Looginen kysymys. Ratkaisu ei ehkä ole tietty temppu vaan siihen johtaneiden ilmiöiden välttäminen ja syövän immuuniympäristön muokkausyritys toiseen suuntaan.
Tuolle vasteiden paremmuuden ja CM/TEMRA -solujen suhteelle eli käytännössä, kuinka vetreä immuunijärjestelmä on, vastauksena voi olla vain, kuinka hyvässä kunnossa potilas on eli kuinka hyvä immuunijärjestelmä on.
Tehoaminen noissa tietyissä tapauksissa voi kertoa azan, Bexin tai aza+Bexin tehosta. Pelkällä aza:lla ei muinoin liene tehdyn noita T-solujen alaryhmäanalyysejä, katsotaan, ottaako Kontro huomenna kantaa, mitä tulokset hänen mielestään kertovat.
Kliininen teho, eli ovatko nuo labratason hyvät havainnot merkittäviä, odottaa sitä lopullista näyttöä vielä satunnaistetuista.
Syöpä sinänsä suosii T-reg solujen lisääntymistä ja muuta immunosupressiota ja siten epäedullista T-solujakaumaa. Ratkaisuna on syövän hoito, mutta sitähän tässä jo yritetään. Kombinaatioiden lisääminen, joillekin ehkä vene tai vastaava mukaan, jotta hit hard ja hit early ja siitä kantasolusiirtoon. No, yhdistelyä piti ruveta harjoittelemaan siirron jälkeisessä ajassa Nordic AML:ssä, jos aza+Bex ei tehoa. Ei kuulu siitäkään mitään. Vielä.
Jos potilaan kannalta asiaa ajattelee niin melkeinpä lääkettäkin tärkeämpää olisi löytää markkereita, joilla aikaisen vaiheen syöpiä löydetään. Saataisiin enemmän, halvemmalla ja pitkäkestoisempia hoitotuloksia. Markkereista vaan ei taida saada yhtä hyvää businesta kuin lääkkeestä, mutta yhdessä lisäisi myös lääkkeen käyttöä ja siten olisi lääkekehittäjänkin intresseissä löytää myös alkuvaihetta ennustavia markkereita seulontatyylisesti käytettäväksi.
Siinä vaiheessa, kun potilas on jo verisolupuutteinen ja tehdään luuydinanalyysi diagnoosia varten, luuydin on monilla jo täynnä syöpäsoluja eli blasteja. Ja nuo immuunisolujen taistelut ovat jatkuneet pitkään ja osa soluista väsynyt.
Tiedetään, että ongelma lähtee klonaalisesta hematopoieesista eli yhden mutatoituneen solulinjan lisääntymisestä. Esim. TP53. Ikä altistaa niille ja aiemmat muun syövän hoidot. On mahdollista havaita riskissä olevat jo vuosia ennen ilmeistä MDS:ää tai AML:ää esim. NGS:llä verinäytteestä. Sitä klonaalisuutta ei pidetä toistaiseksi hoidettavana tilana, koska lääkkeiden haitat ovat olleet pahempia kuin hyöty. Näin kuitenkin voidaan hoito aloittaa ehkä aiemmin taudin alkaessa ja tulokset voisivat olla ainakin immuunisolujen jäljellä olevan toiminnan suhteen paremmat. Lisäksi tuosta jatkuvasta tulehdustilasta kärsivät ovat sydän- ja verisuonitautiriskissä, sitäkin voi hoitaa.
Jos Bexin osalta kaikki menee putkeen, noita käyttöaiheita ja -aikoja varmaan 30-luvulla pohditaan lisää.
Kontro: … We are seeing evidence of genuine immune reprogramming in the bone marrow, with recovery of healthy progenitor cells and activation of cytotoxic T cell responses…
Bex näyttää samanaikaisesti vähentävän immunosuppressiivisia monosyyttejä, lisäävän HLA-DR-antigeeniesittelyä, aktivoivan NK/CD8-vasteita, kasvattavan luuytimeen terveitä soluja ja puhdistavan blasteja.
Tämä oli EHA:n tärkein havainto:
immunosuppressiiviset monosyytit ↓
HLA-DR ↑ jopa 10-kertaisesti
aktivoituneet NK-solut ↑
aktivoituneet CD8-solut ↑
Clever-1-hypoteesi alkaa siis näkyä potilaiden luuytimessä juuri sillä tavalla kuin teoriat ja useat tutkimukset ovat ennustaneet.
Muistaakseni palstalla käytiin aikanaan keskustelua siitä, mikä on luuytimen tila hoidon jälkeen. Nyt kun näyttää siltä, että bex +Aza -hoito kykenee muuttamaan luuytimen ympäristöä ja jopa puhdistamaan sen syöpäsoluista, niin onko vaarana kuitenkin se, ettei luuydin kykene enää toipumaan ennalleen? Luuydinsiirto kenties ainut ratkaiseva vaihtoehto?
“with recovery of healthy progenitor cells and activation of cytotoxic T cell responses”
ja aikaisemmin on ilmoitettu että: osa potilaista on päässyt kantasolusiirtoon hoidon jälkeen, tämä vissiin edellyttää että potilaan kunnon kohentumista
CR-vasteen kesto ensilinjassa on noussut 12->16,1 kk.
Yli 6 kk rajapyykin saavuttaneilla elinajan todettiin (ketjussa aiemmin, alla) olevan pitempi eli sitä voi käyttää ennusteena hyvin menemisestä. Vasteen kesto trialeissa kuitenkin ilmoitetaan mediaanina yleensä. Moffittin tutkimuksesta:
Pelkän azan vaikutusta CR kestoon on vaikea löytää, niin heterogeenisiä tutkimuksia, OR yleisesti on katsottu kestävän 10,1 kk.
Verona-trialissa, joka faasi 3 päättyi skeneä ravisuttaneeseen feilaukseen oli CR prosentit 20 ja 18 verrokki- ja aktiivihoitoryhmissä. Siinä ei edes raportoitu CR kestoa, koska venetoklaksiryhmässä oli surkea 18 % CR ja azan ja venen määrää oli jouduttu vähentelemään luuydinongelmien vuoksi.
Bex+aza CR nyt 45 %. CR kesto nyt 16,1 kk ja luuydintoksisuutta ei ole havaittu Veronan tapaan, vaan alustavasti päin vastoin. Potilasmäärät ovat pieniä, mutta vielä näyttää hyvältä.
Varmastikin tärkein uusi tieto oli CR kesto. 16kk on hyvä lukema sinänsä, tärkeä kysymys, miten CR kesto on laskettu.
Jos on kaplan meier mediaani CR kestosta siirteen saanut CR-potilas todnäk käsitellään siten että hän poistuu siinä kohtaa at risk populaatiosta, mikä saa tuloksen näyttämään hieman paremmalta. vaikea näitä vertailla muihin studyihin. Muistetaan että bexmab on erittin specialisoituneissa centereissä tehty study, joihin ohjautuu potilaita jotka ovat kandeja siirrehoitoihin, toisin kuin Verona phase 3 jossa oli satoja tutkimus-siteja.
Moffitin data minkä joku mainitsi -siitähän oli poimittu pois siirrepotilaat.
Katsomme mielenkiinnolla webcastin, siellä saanee lisää yksityiskohtaisuutta tiedotteeseen.
Poster alert! Nimba postasi posterispoilerin, klo 16 varmaan vähän paremmalla resolla.
Vasemmalla RESULTS pienemmissä kuvaajissa tutkittu geeni-ilmentymiä.
BaMaEo eli basofiilien, mast-solujen ja eosinofiilien eli yhdessä myeloidisen linjan valkosolujen esiasteiden määrää, sitten punasolujen esiasteiden ja kolmantena CD8 cluster 5 T-solujen määrä. Cluster 5 tarkoittaa syöpäsoluja tuhoavaa solupopulaatiota, joka on aseistettu granzymella, joka on kemiallinen ase, joka hajottaa vastustajan proteiinit. Muissa on tilastollinen merkitsevyys, CD8 voisi lukea NS, kovin vähän on populaa, joita on tutkittu tällä hienolla, mutta kalliilla menetelmällä, joten ei olisi ihme, vaikka trendi on kyllä selvä eli lisääntymään päin kaikissa Bex+azalla.
Keskellä kuvaajassa sen sijaan virtaussytometrialla tutkitut Baso Mast-solut, punasolujen esiasteet, C8 solut ja uupuneet eli TIM3CD4 auttaja-T-solut. Tilastollista merkitsevyyttä ainakin valko-puna-uupuneiden määrissä Bex+azalla. Taas kerran, määrät ovat pieniä, mutta tästä ymmärrys lisääntyy hoitovasteen mekanismeista.
Ensimmäiset rekryt phase 2b lokakuussa 2026. Annissa kerätyt rahat loppuu käsitykseni mukaan ennen phase 2b tuloksia, jotka lienee julkaisukelpoisia Q1/28. Joten taas kerran saa omistajat varautua kaivamaan lisää rahaa/varautumaan dilutoiviin rahoitusjärjestelyihin.
Tutkimussaitteja on kattavasti USA:ssa ja euroopassa. Tuloksia voi tulla yllättävänkin nopeasti jos palikat nasahtavat kohdalleen. Ainakaan se ei jää kiinni CRO:sta.
Toivoa myydään nyt hieman aikaista enemmän sordiinolla. Onhan se hyvä, että tutkittavaa löytyy jos tämä 2b ei muuten ota ilmaa siipien alle. Juho on selvästi varovaisempi puheissaan. Faronin nousu /lasku ei nyt ainakaan johdu Juhon puheista asiasisällöllisessti. Ehkä kehonkieli ennemminkin…
