Opiskellut Faronin patenttisalkkua:
Patentti Faron / Maija Hollmen:
“Recombinant clever-1 fragment, method for producing recombinant clever-1 fragment, and uses thereof” WO2026057922A1 (maaliskuussa 26 julkaistu)
Ote abstractista:
“By its mechanism of action, a recombinant Clever-1 fragment of the present invention is suitable for use in a treatment of inflammation and/or autoimmune diseases.”
Olen ymmärtänyt että tuo sClever-1stä rakennettu (keinotekoinen?) pala voisi olla aivan uusi lääke tai hoito (kumpi se olisi?) tulehdus ja autoimmuunisairauksille. Kokonaan eri asia kuin bex. Kysymyksiä asiantuntijoille:
Voisiko tuosta (isolla rahalla) kehittää jotain hyödyllistä?
Olisko sillä merkittäviä markkinoita?
Voisiko se peräti olla “täky” Big Pharmalle kumppanuus / osto tilanteissa?
On akateemisesti hienoa, että on löydetty uusi molekyyli. Uuden löydön johtaminen uuteen lääkkeeseen ei todellakaan ole automaatio. Ekana ajatuksena sClever-1 hoitoa voisi sovitella johonkin niche käyttöaiheeseen, mutta liian vähäinen sclever-1 ei vaan tietääkseni ole millekään autoimmuunitaudille spesifinen tila. Ollaan aivan lähtökuopissa. Lisäksi T-solujen hillitsemiseen autoimmuunitaudeissa on jo hyviä lääkkeitä.
Hyvä löytö. Itse ymmärrän tämän niin, että kyseessä olisi kokonaan uusi biologinen lääkeaihio, ei BEXin uusi käyttötarkoitus. BEX estää Clever-1:n toimintaa, kun taas tässä yritetään jäljitellä elimistössä esiintyvää liukoista Clever-1:n osaa ja sitä kautta vaimentaa T-solujen toimintaa. Vaikutussuunta olisi siis käytännössä päinvastainen kuin BEXillä syöpähoidossa.
Kannattaa myös huomata, että kyse on toistaiseksi patenttihakemuksesta, ei myönnetystä patentista. Prioriteetti on syyskuulta 2024 ja PCT-hakemus julkaistiin maaliskuussa 2026. Seuraavaksi hakemus etenee kansallisiin tai alueellisiin vaiheisiin, joissa patenttivirastot ratkaisevat, mitä vaatimuksia lopulta hyväksytään.
Tässä vaiheessa hakemus ei vielä kerro, mihin sairauteen tästä oikeasti voisi tulla lääke. Lääkekehityksessä tarvitaan aina melko tarkka paketti: lääke tai lääkeyhdistelmä + tietty sairaus + tietty potilasryhmä ja hoitovaihe. Pelkkä maininta tulehdus- ja autoimmuunisairauksista on vielä hyvin laaja.
Hoidollista vaikutusta tukeva näyttö on hakemuksessa lähinnä solutasolta. H1 sitoutuu T-soluihin ja IGF2R:ään ja vaikuttaa T-solujen toimintaan. Potilasaineistoa on kyllä käytetty melko paljon, mutta lähinnä osoittamaan, että liukoista Clever-1:tä esiintyy syöpäpotilaiden veressä enemmän kuin terveillä. Hoidollista tehoa osoittavaa eläinmallidataa ei hakemuksessa ole.
Siitä on siis vielä pitkä matka siihen, että tiedetään, toimiiko tämä jossakin tietyssä autoimmuunisairaudessa, millä annoksella ja riittävän turvallisesti. T-solujen toimintaa vaimentavia lääkkeitä on jo paljon, joten uuden lääkkeen pitäisi tuoda niihin verrattuna jokin selvä etu.
Tästä voi siis hyvinkin kehittyä jotain, mutta hakemuksen perusteella ei vielä voi päätellä markkinan kokoa tai sitä, kiinnostaisiko se isoa lääkeyhtiötä. Kiinnostus syntyy todennäköisesti vasta sitten, kun löytyy sopiva indikaatio ja siitä saadaan kunnon eläin- tai kliinistä näyttöä. Nyt tämä on mielestäni varhainen lääkeaihio ja yksi mahdollinen lisä Faronin tutkimussalkkuun, ei ainakaan vielä varsinainen lääkeohjelma.
