosta oli 12 (16) prosenttia ollen 22,1 (29,5) miljoonaa euroa.”
Goforen päämarkkina eli Suomen julkinen sektori vaikuttaa olevan paineessa niin hankkeiden määrän ja niiden hintojen osalta. Tuoreet YT:t tuskin nostavat tunnelmaa firmassa. Nykyinen kurssitaso lienee kestämätön jos ei käännettä pian. Mistä se tulisi onkin arvoitus.
Jep, ja Suomessa on nyt paljon osaajia pyörittelemässä peukaloita, niin projekteissa ostajan markkinat. Tämä näkyy julkisellakin. Näkisin että kasvu, ainakin nopea sellainen, pitää hakea ulkomailta missä rahaa on enemmän jaossa.
Joni haastatteli toimitusjohtaja Mikael Nylundia.
Saattaa mennä jälkiviisastelun puolelle, mutta välteltiinkö historian ensimmäisiä muutosneuvotteluita turhankin pitkään (työnantaja-brändiä suojellakseen?) ja siitä johtuen ebita-marginaali laski alemmas, kuin vuosiin…?
Voitko yhtään arvioida, että minkälainen vaikutus sillä olisi ollut ebitaan, mikäli “kroonistuneen penkkikapasiteetin” vaikutus putsataan pois luvuista?
Onko +1,5M€ siellä päinkään vai unohtuuko multa jotain oleellista?
+1,5M€ lisää ebitaan, niin marginaali olisi ollut 11% luokkaa…?
Ihan hyvä kysymys ja joudun tässä vastaamaan melko ylätasoisesti.
Tyypillistä tällaisille projekteille on, että hankkeessa on jokin kiinteähintainen osuus, jonka jälkeen töitä jatketaan tuntihinnoitellusti tai seuraavaan kiinteästi hinnoiteltavaan työpakettiin siirtyen. Näin ollen on melko turvallista olettaa, että mikäli ensimmäistä vaihetta ei olisi (arvioitu väärin / epäonnistuttu muutoksenhallinnassa / johdettu muutoin huonosti), projektissa kiinni olevat henkilöt olisivat tehneet työtä joka olisi kasvattanut liikevaihtoa.
On mahdollista, että kyseisten projektien ongelmat heijastuvat vielä Q2-tulokseen. Tästä minulla ei ole tarkempaa tietoa.
Iso kuva Saksassa on, että rakennamme siellä liiketoimintaa tulevaisuuden kasvupotentiaali mielessä. Meillä on hyvä strategia, johto ja henkilökunta mielestäni siellä, ja joitakin erittäin hyviä asiakkuuksia vahvoine sopimuksineen.
Omasta mielestäni eräs meidän vahvuus on vahva ja uskottava konserni, paikallisen huippuosaamisen tukena. Pystymme pelaamaan hieman isompaa peliä, kuin paikallisesti samankokoiset muut kilpailijat.
Voit olla oikeassa, että olisi ollut aiheellista jossain vaiheessa tässä yli 20 vuoden aikana aiemminkin pitää muutosneuvotteluita. Ja tässä pelitilanteessa tehdä se aiemmin. Toki me ajattelimme vielä alkuvuodesta selvästi positiivisemmin monesta suhdanneajurista. Sekava geo- ja kauppapoliittinen tilanne on vaikuttanut myös meidän arvioihimme asiakaskuntamme investointien piristymisen suhteen.
Se on varmasti totta, että meillä on yleisesti ottaen ollut erittäin iso kynnys muutosneuvotteluihin. Otan tästä syyt osin niskoilleni, mutta en koe niin, että tämä olisi ollut puhtaasti brändillinen linjanveto. Kyllä se on ollut syvemmällä, sellaisessa ihanteessa, että yhtiö ja sen henkilökunta pystyvät jatkuvasti uudistumaan, eivätkä kyvykkyydet happane milloinkaan. Ja että yhtiö pystyy myös alati hakemaan uutta suuntaa asiakaskysyntää kohden.
Meneillään olevassa kysyntätilanteessa emme ole edellä sanotussa onnistuneet, ja nyt päätimme edetä näin.
Nyt tavoiteltavien säästöjen suuruusluokkaa olemme tosiaan kommentoineet tiedotteessa aiemmin. Ottamatta kantaa sen tarkemmin lukuihin, kyllä se on jokseenkin suoraviivaista matematiikkaa.
Joni on ystävällisesti tehnyt uuden yhtiöraportin Goforesta.
Toistamme osakkeen lisää- suosituksen ja laskemme tavoitehinnan 19,5 euroon (aik. 23,0). Goforen liikevaihto laski ja tulos jäi selvästi odotuksista Q1:llä. Yhtiö toteuttaa Q2:lla muutosneuvottelut sopeuttaakseen kapasiteettia ja tukeakseen kannattavuutta. Laskimme selvästi kuluvan ja lähivuosien ennusteita. Odotamme yhtiön jatkavan sektoria parempaa ja erityisesti kannattavampaa kasvua myös tulevina vuosina, vaikka omaa historiaa heikompaa tasoa. Arvostuskuva (2025e EV/EBIT 11x ja tuotto-odotus <20 %) on useasta näkökulmasta katsottuna jopa hyvin houkutteleva, mutta lyhyen aikavälin kohonnut epävarmuus hillitsee voimakkainta ostointoa.
Rapsasta lainattua:
Q2-ajurit viitoittavat toiseen vaikeampaan kvartaalin, mutta vastatoimet käynnistyneet
*Q2:lla yhtiö odottaa kysynnän kasvavan maltillisesti tietyissä segmenteissä ja palveluissa. Yhtiö odottaa muutosneuvotteluiden ja uudelleenorganisoinnin tukevan myyntiä pidemmällä aikavälillä, mutta Q2:lla ne aiheuttavat negatiivista painetta myyntiin. *
Keskeisistä kannattavuusajureista laskutusteiden yhtiö odottaa olevan edelleen alle vertailukauden ja kireän hintakilpailun laskevan katteita. Yhtiö myös ennakoi edelleen muutamien asiakasprojektien pitkäksi menon vaikuttavan kannattavuuteen. Muutosneuvotteluista syntyy kertaluonteisia kustannuksia Q2:lle. Q2:lla on yksi työpäivä vähemmän kuin viime vuonna.
Jälleen kiitokset, että HPJ mukana forumilla. Jälleen kerran moni saisi ottaa tästä IR-oppia. Muutamia pohdintoja alkuvuoden katsauksen ja omien pohdintojeni pohjalta:
Viimeiset vuodet AI-mallien kustannukset ovat tippuneet 10x aina 12 kuukauden välein (Sam Altman 9.2.25). Lienee todennäköistä, että AI-kyvykkyysien hinta-laatu suhteen paraneminen jatkuu lyhyellä- ja keskipitkällä aikavälillä. AI Index 2025: State of AI in 10 Charts | Stanford HAI Tästä teknologisen megatrendin jatkumisesta seurannee historian suurin ohjelmistokehityskustannusten deflaatio ja mahdollisesti myös SaaS:in osalta seat-based hinnoittelun siirtymää kohti tulos/arvonluonti-pohjaista asiakashinnoittelua? Miten nykyisessä strategiassa on huomioitu “koodauskatteen” jatkuvan pienenemisen riskit ja miten tätä riskiä strategisesti mitigoidaan?
Erityisesti keskipitkällä aikavälillä AI-agenttien kehityttymisen myötä UI-arvonluonnin merkitys strategisesti pienenee (koska mm. yhä useammin AI-agentti on “user” ja “ihmiselle koodatun osan” merkitys pienenee). Vastaavasti data-arkkitehtuurin strateginen merkitys suhteellisesti kasvaa ja tämä on ilokseni huomioitu myös päivitetyssä Goforen strategiassa. Se kuitenkin jäi pohdituttamaan, että mitkä ovat Goforen strategiset kilpailuedut nimenomaan data-arkkitehtuurissa?
Globaaleista toimijoista Microsoft ja Meta raportoivat 20-30% AI-kirjoitetun koodin osuudesta. Meta tavoittelee 50% osuutta AI-koodille. Millaista tasoa Goforella tavoitellaan? Millaisilla toimilla varmistetaan, että AI-koodin suhteellinen osuus pysyy (=tuotannollinen kilpailukyky) Goforella kilpailijoita korkeammalla jatkossa? AI Now Writes a Big Chunk of Code at Microsoft and Google - Business Insider
Miten näet julkisen sektorin markkinan näkymät tulevina vuosina ja vaikuttaako NIS2 (ja mahdolliset lisäkustannukset) jatkossa julkisen sektorin projektikatteisiin?
Kiitos taas @peruspiensijoittaja AI-teemaisesta kysymyksestä. Vastaan melko yleisellä tasolla näihin tekoälyyn liittyviin kysymyksiin.
AI-kehitys lisää merkittävästi kysyntää meidän palveluillemme, näin uskallan väittää. Nyt on toki nähty merkittävä tuottavuuden parantuminen ohjelmistokehityksessä – pystytään siis tuottamaan arvoa asiakkaille aiempaa nopeammin ja siten myös halvemmalla. Tämä ei kuitenkaan missään tapauksessa tarkoita, että digitaalinen maailma jotenkin tulisi valmiiksi ja kehittäminen loppuisi. Päin vastoin, uusia mahdollisuuksia ja polkuja aukeaa sitä mukaa kun edellinen kehittäminen päättyy, niin yhteiskunnan tasolla kuin myös yksittäisissä yrityksissä.
Kilpailussa pärjäävät ne meidän potentiaaliset asiakasorganisaatiot, jotka pystyvät saattamaan organisaationsa ja data- ja tietojärjestelmäarkkitehtuurinsa sellaiseen formiin, että palveluiden ja toimintojen tekoälymuutos on mahdollista. Ja tietty sitten onnistuvat näissä muutosprojekteissa. Kilpailussa ja muutoksessa kun vielä huomioidaan jatkuvasti etiikka, tietosuoja ja -turva, itsestäni aikakin tuntuu, että kehittämisen vaativuus on AI:n myötä ehdottomasti kasvamassa, asiat mutkistumassa. En siis missään tapauksessa näe, että asiantuntijapalveluiden kysyntä olisi tässä seuraavan vuosikymmen aikana vähenemässä, vaikka kuinka generatiivinen tekoäly kehittyisi edelleen.
Eksaktimpiin kysymyksiin esim. AI-koodin osuudesta tai tavoitteista sen suhteen en osaa vastata.
Julkisen sektorin markkinan odotan jatkavan siinä kaksijakoisessa tilanteessa, jossa nytkin olemme toimineet. Toisaalta siis julkinen sektori harjoittaa tarkan markan linjaa mutta toisaalta panostaa isosti digitaaliseen muutokseen, uskoen siihen, että se on lopulta tie tehokkaaseen yhteiskuntaan. Itse oletan tämän tasapainon johtavan lyhyellä aikajänteellä markkinan lievään kasvuun ja vähän pidemmällä aikajänteellä taas isompaan.
En näe NIS2:n vaikuttavan projektitoiminnan kannattavuuteen.
Nehän meni nopeasti. Eikö tuon kokoluokan yrityksen ja neuvotteluiden minimikesto ole kuusi viikkoa?
Vähimmäisneuvotteluaika on 14 päivää tai kuusi viikkoa. Me päätimme yhdessä lyhentää henkilöstön epävarmuuden kestoa.
Tuo taitaa olla YTN:n sivuilta ja siten taktisesti(?) unohtaa yhden kohdan, mitä laki itsessään sanoo:
Niinpäs näköjään onkin. Niinhän tuo Emmi sanookin, että päättivät yhdessä lyhentää epävarmuutta. Erikoista, että Ytn:n sivuilla on vähän oiottu.