Finanssisektori sijoituskohteena

Osakkeet
,
803

Kun likvidi onkin epälikvidi saaga saa jatkoa! Nyt bongasi myös Kauppalehti, että Ålandsbanken täräytti “avoimen” tuulirahastonsa kiinni heinäkuussa. Tuhansien suomalaisten rahat jumissa 240 miljoonan tuulivoimarahastossa | Kauppalehti

Hän kertoo, että Tuulivoima-rahaston ja sähkömarkkinan välinen yhteys selittyy sillä, että kun sähkön hinta on korkealla, sijoittajasentimentti energiarahastoissa on parempi ja transaktiomarkkina tuulipuistojen mahdollisissa myynneissä vilkastuu. Känkäsen mukaan tuulivoimarahaston likviditeettitilannetta parantaisikin sähkön korkeammat hinnat.

Tämä kommentti on mielestäni jopa vähän huvittava. Vähän epäilen, että myyntitilanteissa asiakkaille ei ole kerrottu, että jos sähkön hinta on alkainen, niin rahoja ei saa rahastosta pois. :man_shrugging:

Rahasto omistaa vain 5 kohdetta, mistä yhden 100%.

image
image841×251 26.5 KB

Noiden kohteiden myynti nykymarkkinassa on todella vaikeaa (sähkön hinta on liian alhainen) ja lisäksi nuo vähemmistöomistukset mutkistavat myyntejä entisestään (vähemmän kiinnostuneita ostajia vähemmistöosuuksille). Jos sähkömarkkina ei elvy, niin tämä saattaa joutua lykkäämään lunastuksia hyvinkin pitkään.

Kuten olen aiemmin sanonut, niin pidän varsin todennäköisenä että joku metsärahasto lykkää lunastuksia seuraavaksi. :evergreen_tree:

35 tykkäystä
804

Siellä on useita hankkeita myös kehitysvaiheessa, kuten rahastoraportista käy ilmi:

Rahasto ja suomalainen
uusiutuvan energian yhtiö Myrsky Energia Oy ryhtyivät tiettyjen tuuli-
voimahankkeiden kehittämistä ja omistamista koskevaan yhteistyöhön
vuonna 2021. Kyseinen yhteistyö päättyi kesäkuussa 2025 ja osana
yhteistyön päättämistä osapuolet sopivat järjestelystä, jossa kuuden
tuulivoimahankkeen omistus siirtyi kokonaisuudessaan rahastolle.
Kaikki kuusi hanketta ovat kaavoitusvaiheessa, ja niiden on tarkoi-
tus saavuttaa rakentamisvalmius lähivuosien aikana. Myrsky jatkaa
siirtyvien hankkeiden hankekehittäjänä siirtymäajan, jonka jälkeen
rahasto jatkaa hankekehitystä valitsemansa uuden yhteistyökumppa-
nin kanssa.

Talouselämä uutisoikin tästä Myrsky Energia yhteistyöstä elokuussa (maksumuuri):

Nuo hankeyhtiöistä nostetut 15 miljoonan euron osingot meni Korpi Capitalin ja toisen Myrsky Energian osakkaan taskuun. Tuulivoima rahasto vaati Myrskyn omistajilta isoja vahingonkorvauksia, mutta riita sovittiin kaikessa hiljaisuudessa tämän vuoden kesäkuussa. Rahaston mahdollisesti saamista korvauksista minulla ei ole tietoa.

Nyt noille hankkeille on löytynyt kuitenkin uusi kumppani:

Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahasto käynnistää hankekehitysyhteistyön ABO Energyn kanssa

6 tykkäystä
805

Avoimissa rahastoissa on yleisesti vähälle huomiolle jäänyt riski siitä, että mitä jos rahasto on sitoutunut hankekehityksiin ja pääomia alkaa virrata ulos. Asuntorahastoissa tämä riski oli ihan älytön silloin hulluna vuosina, kun kaikki rakensivat pää märkänä luottaen että oma pääoma pysyy ja velkaa saa. En tiedä mitä ihmettä olisi tapahtunut jos rahavirrat olisivat kääntyneet pari vuotta aikaisemmin avoimista asuntorahastoista pois ja pankkien lainahanat tyrehtyneet. :detective:

12 tykkäystä
806

Osaako joku fiksumpi järkeillä, miksi nämä kivijalkapankkien “erikois”rahastot ovat niin suosittuja? Edelleenkin, vaikka niitä on jo suljettu lunastuksilta. En toki absoluuttisella tasolla tiedä onko ne kuinka isoja, mutta yksityisille ihmisille merkittäviä summia niissä on jumissa.

Ihan jo minuutin etsimisellä Nordnet tarjoaa vaikka minkälaista sijoitusvaihtoehtoa niin tuulivoimaan, metsään kuin kiinteistöihinkin. Näissä kaikissa kulut on huomattavasti pankkien rahastoja pienempiä, hajautus suurempaa ja voisin veikata likviditeetinkin olevan huomattavasti parempaa. Melko varmasti löytyy muualtakin vaikka minkälaista tarjontaa. Jos itse olisin sijoittamassa esimerkiksi 50 000€ tuulivoimaan, niin haluaisin omistaa paljon muutakin kuin vain muutamaa tuulipuistoa Suomessa.

Vai onko näiden rahastojen suurimmat yksityisasiakkaat juuri ja juuri edunvalvontarajan yläpuolella olevia ikääntyneitä, jotka luottavat pankkiin kuin uskovainen jumalaansa? Heiltä sitten pankki nyhtää kaiken mitä vain kehtaa pyytää.

Helpompi myydä, kun asiakas voi itse konkreettisesti käydä katsomassa omistamiansa tuulimyllyjä tai kiinteistöjä? Pitää olla jotain fyysistä, kun arvopaperitkaan eivät enää ole käsinkosketeltavassa paperimuodossa?

4 tykkäystä
807

Niitä myydän pankin asiakkaille hajautustarinalla. Sellaisille asiakkaille jotka eivät nordnetistä tiedä mitään ja jotka eivät itse valitse kohteitaan vaan ovat pankin suositusten varassa. Ja näitä sijoittajia on Suomessa paljon enemmän kuin sellaisia jotka nordnetistä kaivavat verrokkeja tai edes tietävät että näin voisi tehdä.

11 tykkäystä
808

En malta olla nostamatta omaa, yllättävän paljon huomiota saanutta kirjoitusta avoimista kiinteistörahastoista:

Mistä kultaryntäys johtui?

Ennen kuin mennään korjaussarjaan, pohditaan hetki, miksi avoimet kiinteistörahastot ovat olleet niin suosittuja. Nollakorkoaika aiheutti Suomessa valtavan kiinteistöbuumin (näkyi myös kuplana asuntomarkkinalla), ja kiinteistösijoittamisesta tuli koko kansan hupia. Nollakorkoaika johti tilanteeseen, missä riskittömästä korosta tuli tuottamaton riski, ja kiinteistösijoitukset tulivat täyttämään tätä korkosijoitusten puutetta (niin instituutioilla kuin yksityissijoittajilla). Kun vielä näiden avointen rahastojen tuottokäyrät olivat kuin viivoittimella piirrettyjä, riskiluokat hyvin alhaisia ja tuotteet vielä likvidissä muodossa, menivät nämä kaupaksi kuin ilmaiset ämpärit avajaisissa. Luonnollisesti toimialalla oli myös valtava halu vastata huutoon, sillä avointen kiinteistörahastojen palkkiotasot ovat todella houkuttelevia suhteessa perinteiseen varainhoitoon.

Tämä sama selitys höystettynä @Lisko1 esiin nostamalla hajautuskulmalla pätee kaikkiin vaihtoehtoisiin (metsä, tuuli, kiinteistö etc.).

14 tykkäystä
809

Olen antanut itseni ymmärtää, että Ålandsbankenin rahasto on muutenkin täysin pankkiirivetoinen, eikä siellä (toisin kuin vaikkapa Taaleri Energialla) ole mitään konkreettista osaamista tuulipuistojen kehittämisestä tai hallinnoinnista. Tosin myönnettäköön, että mitään kovin konkreettista tietoa minulla ei tästä ole ja voin olla väärässäkin. Kuitenkin jos näin, niin silloin ollaan vielä enemmän täysin markkinan armoilla.

Samahan voi korostua myös vaikka asuntorahastoissa. Toisilla rahasto(yhtiö)illä on itsellä hallussa olennaiset osat arvoketjua. Omistavat esim. kokonaisia taloja ja pystyvät itse tekemään päätöksiä investoinneista ja manageeraamaan assetteja tietoisesti. Ja ylipäänsä ovat ihan toisella tasolla markkinaosapuolia. Ja toiset sitten vaan tekevät tuulipukusijoittamista rahastomuodossa, eli yrittävät treidata asunnoilla tai tuulipuistoilla tai mitä siellä salkussa nyt sitten onkaan.

Jos nyt ylipäänsä haluaisin sijoittaa näihin rahastoihin, niin tiedän kyllä kumpaan luokkaan mieluummin.

4 tykkäystä
810

@Alex_af_Heurlin1 hyvä kirjoitus kiinteistöjen arvonmäärityksistä YLVA casen pohjalta :abacus: :department_store: Itseäni tuossa koko YLVA casessa on häirinnyt se, että mediassa ollaan jatkuvasti puhuttu “polkuhinnasta” tai “alle käyvän arvon myynnistä”. Kyllä, kiinteistöt myytiin alle tasearvon, mutta se on eri asia kun käypä arvo. Markkinalla edelleen tuntuu olevan vahva kuvitelma siitä, että kiinteistöillä on olemassa joku maaginen käypä hinta, joka on selvästi nykyisiä hintoja korkeampi. Kukaan ei kerro koska ja miten tähän käypään hintaan päästään, mutta semmoinen kuitenkin on olemassa ja siihen nojataan. Tämän takia mm. rahastot ovat lykänneet myös lunastuksia, koska ei kohteita haluta alle tämän mystisen käyvän hinnan myydä. :man_mage:

Valitettava fakta on kuitenkin se, että meillä tämä managerien mainostama “poikkeustila” on kestänyt kohta kolme vuotta, korot ovat tasaantuneet ja kiinteistökauppa elpyy. Mielestäni tässä tilanteessa jostain mystisestä käyvästä arvosta höpöttäminen on ihan hölmöä. Fakta on se, että tämä nykyinen hinta on se käypä hinta ja nykyinen markkinatilanne on uusi normaali. Sen tunnustaminen tekee kipeää, koska kohteet on monesti ostettu nollakorkohuumassa hulivilimarkkinassa, ja nyt arvot ovat jotain ihan muuta. 10vuoden nollakorkoboolin jälkeen krapula on kova. Tämä on kuitenkin vallitseva markkinarealiteetti. Esim. YLVA:n tapauksessa kohteet ovat olleet myynnissä jo pitkään ja niitä on varmasti tarjottu kaikille halukkaille. Tuo oli se paras hinta joka saatiin. Jos kiinteistöuutisia on uskominen, niin tästä käytiin ihan huutokauppa (Keva voittanut tarjouskilpailun Ylvan kiinteistöistä, kaupassa kanssasijoittajina Mrec IM ja HGR - Kiinteistouutiset).

Saa opponoida, jos näkökulma on liian mustavalkoinen! :black_large_square: :white_large_square:

48 tykkäystä
811

Oli tuo myöskin pakkomyynti. Ylvalla ei oikeasti ollut vaihtoehtoa olla myymättä ja ostajat tiesivät sen. Se ei silloin määritelmän mukaan ole käypä arvo, vaikka olikin paras hinta joka tässä tilanteessa ja tällä aikataululla voitiin saada.

Mediasta olen ymmärtänyt, että koko salkulle ei aidosti ollut muita ostajia. Yksittäisille kiintestöille ehkä olisi ollut, jolloin sieltä (ehkä?) olisi voinut saada paremmankin hinnan jos olisi ollut mahdollisuus ja aikaa katsoa se kortti.

Silti isossa kuvassa samaa mieltä, tasearvo ei todellakaan ole käypä arvo ja ei tuo arvo varmaankaan kovin kaukana ole siitä aidosta markkinahinnasta.

8 tykkäystä
812

Laitetaas viikonlopun ratoksi Fundco:n Saku Sairasen kriittinen blogikirjoitus PE-rahastoista ja yksityissijoittajista. Evergreenit ja pienten sijoittajien vedätys - Fundco

Käytännössä tekstissä Saku varoittelee meneillään olevasta trendistä missä yksityissijoittajille myydään PE-rahastoja kovilla tuottolupauksilla. Alla olevien tuotteiden kulurakenne on lähtökohtaisesti todella korkea ja tässä on kieltämättä iso riski siitä, että voittaja on lopulta managerit, eivät loppusijoittajat.

Ohessa myös reilu kuukauden takainen podini Sakun kanssa samasta aiheesta:

20 tykkäystä
813

Tähän liittyen silmiini osui Kauppalehden juttu jo parin viikon takaa, jossa Sauli on pääroolissa. Juttu taitaa olla maksumuurin takana, mutta tämän verran katson oikeudeksi raiskata tekijänoikeuksia jutun suhteen:

kuva
kuva800×636 21.6 KB

Tässä linkki koko juttuun:

8 tykkäystä
814

Hyvä pointti - Ei voi samana päivänä verrata Taaleri Energiaan ja muihin kovempiin utility scale wind and solar managereihin/tiimeihin. Lisäksi tuo pointti asunnoista on aivan totta, ÅAB:lla myös asuntorahastossa pääosin osaomisteisia kerrostaloja (muutama asunto per kerrostalo), missä en oikein näe järkeä. Myyminen ja managerointi sekä ennen kaikkea päätöksenteossa et saa mitään instituutiohyötyä, koska olet vain yksi omistajat muiden joukossa taloyhtiössä.

Raakaa on meno kaikissa ”avoimissa” vaihtoehtoisissa rahastoissa, jossa on tehty epälikvidin omaisuusluokan päälle ”likvidi” rahastorakenne.

Metsärahastoissa muuten ei tule niin nopeasti tuo äkkisulkeminen vastaan puhtaasti siitä syystä, että suurissa metsäkokonaisuuksissa manageri pystyy myymään puuta ja tekemään enemmän ajallista harkintaa ilman, että koko massaa täytyy myydä. Ts. Tehdään hakkuita tai harvennuksia aikaistettuna, myydään puuta/kuitupuuta aikaistettuna.

3 tykkäystä
815

Aamun Hesarissa tosi hyvä juttu asuntomarkkinan krapulasta ja sen syistä. Luonnollisesti myös avoimet asuntorahastot nivoutuvat tähän tarinaan, sillä ne olivat yhdet juhlien pääjärjestäjistä (toki loppuasiakkaidensa pääomilla).

15 tykkäystä
816

Mitenköhän rahastoyhtiöt pystyvät perustelemaan avoimien metsärahastojensa valuaatioita sen jälkeen kun Stora Enso saa listattua Ruotsin metsät pörssiin?

Vaikea löytää itsenäinen tai edes näennäisesti itsenäinen arvoitsija joka kehtaa laittaa avoimien rahastot kehittymään hirveästi eri suuntaa Storan metsien kanssa jos likvidi markkina ei anna niille rakkautta.

Ehkä joku heittää jokerina että Ruotsin ja Suomen metsien arvostus ei ole verrannollista. Suomalaisten metsärahastojen suurimmat sijoitukset ovat kotimaassa, mutta käsittääkseni lahden toiseltakin puolelta on tehty hankintoja.

Näen ihan mahdollisena että listautumisen toteuduttua ensin joku talous- ja myöhemmin päivälehti tekee jutun metsärahastojen ja pörssin arvostuserosta. Tähän muutama lunastus tiukkaan markkinaan, yksi soitto lehdistölle miten rahat eivät ole heti tilillä ja lumipallo on valmis. Onkohan jotkut managerit jo hakeneet viestintäkoulutusta miten perustella lunastustenlykkäys ja juoksevat palkkiot?

Tä kappale ehkä sopisi paremmin selluketjuun, mutta pistän nyt tähän. Yleisesti Storan metsät tuovat mielenkiintoisen verrokin pörssiin, mutta vielä parempi olisi tullut jos Tornator (Stora omistaa vajaa puolet) olisi fuusioitu metsiin ennen listausta. Näin olisi saatu pörssiin Suomen ja Ruotsin suurin metsänomistaja ilman teollisuutta.

6 tykkäystä
817

Hieman provona/mutuiluna, mutta eikos tuota voisi verrata kiinteistomarkkinaan ja listattuihin kiinteistoihin (REIT, jne.)? REIT:t ovat merkittavasti volatiilimpeja kuin “kiintea” kiinteistomarkkina eika hinnat toimi muutakuin loysana suuntamerkkina kiintealle markkinalle.

3 tykkäystä
818

Eipä tuolla listatun markkinan hinnoittelulla ole koskaan ollut mitään vaikutusta listaamattomaan. Kuten @Kermajeesus tuossa totesi, niin kiinteistöissä tämä ero listatun ja listaamattoman välillä on pahimmillaan ollut luokkaa 50%. Yhden varainhoitajan tj heitti hauskan kommentin pari vuotta sitten, kun hän totesi, että nyt on tarjolla täydellinen arbitraasi: myy avoimia kiinteistörahastoja kirja-arvolla ja osta REIT -50%. Valitettavasti tätä treidiä ei voinut tehdä, kun kiinteistörahastot olivat juuri menossa kiinni.

Itse myös aikanaan kritisoin koronakriisissä sitä, että globaali listattu kiinteistömarkkina romahti -40% ja Suomen avoimet kiinteistörahastot puksuttivat ylöspäin.

11 tykkäystä
819

OP ilmoitti kumppanuuksista JP Morganin, Goldmanin ja Blackrockin kanssa :handshake: OP Pohjola aloittaa strategisen kumppanuuden kolmen johtavan kansainvälisen varainhoitajan kanssa - OP Pohjola

KL jutussa (linkki alla) yhtiön johto taustoittaa syitä: Porkka sanoo, että uudella yhteistyöllä haetaan ennen kaikkea parempia sijoitustuottoja ja entistä laajempaa tuotevalikoimaa asiakkaille.

Tuotetarjonnan laajennus on itsestäänselvyys, mutta mielestäni on hienoa, että yhtiö uskaltaa avoimesti nostaa esiin myös sijoitustuotot. Fakta on se, että kukaan ei voi tällä alalla olla hyvä kaikessa, ja esimerkiksi OP:llä keskimääräinen rahasto on varsin keskinkertainen (enemmistö häviää pitkässä juoksussa indeksille etc). Näillä yhteistöillä OP tuo tarjontaansa uusia tuotteita, ja suurella todennäköisyydellä korvaa jotain omia heikommin performoivia tuotteita kumppanien vastaavilla :clap:

Mielestäni tämä liike kuvastaa myös laajemmin varainhoitomarkkinalla olevaa trendiä jatkuvasta vaatimustason noususta. Indeksirahastot ovat rantautuneet Eurooppaan selvästi Yhdysvaltoja hitaammin johtuen meidän pankkikeskeisestä jakelumallista, mutta kyllä tuo indeksipeikko kirittää yhä enemmän myös Atlantin tällä puolella :ghost: . Jos tuotteesi ovat keskinkertaisia, on palkkioprässi myös yksityisasiakaspuolella entistä kovempi seuraavan 10v aikana.

Toinen mielenkiintoinen juttu KL haastiksessa ( OP Pohjolalta liike varainhoidossa – kertoi uusista kumppanuuksista jättien kanssa | Kauppalehti ) on tämä asiakasfokus: Porkka sanoo, että siinä missä esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien kenttä on OP Pohjolalle tärkeä, isoin kasvupotentiaali löytyy pankin jo olemassa olevasta asiakaskunnasta, private banking -asiakkaista sekä tavallisista säästäjistä ja sijoittajista.

Instikoissa OP:n markkina-asema on heikentynyt jo pitkään, kun eQ:t, Evlit ja Mandatumit ovat rynnineet ohi oikealta ja vasemmalta. Mutta kyllä tuo fokus yksityisasiakkaisiin on hyvin loogista, johtuen yhtiön ylivertaisesta jakeluverkostosta sekä asiakaspeitosta. Luonnollisesti yhtiö tiedostaa meneillään olevan sijoitusbuumin (luottamus eläkejärjestelmään, perinnöt etc.) ja sen tuoman rakenteellisen kasvupotentiaalin Suomen varainhoitomarkkinassa. :chart_increasing:

Kolmas kiinnostava juttu on yrityskauppakommentit:

Porkka ei tyrmää ajatusta, että OP Pohjola voisi jossain vaiheessa ostaa jonkun pienemmän varainhoitosektorin pelurin.

”Ostettavan yhtiön pitäisi olla sellainen toimija, jolla on aidosti uutta annettavaa meille. Siinä ei välttämättä ole järkeä, että ostaisimme pienemmän varainhoitajan vain kasvattaaksemme asiakaskuntaamme, sillä yrityskaupat ovat aina työläitä. Siinä ei olisi järkeä siksikään, että meillä on jo olemassa olevassa asiakaskunnassamme paljon asiakkaita, joita meidän täytyy osata oikealla tavalla aktivoida sijoittamisen pariin.”

Tämäkin on täysin loogista, ei OP:n ole järkeä ostaa asiakkaita (etenkään yksityisasiakkaita). Paperilla vahvempi hyökkäys instikoihin olisi ollut perustavissa M&A kautta (ostaa eQ tjsp), mutta kyllä nämä ajatukset ammutaan tässä alas. Sen sijaan OP voisi olla kiinnostunut laajentamaan tuotetarjontaa laadukkailla tuotetaloilla. Tässä OP on samassa jonossa käytännössä kaikkien kaupungin varainhoitajien kanssa. Hyvästä tuotetalosta käydään kovaa huutokauppaa.

17 tykkäystä
820

Samla Asunnot ostaa S-pankin asuntorahastolta 16 asuntoa Jyväskylässä:

image
image1920×1391 187 KB

Ymmärrän myyntihalut jos S-pankin rahastossa vat lunastukset säpissä. Sen sijaan ihmettelen Samlan ostohaluja, luulisi että tässäkin rahastossa on olympiavoittajan viimeaikaisten näyttöjen perusteella lunastuksia jonossa :melting_face:

5 tykkäystä
821

Eikös tuo ole closed end -rahasto? Eli lunastuksia ei voi tehdä, vaan rahastolla on toimikausi kuten Private Equity -rahastoilla?

822

Kyllä tuo Samlan rahasto on käsittääkseni avoin ja ns. evergreen! On kyllä hurjaa hommaa, että lunastuksia ei ole tuulikaapissa jonoksi asti kaiken tämän jälkeen :thinking: Teoriassa toki mahdollista, että rahastolla on lunastuksia vasta tulossa, koska lunastusajat ovat pitkiä ja ikkunat auki 2x/v. Tuntuisi kyllä aika hurjalta, että tässä tilanteessa laitettaisi lisää pääomaa kiinni, jos tiedettäisi että x kuukauden päästä pitää maksaa lunastuksia.

Alaskirjausten myötä Samla Asunnot Ky:n arvo puolittuu vuodenvaihteen arvostustasostaan vajaaseen 60 prosenttiin alkuperäisestä sijoituspääomasta. Lähde: Samla Capital alaskirjaa rahastojensa omistukset The Hotel Mariassa | Samla Capital Oy

7 tykkäystä