Päiviteltiin @Kasper_Mellas kanssa 4v takainen juttu varainhoitajien tulosten laaduista. Aihetta on vaikea tarkastella yhdellä yksittäisellä tunnusluvulla, vaikka jatkuvien tuottojen osuus antaakin isossa kuvassa kohtuullisen indikaation tuloksen laaduista yhtiöiden välillä. Osittain tuloksen laatu on myös katsojasta kiinni. Toinen pitää Alexandrian strukseja lähes jatkuvina (kun myyvät hyvällä volyymillä syklistä riippumatta) ja toiset taas eivät. Näin ollen tuloksen laatua tuleekin aina tarkastella yhtiötasolle, jonka vuoksi casessa jokaisesta myös sanallinen arvio 
20 tykkäystä
Taalerin tulos nojaa tällä hetkellä vahvasti Garantian sijoitustuottoihin, tuottopalkkoihin sekä oman taseen sijoituksista saataviin kertatuottoihin.
Entäs Garantian vakuutusbisnes? Vai onko se tuossa myös nimikkeen “tuottopalkkiot” alla, mikä on ehkä vähän harhaanjohtavaa?
2 tykkäystä
Garantian vakuutusbisnes on totta kai jatkuvissa palkkioissa meillä mukana ja se on kaikilla mittareilla erittäin laadukasta liikevaihtoa (hyvin hajatunut, ennustettava, erittäin kannattava yms.).
6 tykkäystä
Ah joo luin / ymmärsin hiukan vajavaisesti näköjään tuon virkkeen ekalla lukemalla 
1 tykkäys
Viimeisimmässä Ekonomi-lehdessä teemana oli tekoäly ja yhtenä haastateltavana OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio. Ritakallio esitti ajatuksen, että: “Tekoäly muuttaa finanssialaa enemmän kuin internet.” Lisäksi hän rinnasti finanssialan toimijat läheisesti it-taloihin; nykyiset finanssialantoimijat hyödyntävät digitalisaatiota monia muita toimialoja enemmän. OP:n osalta Ritakallio totesi pankin toimintakuluista kolmasosan (800 MEUR) olevan it-kuluja ja että OP on tänä vuonna investoinut informaatioteknologiaan 450 MEUR. Asiakaspalvelun hän näkee olevan se, josta saadaan tekoälyn kautta eniten irti.
Tämän pohjustuksen myötä olisi hienoa kuulla enemmän ajatuksia AI:n vaikutuksesta finanssisektorille. Erityisesti pohdin sitä, että näkyykö finanssisektorin yritysten arvostuksessa, kuinka suuresti tämä potentiaali ja ketkä perinteisemmistä finanssimaailman toimijoista ovat tämän muutoksen etulinjassa.
5 tykkäystä
Olen myös ajatellut tekoälyn tarjoavan pankkisektorille erittäin paljon mahdollisuuksia. Asiakaspalvelun ja tiedonhaun lisäksi tekoäly tuo varmasti isoja kustannussäästöjä esimerkiksi rahanpesun valvonnassa. Lisäksi tekoäly tehostaa esimerkiksi asiakkaiden riskiprofilointia ja ehkä tuo dynamiikkaa palveluiden hinnoitteluun.
Tekoäly on ehdottomasti iso mahdollisuus pankeille sekä vakuutusyhtiöille. Kestää ehkä pari vuotta ennen kuin työkaluja aletaan tuomaan mukaan päivittäiseen toimintaan, mutta kyllä ne ovat tulossa.
4 tykkäystä
OP:lla on ongelma. OP:n ongelma on, että kertyy koko ajan voittoja, eikä enää keksitä, mihin niitä tunkea. Osakeyhtiössä voi jakaa osinkoina omistajille, mutta eihän se nyt sovi osuuskunnan toimia samalla tavalla, kun on se osuuskunta-aatekin.
OP:n puolustukseksi on sanottava, että ovat sentään viime vuosina vapauttaneet omistaja-asiakkaat kuukausittaisista tili- ja luottokorttimaksuista, mutta aina vain vuosi kerrallaan, jotta saavat aikaan maksimaalisen kiitollisuuden tunteen.
Tietotekniikka on AI-jaineen kyllä toimintasektori, jonne saadaan rahat menemään, eikä riitäkään, kun sopimukset osataan oikein laatia. 
16 tykkäystä
Jaetaan tämä tuore PE-podi myös tänne ketjuun. PE on todella kuuma ala tällä hetkellä ja toimialan viimeaikainen rynnistys piensijoittajien luokse on nostanut PE:n lähes kaikkien tutkalle. Podissa ihmeteltiin miten koko toimiala pystyy tekemään ylituottoja, onko PE järkevä sijoituskohde yksityissijoittajille yms. Linkki podiin: Pääomasijoittaminen, vieraana Saku Sairanen | inderesPodi 239 - Inderes
Alla vielä kahvihuoneen alkuperäinen viesti perjantailta:
7 tykkäystä
Tosi ajankohtainen podi ja loppuun murhaavat keskustelut retail sijoittajille tarjottavista PE-rahastoista. 
Kiitos!
Jos nyt kuvittelee, että myös tavan tallaajalle tarjotaan sekä hyviä, että huonoja tuotteita, niin mitähän sieltä avaintietoesitteestä pitäisi osata bongata? Lukeeko siellä suoraan, että sijoitetaan tai ei sijoiteta jatkorahastoihin?
1 tykkäys
Tämähän se keskeinen haaste on. Tavis-sijoittajalla ei ole mitään mahdollisuuksia arvioida minkälaisia rahastoja siellä alla todellisuudessa on. Jos rahaston strategia on vielä tosi lavea (esim koko vaihtoehtouniversumi), niin tämä vaikeuttaa asiaa entisestään. Tässä mielessä suljetut rahastot ovat paljon selkeämpiä, sijoitat tiettyyn strategiaan ja yleensä vain tiettyyn manageriin. Mielestäni melkeimpä tärkein asia noissa esitteissä on rahaston kokonaiskulut. Koska rakenteessa on monta kerrosta, niin palkkiotaso nousee helposti tosi korkealle. Jos palkkiot ovat 3-4%, niin alkaa olla ylituoton tekeminen ihan hurjan vaikeaa. Toki alla olevien managerien träkkiä voidaan myös katsoa, mutta tässä ongelmana on se, että ilman kunnollista lukujen perkaamista kaikki managerit tekevät ylituottoa (PE on hassu toimiala, kun kaikki managerit väittävät kuuluvansa parhaimpaan 25 %:iin). Lisäksi jos rahasto on ns. “manageririippumaton”, ei tästäkään ole hyötyä.
16 tykkäystä
Nämä on sellaisia himmeleitä että näitä ei instikat edes ostaisi jos ei suomalaisia eläkeyhtiöitä lasketa mukaan
3 tykkäystä
Mihinköhän viestisi “nämä” viittaa? Jos viittaa PE-omaisuusluokkaan yleisesti, niin voin kuule vakuuttaa, että näihin sijoittaa koko maailman suurimmat instikat. Jos taas tarkoitat retail-sijoittajille myytäviä (continuation-)fundeja, niin juu, eipä niihin instikat koskisi ja nimenomaan podissa kerrotuista syistä.
3 tykkäystä
Käsitin ja tarkoitin näitä rahastoja jotka sijoittaa rahastoihin. Eivät tee siis suoria sijoituksia
Se on totta että PE- sektorilla on pääosin instikat mutta en usko että että näihin koskevat mitä nyt paketoidaan yksityisille
1 tykkäys
Kyllä noihin Fund of Funds -rahastoihinkin sijoittaa vähän pienemmät instikat, mutta ne ovat eri FoF rahastoja kuin retailille myytävät.
PE-sijoituksissa managerivalinta on niin tärkeä + yksittäisen rahaston tuotoissa on niin iso hajonta, että vielä keskikokoisenkin instikan on mielekästä saada hyvä hajautus top managereihin FoF rakenteen kautta vs. ottaa oma allokaatio täyteen yhdestä managerista, jonka arvelevat parhaaksi mihin pääsevät käsiksi omalla ticket sizella.
4 tykkäystä
Olipa muuten hyvä & hyödyllinen podi. Pääomasijoittaminen on mysteeristä, ei läpinäkyvää ja maireita markkinointipuheita piisaa. Tästä sai realistisen läpivalaisun ja tilannekatsauksen. Kovin tulee mieleen kiinteistörahastot ja listaamattomat…
7 tykkäystä
Tässä taas KL:ssä juttua varainhoitotoimialasta. Tuttuja juttuja toimialaa seuraaville, mutta tiivistettynä jutun keskeiset teemat:
-
perinnöt keskeinen kasvuajuri Suomessa
-
ala on tosi hyvä (korkeat marginaalit, ei sido pääomaa, korkea alalle tulokynnys yms.)
-
konsolidaatiota tullaan näkemään myös jatkossa
10 tykkäystä
Sain vihdoin ulos jo pidempään työnalla olleen tekstin avoimista kiinteistörahastoista. Avoimissa kiinteistörahastoissa ongelmat sen kun jatkuvat ja lokakuussa tulee täyteen kaksi vuotta, kun ensimmäinen rahasto lykkäsi lunastuksia. Aiemmin itse puhuin sektorin ongelmista krapulana, mutta kyllä tässä hiljalleen voidaan alkaa mielestäni käyttää sanaa kriisi. Yritin tässä kirjoituksessa tuoda esiin rahastojen keskeisiä ongelmia ja etenkin korjauksia niihin. Mielestäni avoimet kiinteistörahastot ovat edelleen hyvä tuote yksityissijoittajille, kunhan ne ovat oikein toteutettu. Kuitenkin nykyiset rahastot tarvitsevat paljon korjauksia 
32 tykkäystä
Hattu päästä Saulille, jälleen kerran. Todella hyvä teksti, kiitos siitä, kannattaa suoraan lähettää lainsäätäjille
Mitä mieltä olet(te), voisiko suljetun kiinteistörahaston tietyin ehdoin tuoda piensijoittajille (ainakin lainsäädännön näkökulmasta). Siis aidosti suljetun vaihtoehtorahaston, nykyisellään kun lainsäädäntö vaatisi käytännössä 0.5 m€ sijoitusvarallisuuden ja ammattimaisen sijoittajan statuksen ja 100k€ minimimerkinnän.
Eikö olisi äärimmäisen tasa-arvoistavaa, jos piensijoittajatkin voisivat tietyin ehdoin sijoittaa suljettuihin rakenteisiin pienemmillä minimisitoumuksilla? Nykyisellään oma näkemykseni on se, että instikat ja varakkaat sijoittajat pääsevät kiinni parempiin rakenteisiin merkittävästi kevyemmilllä kulutasoilla niin kiinteistöihin, PE:hen, kuin muihinkin omaisuusluokkiin. Tietyissä tapauksissa piensijoittajathan ei pääse ollenkaan tiettyihin omaisuusluokkiin käsiksi.. Edit: ja jos pääsevät niin tosiaan äärimmäisen kalliilla ja todella huonoin ehdoin (esim. avoin k-rahasto).
3 tykkäystä
Mielenkiintoista olisi kyllä saada kyseisiä rahastoja pörssiin, kuten sivulauseessa Vilen mainitsi. Lisäisi likviditeettia ja muutenkin sijoittajan turvaa ja näkyvyyttä. Pohdin, voisiko tämä tuoda tavantallaajia myös enemmän osakemarkkinaan, kun tutut rahastot sinne siirtyisivät. Miksi ylipäätään Suomeen on kehittynyt nykyinen malli ja Ruotsiin listattujen kiinteistöyhtiöisen malli?
2 tykkäystä
Ehdottomasti! Pakollista iltalukemista myös rahastoja tarjoaville tahoille?
Olisi myös kiva saada tästä perinteinen media tekemään tekstin/haastiksen pohjalta (laadukas) julkaisu mitä on pielessä ja miten asiat voisi korjata.. Asia kuitenkin koskettaa melko suurta joukkoa retail sijoittajia Suomessa niin luulisi että talousmediaa (joo, tiedän..) kiinnostaisi vähän potkia renkaita.
3 tykkäystä