Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja (Osa 2)

Pakko sanoa, etten tiedä riiträvästi merkintäoikeusanneista, että voisi arvioida olisiko se toiminut noin. Ehkä? Vai katsooko markkina, joka sen osakekurssin määrittää, enemmänkin sitä kuinka monta uutta osaketta ollaan valtuuttamassa? Ja hinnoittelee merkintäoikeuden hinnan sen mukaan.

Toki voisi sanoa, että olisi pitänyt valtuuttaa vähemmän uusia osakkeita, jotta hinta olisi jäänyt korkeammalle. Mutta olisiko takaajat suostuneet tähän? Takaajat kuitenkin lopulta itse hyötyvät mahdollisimman suuresta laimentumisesta, jos takaamaan lähtevät, koska oma positio ei laimene. He saattavat takaukselleen edellyttää jonkinlaista ehtoa koko merkkariin.

3 tykkäystä

Kerro tarkemmin vielä mikä virhe edellisessä tutkimussuunnitelmassa tuli tehtyä? Miten olisit itse määrittänyt tutkimusasetelman eri tavalla kuin nyt? Mielestäni Bexmab 1/2 tutkimusasetelma oli rajallisiin resursseihin nähden oikein hyvä, koska sisälsi laajan kirjon potilaita. Nyt ymmärretään paremmin miten Bex vaikuttaisi toimivan erilaisissa potilasryhmissä.

Ja sen pohjalta mennään itse ensilinjan HR MDS:llä, koska parhaat vasteet jatkotutkimuksiin. Olisiko edes aiemmassa vaiheessa pystynyt rajaamaan tutkimusta vain ensilinjan HR MDS:n? Kuitenkin täysin uusi lääke, ja verisyövissä ei vielä ennen aiempaa vaihetta kliinisiä kokeita. Eikö silloin regulaattori jossain määrin pakota tutkimuksen myös koskemaan r/r potilaita? Olisiko noin pienen populaation randomoitu tutkimus ajanut asiaa, vai olisiko ollut liikaa varianssiriskiä? Jos tutkimuksen otoskokoa olisi pitänyt kasvattaa, niin millä rahalla?

Onneksi r/r vaikuttaisi tosiaan tulevan kuitenkin tutkijalähtöisenä perästä. Ja onhan sekin melkoinen luottamuslause tutkijalta, jos kieltäytyy eettisistä syistä olemaan määräämättä hoidettavalle potilaalle Bexiä.

3 tykkäystä

Olihan näitä ensilinjan potilaita jo aikaisemmin tutkittu ja CR vasteet oli 4/5. Kontro intoili jo Markun aikana, että ensinlinja on erityisen kiinnostava ja siihen Markku toppuutteli, että ei kiirehditä nyt sinne pienillä resursseilla vaan napataan matalalla roikkuva hedelmä. Ja tätä matalalla roikkuvaa hedelmää toisti sitten nuorempi Jalkanen.

Mutta toin vaan perus tallaajan fiiliksen asiaan. Ei minulla ole kompetenssia arvioida mikä olisi ja mikä ei olisi ollut mahdollista.

Tässä pörssitiedote maaliskuulta 2024 jossa nuo 5 kpl HR MDS potilaat mainitaan ja kirjoitetaan saatteella
”For the 5 frontline HR MDS patients with 100% ORR previously reported at the American Society of Hematology (ASH) Annual Meeting last year”

Puhelimella tämän foorumin käyttäminen ja artikkeleiden etsiminen on aika tuskaa, niin en tässä nyt parempia viittauksia saa aikaiseksi.

Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin en sanonut että tehtiin virhe vaan epäonnistuminen. Pieni nyanssi. Joku sen ehkä olisi osannut ennakoida tai sitten ei. Jälkiviisaus on helppoa, mutta epäonnistuminen se oli. Oliko se virhe / väärä päätös sen hetkisillä tiedoilla, niin sitä en tiedä.

3 tykkäystä

Mutta tämä tieto tuli osana BEXMAB tutkimusta. Sitä, joka on nyt saatu päätökseen. Mitä Bexmab tutkimuksessa olisi pitänyt tehdä toisin, ja milloin tämä päätös olisi pitänyt tehdä?

1 tykkäys

Rahoituksessa Markku suosi pieniä suunnattuja usein. Sillä saadaan osakekurssi pysymään tasaisena. Olisiko sillä päästy tähän pisteeseen, en tiedä. Juho on ihan naamatusten kertonut tämän ja itse hän on taas mennyt eri polkua. Molemmilla tavoilla on kompastuttu. Olisiko jossain puolivälissä isää ja poikaa ollut oikea rahoituksen järjestämisen ratkaisu. Nyt talossa ainakin pitäisi olla osaamista siihen. Olisiko alunperin faasi 2 vertailuryhmän kanssa ollut se oikea lähestyminen? Nyt on patenttivuosia mennyt tämän takia hukkaan. Faronin pitää osata itse tietää mikä on oikea tapa edetä. Nythän palataan takaisin faasi 2:een muutamaksi vuodeksi? Tuskin tällä voi hirveästi ylpeillä.

11 tykkäystä

Jossakin kohtaa suunnitelma oli, että r/r indikaatioon haetaan nopeutettua myyntilupaa pelkästään bexmab studyn pohjalta. Ja rekryissä painotettiin r/r potilaita. Eli tämä oli ennen FDA neuvonpitoa, jonka tulos spinnattiin sitten niin, että FDA rohkaisee/kehottaa/suosittaa / whatever sanamuoto olikaan, siirtymään tutkimuksiin ensilinjassa. Siinähän timeline nytkähti heti reilusti eteenpäin. Ihan ensimmäisissä suunnitelmissa bexi olisi varmaan pian AA hyväksynnällä käytössä. BLA hakemus oli tarkoitus jättää H1/2025. Tiedotehistoriaa penkomalla selviää.

Kommentoin jo aikaa sitten että suunnitelma on epärealistinen, ilman randomoitua dataa tässä r/r MDS indikaatiossa ei täyty Accelerated Approvalin vaatimukset.

Bexmab oli koritutkimus johon oli ympätty 4 tai 5 eri indikaatiota ja dose finding ja dose expansion osuudet. Siis varmasti hyvä trial resurssien käyttöön nähden, pieni ongelmakohta itselle se että biologinen plausibiliteetti on näissä kaikissa indikaatioissa, mutta vain MDS;ssä nähdään tehoa, joten mikä selitys? Multiple comparisons problem.

Toinen on tietysti se, miten asioista kommunikoi maallikko-yleisölle. Todella moni lienee ollut siinä uskossa että “pian on valmista”. Ja kaikkihan olisi loistavasti jos oman pääoman ehtoinen rahoitus olisi järjestynyt aiemmalla, kiistämättä korkealle arvostetulla tasolla. Mutta ankkursijoittaj(a/i?)lla loppui usko kesken?

Mutta jotain pitää yrittää, kun Faronilla on se käytännössä tasan 1 asset johon panostaa. Sinänsä muuten mielenkiintoinen kysymys, olisiko Sirpan, Maijan et al. tieteellisen toiminnan hedelmistä ehdottaa joitain muita targetteja, joihin sovitella lääkekandidaatteja? Vai onko Faronin scientific background lopulta yhtä kuin clever-1. Tasan yhden molekyylin biotech on haavoittuvainen. Jotkut täällä kehuskelevat paneutuneensa Faronin perustutkimukseen niin perusteellisesti, että varmaan osaavat vastata.

10 tykkäystä

Mahtaako tämä yksi molekyyli olla ongelman ydin ja kaksiteräinen miekka.

Yhtäältä meillä on tämä clever-1 syöpien hoitokatalyytti-onnela, jonka tutkimus on aikuisten oikeasti vielä kovasti vaiheissa. Toisaalta meillä on vallitseva vaihtoehdottomuus, joka johtaa harhaanjohtavuutta hipovaan tai mykkään kommunikaatioon, koska on PAKKO. Lisäksi rahoituksen puute, niukkuus ja koko tutkimusohjelman jatko on kiinni siitä, että sijoittajille t(l)uodaan onnela-visiota kaikilla mausteilla kaikissa tilanteissa ja tulemissa, koska on PAKKO.

Kysymykseni forumin asiantuntijoille (esim Vino Pino) on se, että onko tästä ilman kermaa ja kuorrutuksia tulossa lääke järkevällä todennäköisyystasolla? Vai onko vain ajan ja rahan haaskausta tämän tivolin pyörittäminen? Jos tässä on aineksia business caseksi olisiko kaikille osapuolille parasta mikäli tirehtöörinä olisi uusi hahmo uusilla puheilla? Uskottavuus ja luotettavuus on kaiken edellytys ja menestyksen mahdollistava perusta…

Annin jälkeen sijoittajat ja tukijat ovat satsanneet tähän jo aikojen yli varmaan yli 200 M€. Oman ymmärryksen mukaan ensi vuonna tarvitaan vielä 50M€, sillä en jaksa uskoa Faronin satua siitä että nyt hankittava rahoitus riittää 2027 loppuun. Mitä mieltä ollaan onko tämä Faron lypsykone vai lypsävä lehmä?

Edit. Jerej?

2 tykkäystä

Lähinnä tässä keskustelussa yritän hahmottaa, että olisiko alunperin ollut mahdollista edes aloittaa heti ensilinjasta? Vai tarvittiinko uudelle lääkkeelle hieman tieteellistä pohjaa taakse, jotta tuo siirtyminen ensilinjaan oli perusteltua? Eikö usein täysin uudet kokeilut pidä ensin aloittaa last linesta, ja sen jälkeen saa regulaattorin näkökulmasta siirtyä kohti r/r ja ensilinjan potilasryhmiä, kun on perustella hieman paremmin miksi lääkkeestä on (potentiaalisesti) hyötyä?

Ja vaikka ensilinjan hr mds olisi heti alusta asti ollut mahdollinen valita ainoaksi indikaatioksi, niin millä perusteella tämä olisi osattu valita sen aikaisilla tiedoilla? Faronin/Bexin yksi ongelma tässä mielessä onkin tuo Clever-1, koska siitä ei ihan oikeastaan ole muualta tehtyjä tutkimuksia, josta olisi voitu ottaa oppeja tai johtopäätöksiä. Ehkä jollain tutkitummalla kohteella olisi helpompi perustella tutkimuksen kohdentaminen johonkin tiettyyn indikaatioon, koska olisi jotain lessons learned aiemmista yrityksistä. Sen takia näen itse järkeväksi, että tutkimus on sisältänyt useamman indikaation, jotta pystyy paremmin ymmärtämään mihin kannattaa jatkossa keskittyä.

Aikataulut ja niiden markkinointi yleisölle on toki oma lukunsa. Olivatko ne missään vaiheessa realistisia, vaikka kaikki olisi mennyt kuin Strömsössä? Vähintäänkin kunnianhimoisia.

6 tykkäystä

Tuohon vielä kommentti että siinä FDA hyväksymässä tutkimussuunnitelmassa oli se kuuluisa “ansa.” Tuota ansaa ei kyennyt arvioimaan edes BP ja sen takia kilpailija feilasi.

1 tykkäys

Bexmabissa oli sisäänrakennettuna mahdollisuus laajentaa tutkimuksia valituissa indikaatioissa joihin kuului MDS ensilinja. Eli ei mitään ongelmaa teknisestä näkökulmasta.

Valittiin r/r MDS, koska oltiin siinä käsityksessä että bexmabin pohjalta voitaisiin hakea lupaa tähän indikaatioon. Tämä oli se ”matalalla roikkuva hedelmä” joka olikin oikeasti umpikuja.

7 tykkäystä

Faron aikoo mennä FDA pakeille faasi 2b tulosten tiimoilta ja kuten juuri kuultiin, CR ja sen kesto on se, mitä tavoitellaan. Aiheesta yksi tutkimus; portaalista klikkaa Zeidanin Bex-esityksen alta Julie, kuuluu siihen ASH-pakettiin, joka aiheutti Tänka På:n.

https://www.vjhemonc.com/event/post-ash-2025-mds-highlights/

”Durability of complete response outperforms complete response rates as a surrogate endpoint for advancing to phase III trials in high-risk myelodysplastic syndromes”
Julie Braish University of Texas MD Anderson Cancer Center, Houston, TX, United States

Moffitt Cancer Centerissä tehty tutkimus, taaksepäin katsova eli hoidon jälkeen kerätty tiedot, 980 potilasta HR-MDS (intermediate ja vaikeammat).

Selvittelyä, miksi menestys faasi 1/2:ssa ei siirry faasi 3:een, joka aiheena on nyt kuuminta hottia, kuten tiedetään… Erityisesti TP53 ongelmallinen. Siinä CR kyllä nähdään, mutta lyhyinä.

Hypoteesi: CR, joka on kestoltaan 6 kk tai yli ennustaa paremmin elinaikahyötyä eli OS, kuin pelkkä CR kerran saavutettuna vasteena.
Luuydinsiirtoon meneviä ei otettu analyysiin mukaan. (Siirrot on suunnitelmassa käsiteltävä niin, että eivät rankaise Bexiä, jos CR kesto katkaistaan toivottuun siirtoon mennessä toim. huom.)

Osoittivat, että mitä pitempi CR, sitä pitempi survival (aika obvious). CR sinänsä myös toimii. Surrogaattina eli elinaikahyötyä ennustavana tekijänä heidän mielestä (sellaisena, joka FDA:n hyväksymänä voisi tarkoittaa AA-myyntilupaa toim. huom.) voisi pitää CR kestoa 6 kk tai yli. Nythän CR jo on sellainen ollut. Mikä riittää ensi vuonna FDA:lle, ei ole tiedossa, guidancessa vain sana ”meaningful”.

Mitä Faron kertoo noista vasteiden kestoista?

liiketoimintapäivitys | 11. helmikuuta 2026 Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja (Osa 2) - #3416 käyttäjältä Vino_Pino :

”Seuranta on vielä kypsymätön (käsittääkseni oli marraskuun luenta toim. huom.), mutta CR:n mediaanikesto on jo yli 12 kuukautta, ja seuranta jatkuu – mahdollisesti se vielä nousee. TP53-mutatoituneilla potilailla CR-prosentti oli hämmästyttävä 70 prosenttia, ja CR:n kesto taas yli 10 kuukautta, mahdollisesti edelleen nouseva. Historiallisesti tämä potilasryhmä elää yleensä 8–10 kuukautta.”

Noita lukuja katsoen näyttää, että aletaan olla turvallisella alueella. Uudet lukemat varmaan kuukauden päästä BSH:ssa. Mediaani yli 12 kk tarkoittaa, että vähintään puolella potilaista vasteet ovat kestäneet yli 12 kk. Moffittin tutkimuksessa 6 kk raja on sen sijaan vasteen keston vähimmäisaika, joka pitäisi jokaisen ylittää.

Voi olla, että ”aina” faasi 1/2a:han valikoidaan helpot potilaat ja satunnaistetuissa vasta totuus ja arki valkenee. Nyt voi olla toisinkin päin, jos/kun on valikoitu TP53 potilaita enemmän kuin heidän luonnollinen osuutensa olisi. Jos alustavat havainnot siitä, että soluvajeita tulee vähemmän Bexin kanssa kuin ilman, faasi 3 koetut ongelmat osin kääntyvätkin Bexin eduksi, koska ei tule vaarallisia vajeita, kuten monella muulla toksisella. No, faasi 2b/3 vasta näyttää, miten käy.

Tuleepahan se ”montako sykliä” on saatu azaa vaikuttavana seikkana myös kontrolloitua. Viitettä faasi 2b tulevasta menestyksestä voidaan saada, jos näitä CR-kesto-surrogaatteja syynätään.

R/r potilaiden tutkiminen lopulta avasi nyt aivan uuden tien eteenpäin, City of Hopen jatkon, IIT:n, saa nähdä tarvitseeko minkälaisen tuen faasi 2b:stä vai mitä siellä ajatellaan kommunikaatiosta regulaattorin kanssa :bouquet:







22 tykkäystä

Teenpä taas alkeellisen tason kysymyksiä.

Bexmaxista on nyt kait jo riittävästi näyttöä, ettei se tuota ikäviä sivuvaikutuksia. Ainakaan vahvoja tai merkittäviä sellaisia. Bexmaxin tehosta syövän hoidosta ei vaan ole vielä riittävästi näyttöä.

Sitten se tyhmä kysymys: Kaupat ovat täynnä kaiken maailman luontaishoitomömmöjä. Jopa vahingollisia. Bexmax kulkee lääkehyväksyntäprosesseissa, mutta eikö sen myynnin sallimisen oikeastaan pitäisi olla luontaistuotemömmöjen tasolla ? Ei haittavaikutuksia, joten “ota jos lystäät”, kunhan noudatat max määräohjeita. Bexin annostelu tietysti on suoraan vereen ja kontrolloidumpaa valvotuissa olosuhteissa, mutta siltikin.

Ja jos luokitus olisi aluksi sarjassa “luontaistuote” tai “burana”, niin voiko lisätutkimustulosten myötä luokituksen muuttaa ? Tai voiko vaikuttaa hinnoitteluun, missä alun vapaamman myynnin hinnan pitäisi olla matalampi (sen verran kallista, että siltikin vain varakkaimmilla olisi siihen varaa).

Tulipahan vaan mieleen edes jonkinlaisen positiivisen kassavirran alun saamiseksi.

3 tykkäystä

Jos tuotteella on lääkkeellinen vaikutus, se luokitellaan lääkkeeksi. Sen myyminen luontaistuotteena olisi laitonta lääkekauppaa, mikä johtaisi välittömiin myyntikieltoihin ja rikossyytteisiin.

5 tykkäystä

Ja em. lisäksi

Bex vaikuttaa kuitenkin immuunijärjestelmään aktivoivasti ja sillä on todetusti haittojakin, onneksi, osoituksena siitä, että se vaikuttaa. Siten ihan luontaistuotetason haitoista ei ole kyse. Riskinä on, että holtiton käyttö esim. aktiivisessa autoimmuunitaudissa aiheuttaisi vakavaa vahinkoa. Maine voisi mennä. Haittojen ja hyötyjen risk/reward-suhde on vaikuttanut muihin molekyyleihin verrattuna kuitenkin hyvältä. Lisäksi tässä vaiheessa tuotanto joudutaan optimoimaan kuluiltaan sellaiseksi joka voidaan ennustaa, kuten alkavat trialit.

Yksi tapa saada käyttöön ennen hyväksyntää voisi olla myötätuntokäyttö, compassionate use Compassionate medicine schemes help patients with cancer live better and for longer — why are they not more widely used? - The Pharmaceutical Journal. Siinä joutuu lääkäri jokaisen potilaan kohdalla erikseen pyytämään luvan, joten kovin merkittävää liikevaihtoa ei voisi odottaa.

Yksi tapa saada käyttöön ja kokeiluun taitaa nyt olla vain nämä trialit, joita alkaa kohta r/r MDS, AML siirron jälkeen, rintasyöpä, melanooma, sarkooma, keuhkosyöpä ja se HR-MDS. Faronhan kommunikoi, että enemmänkin halukkaita käyttäjiä olisi, mutta eivät voi ottaa.

8 tykkäystä

Moi, koetin tulkita eilistä Faron esitystä ja kannattaisiko antiin osallistua. Onko siis tilanne se että annin jälkeen seuraavia faasi IIB tuloksia on tarjolla vasta 27 vuoden syksyllä? Eli odotammeko 18 kk seuraaviin isoihin uutisiin? Ymmärsin että samalla oli tekeillä jotain tutkijalähtöisiä tutkimuksia, mutta siis siis kovat datat faasi III siirtymiseen tulevat n. 1,5 vuoden päästä?

4 tykkäystä

CK – Yllä esitetty huoli sekoittaa datan epäkypsyyden ja tilastollisen harhan. Kaplan–Meier-metodologia käsittelee sensuroinnin asianmukaisesti, mukaan lukien siirtoihin liittyvän sensuroinnin, mikä on välttämätöntä lääkekohtaisen keston erottamiseksi. ”Mediaania ei saavutettu” -tulos osoittaa, että alle puolet potilaista on edennyt, mikä on tyypillisesti suotuisa varhainen signaali. Laajat luottamusvälit heijastavat tapahtumien rajallista määrää, eivät tulosten paisuttelua. Lisätty potilastason visualisointi parantaisi tulkittavuutta, mutta perusanalyysi on linjassa onkologian vakiomuotoisen raportoinnin kanssa.

25 tykkäystä

Piti kelailla takaisin, koska ASH presiksen data olikin objektiivisten vasteiden dataa. Missä on tarkemmin tämä CR-keston data?

Ilmeisesti corporate deckin 12,1kk (8,1kk - NR), N määrää ei mainittu, 35% HSCT. Ja business updaten “over 12 months” on ainoat mitä tästä tiedetään. Data ilmeisesti peräisin 11/2025.

Mutta tosiaan 35% sensuroitu HSCT vuoksi joka nostaa kyllä kaplan meieria ylöspäin huomattavasti.

1 tykkäys

Faronin Joab Williamsonin haastattelu

6 tykkäystä

Joab valottaa, mitä keskusteluissa FDA:n kanssa tapahtui 2 vuoden aikana. Lopultahan näytettiin polku nopeutettuun myyntilupaan onneksi.




Jos Joab olisi kertonut, että FDA:n virkamiehet alkoivat laulaa tätä, en olisi kyllä uskonut, sen verran täytyy nyt karhuilla:

You’re just too good to be true
Can’t take my eyes off of you… :musical_score::musical_score:

Mutta, kuten Juhokin on tainnut kommunikoida, että data näyttää uskomattoman hyvältä, mutta se on todistettava vielä satunnaistetussa. FDA:lta em. kehotus on hyvinkin uskottava ”jos olette sitä mieltä, että tehoa on, hulluja olette, jos ette tee sitä ensilinjassa, voitte saada samalla r/r:ään luvan”. Nyt vielä City of Hope painaa kaasua r/r:ssä, em. lisäksi.

40 tykkäystä

Kyllä se näin on, tuloksia saadaan todennäköisesti vasta loppusyksystä 2027.

Kun kysyttiin mitkä ovat tärkeimmät milestonet seuraavan 18 kk:n aikana mitä yhtiö toimittaa, Bono vastasi:

  1. Ensimmäisen potilaan sisään saaminen BEXMAB2 -tutkimukseen myöhemmin syksyllä tänä vuonna
  2. Tutkimus enrollaa tehokkaasti potilaita niin että syskyllä 2027 saadaan teholuenta 90 potilaasta jotka on satunnaistettu tutkimukseen
  3. Kiinteiden kasvaimien tehotulokset tulevat H2 2027

Tietysti itsestään selvästi tärkein uutinen on BEXMAB2 -tutkimuksen tulosten julkistaminen 2027 loppusyksystä.

Kohdan 1 kaltaisesta tapahtumasta on aiemmin tullut yhtiöltä tiedote. Kohdan 2 tilanne lienee enemmänkin yhtiön sisäistä asiaa mutta asiaa voi tiedustella viimeistään 2027 kevään yhtiökokouksessa. Kohdan 3 tutkimusten alku odottaa vielä viranomaisten päätöksiä mutta on mahdollista, että 2026 ensimmäisen puoliskon aikana vielä saadaan hyväksyntä.
Silloin saatetaan myös antaa tiedote jolloin saaaan arvio aloituksesta.

2 tykkäystä