Hienoa, kiitos mielenkiinnosta ja kiitos kysymyksistä.
Meillä on sellainen käytäntö, että minä vastaan täällä kysymyksiin oman tietoni ja viitseliäisyyteni puitteissa. Pyrin tuomaan taustoittavaa tietoa niistä asioista, joihin minulla on hyvä näkemys ja vastaukset jollain tavalla valmiiksi ajateltuna. Jos oikein biorytmit sattuvat olemaan kohdillaan ;-), saatan toki jotain asioita ihan selvitelläkin, mutta hpj perspektiivi on hpj perspektiivi, ymmärtänet. Mutta yritetään!
Henkilöstömäärä on kauden lopun tilanne, ei kauden keskimääräinen tilanne. Huldin myötä tullut kapasiteettilisä oli käytössä vain syyskuussa.
Tuottavuus lienee mutkikkaampi yhtälö, mutta kysymäsi tiedot ovat johdettavissa raportista.
Minulla ei ole Huldin osalta kokonaisen Q3:n lukuja, jos ymmärsin kysymyksen oikein. Huld osana konsernia taas luvut löytyvät raportista ja pitävät sisällään syyskuun luvut. Itse en lähde arvioimaan tuollaista seikkaa yhden kuukauden perusteella vielä.
Emme ole avanneet laskutusasteita julkisesti, enkä siksi voi tässäkään niin tehdä. Q3:lla laskutusasteella on kausivaihtelusyistä hyvinkin iso vaihteluväli tyypillisesti. Laskutusaste voidaan laskea niin monella eri tavalla, että olemme valinneet olla puhumatta eksakteista luvuista asian suhteen.
Q3:lla keskityimme kuitenkin kevään sopeuttamistoimenpiteiden vaikutuksen varmistamiseen. Sen ansiosta vapaata kapasiteettia oli selkeästi vähemmän kuin aiemmin tänä vuonna, kuten arvelitkin.
DACH-alueella laskutusaste on ollut viime ajat heikompi kuin Suomessa.
Q2:lla oli paljon kertaluonteisia kustannuksia liittyen esimerkiksi uudelleenjärjestelyihin, mitkä painoivat varsinkin alimpia tulosrivejä. Oikaistun kannattavuuden osalta taas laskutusaste on erittäin keskeinen asia. Toki sitä aina toivoisi, että laskutusaste paranisi kasvaneen kysynnän myötä, eikä siten kuin nyt muutosneuvotteluiden vauhdittamana.
Mistä tämä tavoite 11-12 % on peräisin? Yhtiö tavoittelee 15 % oikaistun ebitan tasoa vuosittain, vaikkakin tänä vuonna jäädään siitä kyllä harmittavan kauas.
Ensisijaisesti näemme Huldin myötä saavamme asiakkuuksiin liittyviä synergiahyötyjä: ristiinmyynti, lisämyynti, laajempi palveluvalikoima sekä strategiset kasvualueet. Huld on kuitenkin kooltaan iso yritysosto ja siksi on selvää, että myös kustannuspuolen synergioita on syytä selvittää.
Nämä varmasti selviävät aikanaan. Luonnollisesti tällaista arviointia tehdään sekä ennen, että jälkeen yritysoston.
Kysymyksestä huomaa kysyjän vihkiytyminen aihepiiriin ja tähän problematiikkaan, hienoa.
Itse arvioisin, että rahoitusasemamme on kohtalaisen hyvä strategiaamme toteuttaaksemme. Toki tarkkana pitää olla ja käyttää paukut hyviin kohteisiin, eli sellaisiin, jotka muun hyvän lisäksi tuovat itsekin EBITDA:a. Ja samalla pitää huolehtia koko kokonaisuuden kannattavuudesta. Kannattavuuden heikentyessä liikkumatila myös yritysostoille menee ahtaammaksi, mihin varmasti kysymykselläsi viittasit.
Q3-raportissa on nostettu mm. korollinen nettovelka, joka kasvoi järjestelyn myötä ja oli 28,7 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä yritysostokapasiteettiin vaikuttaa EBITDA:n kehityksen lisäksi kassavirta, joka Goforella on hyvin terveellä pohjalla.
Tähän kysymykseen en oikein pääse kiinni nyt. Huld on iso ja hieno yhtiö, ja vaikutus näkyy jo hyvin monella tavalla toiminnassamme ja luvuissamme. Toivottavasti myös kyvyssämme asiakasarvon tuottamiseen. Synergiavaikutukset sitten seuraavat toimenpiteitä, joita osin jo tehdään ja osin vasta suunnitellaan.
Sehän on selvä, että tämän vuoden osalle olimme suunnitelleet orgaanista kasvua, mikä ei toteutunut. Itse pidän orgaanista kasvua erittäin tärkeänä omistaja-arvon kasvattamisen näkökulmasta. Toisaalta taas väkisin ei kannata kasvaa silloin, kun kasvu vahingoittaisi merkittävästi ja pitkäkestoisesti kannattavuutta.
Kun kasvulle on edellytyksiä, siihen pitää pystyä tarttumaan rohkeasti. Tällainen tilanteen lukeminen ja reagoiminen vaatii organisaatiolta hyvää tilanneymmärrystä, reagointikykyä ja elastisuutta. Tulevat vuodet tulevat näyttämään, aukeaako se latu kuten itse ainakin odotan, ja miten siihen haasteeseen pystymme tarttumaan. Minä uskon että hyvin.
Muutokset olemme raportoineet kvartaaleittain. Asiakashinnat laskivat 0,6 % viimeisen 12 kk ajalta. Viimeksi kuulemani keskituntihinta oli jossain sadan euron paikkeilla. Emme sitä virallisemmin raportoi, koskapa siitäkin voi helposti tehdä virheellisiä päätelmiä, meidän ollessa melko monimuotoinen organisaatio niin tarjoaman kuin maantieteellisen jakaumankin suhteen. Älkää siis tehkö sellaisia päätelmiä tämän luettuanne!
Jonkunlainen inflaatio tietty on tosiasia, eli hintojen pitäisi luonnollisesti kasvaa, eikä laskea.
Mutta eipä kait liikevaihdon laskusta kovinkaan iso osa voi johtua noin marginaalisesta hintojen laskusta, paitsi tietenkin sitä kautta, että emme ole myyneet riittävän halvalla saadaksemme kasvua aikaiseksi.
Mukava kuulla, että tekemisemme resonoi sillä tavalla. Valitettavasti tässä kanavassa äänessä olen minä, joten yksityiskohtiin pureutuminen jää nyt hieman vaillinaiseksi. Mutta avoimuutta pyrimme kyllä edistämään ja ehkäpä näistäkin kysymyksistä saamme ajatuksia raportointimme kehittämiseen.
Kiitos vielä kysymyksistä.