19th IUIS International Congress of Immunology in Vienna, Austria, from August 17-22, 2025.
The oral presentation will feature new translational data from the Phase 1/2 BEXMAB clinical study in myelodysplastic syndrome (MDS).
Itävallassahan on parhaillaan menossa tapahtuma, jossa Faronilla suullinen esitys.
Uusitaan nuo pari viikkoa sitten kirjatut (molemmat samana päivänä):
Kaksi Maija Hollmen esitystä (oral & poster) 21.8 IUIS2025 congress issa Viinissä
Dual Mechanisms of Clever-1 Inhibition with Bexmarilimab Plus Azacitidine in Myelodysplastic Syndrome: Translational Insights from the Phase 1/2 BEXMAB Study
Oral Abstract Presenter: Maija Hollmén (Finland)
III.140 Secreted Clever-1 modulates T cell responses and impacts cancer immunotherapy efficacy
Poster Presenter: Maija Hollmén (Finland)
Joku nettiviisas voisi kaivaa esitysten julkaisut (konsa saatavilla) jos Faron ei niillä pullistele.
Selkokielellä tehty, mielestäni aika hyvä yhteenveto Azasta, johon jokaisen Bexiin vähänkään perehtyneen on helppo tehdä vertailua.
Hyvä nosto. Kyseessä ns HALO katsaus (HALO-ohjelman katsauksilla on tähdätty terveydenhuollon uusien menetelmien hallittuun käyttöönottoon). Toki katsaus on jo ikääntynyt, vuodelta 2011.
HR MDS mOS
Veronan mOS ei ole julkaistu, mutta faasi 1 oli 26 kk.
Zeidanin 2024 esityksessä www.inderes.fi/videos/faron-pharmaceuticals-bexmab-study-update hän kävi läpi merkittävät trialit, azan betonoinut ”ikivanha” aza-001 24 kk:tta ei kukaan ollut pystynyt toistamaan. Potilasvalintako kyseessä, kun noin hyvin pärjäsivät. Näitä katsellen siis jotakin 11-17 kk välillä. Nämä jälkimmäiset ovatkin ilmeisesti tosielämän saavutuksia, ei tiukassa trial-kontrollissa.
Katsausartikkelissa pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33705966/ median OS (mOS) was 18.6 months (N = 2820; 95% CI: 15.3-21.9).
Sitten meinasi naurattaa, kun luki seuraavan lauseen, kun muistaa FDA:n linjauksen päätetapahtumasta: A weak correlation to mOS was detected with CR rate (207 patient cohorts, Pearson’s r = 0.315; P < 0.0005), and a much stronger correlation with median progression-free survival (mPFS) (r=0.88, P = 3 × 10-14).
Luultavasti Faronin lähtee tuosta 2 vuoden survivalista laskemaan vaadittavaa aikaa ja otoskokoa.
Jos otettaisiin vain TP53:t, joita oli paljohkosti BEXMABissa, mOS on huomattavasti lyhyempi. Saa nähdä ottaako Faron sen yhdeksi kohortiksi, Z kyllä pohdiskeli jossakin vaiheessa, että voi olla vaikea hallita. Ehkä viittaa siihen, että MDS on niin monimuotoinen ja alatyyppejä on Ziljoona, että mitä lopulta mitataan? Vai siihenkö viittasi, että ensilinjassa on TP53 kuitenkin selvästi harvinaisempi kuin ei-mutatoitunut? Tilastollinen voima voi olla heikko, jos heitä ei kerrykään.
TP53 toisi kyllä potilaita juuri vaikeutensa vuoksi. Ja sillä saisi jopa vuotta nopeammin mOS eron esille (jos sellainen on). Myyntiluvat tulisi vain TP53 siinä tapauksessa (ehkä vain 15-20 % ensilinjassa), ainakin ensin.
Siis pari vuotta voi mennä rekrystä, ennen kuin ollaan mOS luennassa. TP53:lla voisi olla vain vuosi. Ja koska rekryäminen tapahtuu vähitellen, ei kaksi vuottakaan riitä. Ja siihen vielä päälle se vaadittava muutamien kuukausien paremmuus, jota odotettaisiin Bex-ryhmältä. Aikaa menee. Niin tosin aina faasi 3:ssa.
Näinhän sitä aikajanaa jo hahmoteltiin elokuun deckissä:
Siksi on hyvin merkittävää, että FDA on ilmoittanut ainakin harkitsevansa nopeutettua myyntilupaa jo vasteiden perusteella. Siinä myös TP53 potilaat pärjäävät ihan hyvin. Vasteet eivät vain heillä kestä eivätkä potilaat elossa.
Onneksi Faronin ympärillä tapahtuu muutakin kuin MDS-potilaiden hidasta kypsyttelyä sitten joskus. Vai tapahtuuko? Kysymyksiä voi webcastiin antaa muutaman päivän päästä www.inderes.fi/videos/faron-webcast-q225
Jäitä hattuun.
tuo aikajanahahmotelma on ajalta ennen fda eop2 meeting palautetta. Tarvitaan 1mg vs 3mg sisäänajovaihe vielä
verona trialissa, joka samaa kokoluokkaa kuin suunniteltu bexmab 2, kesti n. 5 vuotta Abbvien resursseilla. saitteja oli erittäin paljon n.200.
Sijoittajan on nyt täysin välttämätöntä laskea oma todennäköisyys AA luvalle väliluennassa.
Edit: . Unohdinkin jo, että koronakin ehti tapahtua. Sekin vaikuttanut varmasti aikatauluun. Mutta yhtä kaikki. Tulee kestämään.
Run-in vaihe ei ole kovin merkittävä. ChatGPT:
Run-in -vaiheen tyypillinen rakenne FDA-ohjatussa hematologia-onkologia -ohjelmassa (AML/MDS):
Miksi tämä ei venytä kokonaisaikataulua merkittävästi?
Arvioni: tämä lisää ohjelmaan korkeintaan 3–6 kk, mutta pienentää regulaatioriskiä huomattavasti.
Olisin yllättynyt mikäli tuosta annoskoon optimoinnista tulee muuta tulosta kuin että 3 mg/kg on parempi. Näissä julkaistuissa faasin I tuloksissa tuo 1 mg/kg konsentraatio putoaa paljon nopeammin kuin 3 tai 6. On tietty mahdollista, että tuo alkuvaiheen lyhyt piikki riittää blokkaamaan Clever-1:n, mutta olettaisin silti, että vaaditaan tuo 3 mg/kg.
Onko noita sokkoutettuja tutkimuksia montakin erilaista protokollaa? Mietin vaan kun Herantiksen tapauksessa tuloksia ei saada ennen kuin sokkoutus on purettu. Näkisin että tällainen täydellinen sokkoutus jossa kukaan ei oikeasti tiedä meneekö lumetta vai oikeaa lääkettä, olisi kaikkein paras tapa, koska myös psykologialla voi olla merkitystä, kun uskoo että nyt se apu voi tulla ja auttaa jaksamaan.
Miten tällainen sokkoutus sitten käytännössä tapahtuu jos ensimmäiset 20-40 ei olekaan mitään muuta kuin Bexin saaneita? No tämähän on helppo taklata sillä, että aletaan antamaan jo tässä annoksen optimointivaiheessa lumelääkettä, mutta sitten pitäisi mennä koko hoito loppuun saakka?
Tai miten tällainen täydellinen sokkoutus istuu siihen kuvaan, että tehdään 100 potilaan jälkeen väliluenta? Tässäkin tapauksessa hoito pitäisi mennä ns. loppuun saakka.
Onko liian spesifi kysymys vai saisiko @Paavo_Koivisto kysyttyä jos tämä aukeaisi tulevissa infoissa? Toki jos sen joku täällä osaa jo avata ilman Faronia, niin sitten ei tarvitse vaivata Faronin johtoa tällä kysymyksellä.
Näin 3 mg/kg lienee SE. FDA:n on kai vähän ”pakko” Optimuksessaan ohjata tekemään myös pienemmällä annoksella. Ja onhan jo vähän kokemusta ensilinjastakin. R/r:ssähän 6 mg jouduttiin heivaamaan haittavaikutusten vuoksi pois. Vaikka tuskin ensilinjalaiset huonommin sietävät kuin r/r:t.
Monet Faronia seuraavat ymmärsivät aikajanan siirtyneen elokuun ekalla viikolla selvästi eteenpäin, kun Gubrikki postasi tämän tuoreena. Voi hyvin olla, että FDA-miitinki oli silloin jo pidetty (sen piti olla kesän alussa) tai oli selvillä, mitä vaaditaan. Muodollista faasi 2 eli run-iniä ei siinä kyllä näy nimetyn.
On hyvä ymmärtää myös toi, ettei se run-in välttämättä merkitse suurta viivästystä, koska puolet tosiaan jatkaa faasi 3:ssa saumattomasti.
Rekryistä tosiaan 24 kk, kunnes mOS saavutetaan on hyvin todennäköinen aika, mikä vaaditaan. Siihen päälle Bexin oletettu paremmuus muutamat kuukaudet. Ja rekryllä tarkoitetaan kunkin potilaan rekryä, ei trialin ensimmäistä potilasta 
ja siihen sitten se asiaan kuuluva hitausmomentti päälle.
Noi ”200” Veronan tutkimussaittia kuulostaa kummalliselta, eihän tollasta voi mitenkään hallita, jos lasketaan, että 2-3 potilasta per saitti. Toivottavasti Faronilla on vähemmän. Ja enemmän kuin nyt ja vähintään AbbVien hartiat.
AA on nykyisin kaikkien huulilla 
Miten tällainen sokkoutus sitten käytännössä tapahtuu jos ensimmäiset 20-40 ei olekaan mitään muuta kuin Bexin saaneita?
Varmasti tehty/tehdään blokkirandomointi. Esimerkiksi blokkikoolla 4 ensimmäiset 4 potilaista saisivat kaksi bexiä kaksi lumetta, seuraavat 4 taas kaksi bexiä kaksi lumetta ja niin edelleen. Ja blokin sisällä järjestys on satunnaistettu, eli mahdolliset järjestykset ovat bex-bex-lume-lume, bex-lume-bex-lume, lume-lume-bex-bex, tai lume-bex-lume-bex.
Kukaan potilas ei tule tässä trialissa saamaan pelkkää lumelääkettä vaan ensimmäinen ryhmä saa Azaa+Bexiä ja verrokkiryhmä, joka tulee “lyödä”, saa Azaa+lumelääkettä.
Käy täydellisesti järkeen. Kiitos vastauksesta, nyt ei Paavon tarvitse vaivata Faronin johtoa eikä heidän kallisarvoista aikaa. 
”Following the FDA’s guidance, the trial will begin with a dose optimisation run-in period comparing 1 mg/kg and 3 mg/kg regimens with placebo, all in combination with azacitidine. Once the optimal dose has been determined, the trial will seamlessly transition into the registrational stage, which includes an interim analysis to support accelerated approval based on IWG 2023 response criteria in frontline patients.”
Nämä tehdään esim. niin, että potilas ei tiedä saiko Bex 1 tai 3 mg vai placebon eikä lääkäri eikä Faron. Ihan kuten tehdään varsinainenkin trial.
Ulkopuolinen seurantaryhmä saa rikotun sokkoutuksen tiedot ja tutkailee onko haittoja eri määrä. Tai selviä hyötyjä. Luulisin, että haitat kiinnostavat eniten, koska kuten @jerej , 3mg on ollut superior.
Placeboa + azaa annetaan siis myös. Hyvä kysymys on, mutta eiköhän protokolla ole se, että haitallinen annos lopetetaan ja jäävät atsalle. Onko myös se, että tehottomampaa annosta saaneet jatkavat kuitenkin loppuunsa saakka sillä. Annosta ei voi vaihtaa, tai ainakaan heitä ei voi mukaan ottaa varsinaiseen faasi kolmen virallisen annoksen dataan.
Laittakaa nyt kysymyksiä Paavolle, esim näin:
Onko FDA:n ohjaus nyt sellainen, että AA ja lopullinen lupa koskee yhdessä (tiedotteessa ”entire HR MDS”) r/r ja ensilinjaa, joka tarkoittaisi sitä, että r/r luennalla faasi 2 satunnaistamattomien potilaiden survivalin suhteen ei ole merkitystä r/r-myyntilupien suhteen nyt syyskuussa? Eikä vasteilla? (Faronille, FDA:lle ja markkinalle ne tietenkin toimivat signaaleina.)
Run-in vaihe faasi 3 alussa. Mikä on tarkempi protokolla niiden potilaiden osalta, jotka saivat pois jäävän annoksen? Kuinka monta potilasta tarvitaan ja onko kyse pääasiassa haitta-analyysistä? Mikä lopulta sai FDA:n vaatimaan kuitenkin minifaasi 2:n trialin alkuun? Project Optimus vai tietty havainto?
Kuinka monta tutkimussaittia on tavoitteena/keskusteluissa jo faasi kolmeen? Onko Aasia missään tapauksessa mukana?
Jos koko faasi kolmen rahoitus ei ole varmistunut, myöhästyykö trialin alku vai lähteekö Faron yksin liikkeelle? Okei, tähän ei ehkä voi vastata…koska sisältää kyssärin partnerista…
Mitä FDA:n kanssa puhuttiin biomarkkereista? TP53-potilaiden käsittely omana kokonaisuutenaan?
Prekliininen lymfoomatutkimus. Aiempi aikaraja oli kesäkuun 25 loppuun. Milloin tiedotetaan, jatkuuko kehittely vai eikö jatku? Jos jatkuu, tieteellisiin kokouksiin varmaankin dataa? Jokin muukin tiedote? Patentoinnin tarvettako ei olisi, koska Faronille juuri myönnettiin Clever-1-positiivisten syöpien, joihin nuo lymfoomat kuuluvat, hoitoon patentti vuoteen 2040?
Sarkooma-trial Bexar Ranskassa, mikä sytostaatti?lääkitys yhdistetään Bexiin? Sädehoito? Onko kyse minkä tautivaiheen potilaista? Kaikkiko pehmytkudossarkoomat myös r/r GIST?
Kiitos Vinolle hienoista,asiantuntevista,avaavista jutuista.Uskoisin että FDA:lta tulleet neuvot,toiveet jatkosta oli se viimeinen silaus partneroitumiselle.Nyt partnerin kanssa yhdessä aletaan suunnitella jatkoa , oikeastaan tarkoitan, että stepit on jo suunniteltu, mutta FDA:n toiveiden mukaan…Ei voi olla niin että nyt vasta aletaan miettiä ja suunnitella että mitäs sitten.Ja yksin ei rahkeet riitä.
Kysymys break through designationista onko sitä haettu Fda:lta ja milloin? Oma epäilys on että tulosten päivityksen jälkeen. Btd:n kriteerit on sen saamiseen että, lääkkeen tulee olla tarkoitettu hoitoon sairauteen, jolle on olemassa merkittävä hoitotarve ja alustavat kliiniset tulokset osoittavat merkittävää parannusta olemassa oleviin hoitoihin verrattuna. Nämä minun mielestäni täyttyvät.
Edit: tässä vielä Fdan kriteerit heidän sivuiltaan
Näin minäkin sen tulkitsen. Alkuvuonna Faronilla oli suunnitelmissa r/r MDS AA-hakemuksen lähettäminen H1/26 aikana siitä huolimatta, että FDA ei ottanut Fast Track Designationissa kantaa AA-mahdollisuuteen. Tämä taisi ainoastaan olla Faronin omaa tulkinta, tai ainakaan perusteita ei tälle esitetty. Toisaalta Fast Trackiin sisältyy mahdollisuus rolling submission/rolling review, jossa osia hakemuksesta voidaan toimittaa arvioitavaksi sitä mukaan kuin moduulit valmistuvat. Tämä tietenkin nopeuttaa huomattavasti moduulien välistä aikaa ja siten lyhentää koko hakemuksen kokonaiskäsittelyaikaa ja täten mahdollisesti myös väliluennan ja AA-välistä aikaa.
Jatkan tässä edelleen hieman @Vino_Pino pohdintaa. Normaalisti Accelerated Approval tulee käsittääkseni kyseeseen, kun odotettu kliininen hyöty voidaan arvioida epäsuoran mittarin perusteella korvaavien (surrogaatti) tai väliaikaisten päätetulosten perusteella. 1. Lääkkeen tulee osoittaa merkittävää vasteprosenttia 2. faasissa. 2. Sairauden tulee olla henkeä uhkaava tai vakava, eikä siihen ole riittäviä hoitovaihtoehtoja. 3. Lääkeyrityksen tulee sitoutua suorittamaan vahvistava faasin 3 tutkimus. Ymmärtääkseni ajatus Faronilla oli se, että vaihe 3 tulee olla käynnissä ja korvaavat tai väliaikaiset päätetulokset haetaan early read-outista, ei väliluennasta. Suunnitelma lienee tarkentuneen ja uusimman deckin perusteella FDA on todennäköisesti vaatinut väliluennan.
Jos minä istuisin FDA:ssa, niin myöntäisin Bexille AA-luvan r/r MDS:ään, sillä se mielestäni täyttää kaikki kriteerit ja tämän lisäksi lääkkeelle on todettu 1. ja 2. vaiheessa hyvä siedettävyysprofiili. Jos historiallinen kokonaiselossaoloaika (mOS) on alle kuusi kuukautta ja uuden lääkkeen siedettävyysprofiili on hyvä, niin miksi sitä pantataan?
Ennen kuin tähän kommentoidaan, niin ymmärrän, että FDA:lla on varovaisuusperiaate, potilasmäärä ei vielä ole ollut riittävä ja satunnaistettua asetelmaa ei ole toteutettu. FDA katsoo varmasti kokonaisuutta: Onko hyöty toistettavissa? Onko turvallisuus varmistettu? Onko hoito parempi kuin nykyinen standardi?
Näistä huolimatta onkologiassa on aikaisemminkin myönnetty myyntilupia faasin 1/2. perusteella. Näihin lukeutuu muun muassa Pembrolizumab (Hodgkinin lymfooma), Alectinib (ALK-positiivinen keuhkosyöpä), Sotorasib (NSCLC) ja Belantamab mafodotin (multippeli myelooma). Etenkin Sotorasibin asetelma, potilasjoukko ja tulokset vertautuu melko hyvin BEXMAB -kaltaiseen asetelmaan. Todennäköisyydet ovat pienet, mutta eivät koskaan nolla.
@Paavo_Koivisto tässä kysymyksiä ja @Antti_Siltanen - vastaamattomat kysymykset haastatteluun
Koska kyseessä on erittäin tappava tauti, hoitovaihtoehdot ovat puutteellisia tai olemattomat, ja potilasryhmä odottaa merkittävää hyötyä, niin onko Faronilla edelleen suunnitelmissa early-readout? Mitkä ovat korvattavat tai väliaikaiset päätetulokset r/r MDS:ssa?
Saiko Faron palautetta FDA:lta liittyen r/r MDS:aan? Onko r/r MDS:sta odotettavissa vielä FDA:lta palautetta? Onko Project Frontrunnerista enää mitään hyötyä kun lupa tuli ensilinjaan?
Bexmarilimab sai EMA:n Ophan Drug -statuksen, joka ymmärtääkseni myös mahdollistaa nopeutetun myyntiluvan anomisen. Mielestäni Bexmarilimab voisi täyttää CMA:n (artikla 14a) vaatimukset. Onko Faron jättämässä MAA-hakemusta EMA:lle ja koska tätä voi odottaa? Onko Faron osa EMA:n PRIME-ohjelmaa? Onko Faronissa pohdittu mahdollisuutta päästä Euroopan tai muille markkinoille ennen Yhdysvaltoja?
Onko Markkinaennuste muuttunut? Aikaisemmin markkina arvioitiin $1,4B ja sen oletettiin kasvavan $4,5B vuoteen 2028 mennessä. Vallitseeko neuvotteluissa yleisesti konsensus markkinan koosta ja sen kasvunäkemyksistä? Vallitseeko neuvotteluissa yleisesti konsensus Faronin potentiaalisesta markkinaosuudesta?
Onko Yhdysvaltojen tilanne (pharma-sentimentti) muuttanut realistista kuukausihinnoittelua? Aikaisemmin tämä oli arvioitu $18-25k/kk/potilas. Onko sentimentti muuttanut muita asioita?
Minkä kokoista sopimusta Faron tavoittelee partnerointineuvotteluissa ja onko tiettyjä käyttöaihioita, joita ei haluta sisällyttää neuvotteluihin?
Miten arvioitte HR-MDS Accelerated Approval mahdollisuuksia? Voitteko arvioida mitkä tulokset tulisi vähintään saavuttaa, jotta hakemuksen hyväksyminen olisi realistista?
Kiitos!
Edit: Korjattu väärinymmärrys käsitteissä.
Hyvää pohdintaa. Selvyyden vuoksi HR MDS-terminologiasta, mitä se tarkoittaa ja ei tarkoita. Ehkä selventää myös Faronin aikomuksia. Toistui tässä kohdassa 2. ja Inderesin Antin arviossa:
HR MDS on lyhenne sanoista higher-risk myelodysplastic syndrome. Siis Faronin kohderyhmä Bexille.
Potilaat, jotka saavat diagnoosin ja ei ole hoidettu standardihoidolla, joka on HMA, kuten aza, ovat HR MDS ensilinjalaisia eli treatment naive. Sitten on HR MDS potilaat, joita on jo hoidettu, mutta heidän aza hoitonsa on muuttunut tehottomaksi tai tauti on uusiutunut. He ovat r/r HR MDS.
Faron esim. tiedottaa ”Tulokset vahvistavat Clever-1-eston tehon ja immuunivasteen 44 % r/r HR-MDS-potilaista ja 72 % ensilinjan MDS-potilaista saavutti yli 50 %:n laskun luuytimen blastisoluissa.” Siis ”r/r HR-MDS”.
HR MDS ei siten tarkoita ainoastaan ensilinjaa vaan kaikkia korkeamman riskin MDS-potilaita. Faron viimeisimmässä FDA:n ohjauksesta kertovassa tiedotteessa vielä painottaa ”entire HR-MDS”. Eli ”The FDA advised Faron to focus on frontline development since possible frontline approval enables use across the entire HR MDS indication”. Eli mahdollinen ensilinjan hyväksyntä mahdollistaa käytön kaikissa korkeamman riskin MDS:ssä. Sisältäen r/r HR MDS:n.
