Mielenkiintoisen haastattelusta tekee myös se, että Ball toimii BMS:n konsultti-/neuvonantajarooleissa. BMS on yksi alan aktiivisimmista toimijoista immunologiassa ja MDS/AML-hoitojen kehityksessä jotka nimenomaan etsivät uusia immunologisia mekanismeja.
Eli kun BSM konsultti kuvaa BEXMAB-datan olevan “deep and durable” ja “very encouraging”, erityisesti TP53-potilaissa, se on jo merkittävää. Jos data näyttäisi ongelmalliselta tai epämääräiseltä hän ei käyttäisi tuollaisia ilmaisuja julkisessa ASCO Post -haastattelussa.
Tämä lienee jo kymmenes kerta kun tämä(kin) kommentti on esitetty tässä ketjussa. Useat kommentoijat ovat huomauttaneet mielestään turhien viestien suuresta määrästä. Olen heidän kanssaan samaa mieltä. Terveisiä modeille, ei ole teidän työ helppo.
En ole halunnut tuoda turhaa hälinää ketjuun, joten tämä jäänee minun ensimmäiseksi ja viimeiseksi viestiksi. Saa poistaa.
Multi-modal integration of histopathology and transcriptomics reveals STAB1+ macrophage-associated efferocytosis as a suppressive immune mechanism in colon adenocarcinoma
Kiinalaiset heräävät, ja ovat tutkineet, että Clever-1-positiiviset makrofagit siivoavat suoliston syöpäsoluja väärällä tavalla, jolloin hiljentävät T-solut ja tekevät kasvaimesta hoitoresistentin.
Nostavat esiin myös bexmarilimabin, koska sen on jo osoitettu kääntävän nämä makrofagit takaisin puolustamaan elimistöä.
Hyvä tutkimus. Riippumaton, moderni ja suoraan Bexin mahdollista uutta, ja hyvin isoa, kohdetta tukeva —> suolistosyöpä.
Jos arvata pitää niin partneruus/diilineuvotteluja pitkittää tilanteen monimutkaisuus. Välittömästi pöydällä trial 3 yhteen indikaatioon, mutta samalla molekyylillä on orastavaa indikatiivista dataa paljon suuremmista mahdollisuuksista.
Mitä mukaan, mitä ei, millä mallilla ja millä hinnalla.
On siinä jengillä palapelissä paljoja.
Piti käydä lukemassa mikä tuo efferosytoosi on. Se on makrofagien käyttämä mekanismi jolla ne syövät kuolleita soluja ympäristöstään.
Among these immunosuppressive mechanisms, efferocytosis—a macrophage-driven process that clears apoptotic cells—has garnered increasing attention [16, 17]. By suppressing tumor-associated antigen (TAA) presentation, enhancing M2-like polarization, and activating immunosuppressive signaling, efferocytosis markedly diminishes tumor immunogenicity, thereby facilitating tumor progression and metastasis [18, 19, 20].
Bexmarilimabillahan on sen toimintamekanismiin liittyen esitetty yhdeksi osaksi lysosomien asidifakaatioon liittyvä vaikutus, joka osaltaan vaikuttaa juuri noiden antigeenien esittelyyn.
edit: Vähän vielä lisää kontekstia. Siis endosytoosissa, solun ottaessa sisäänsä ulkopuolista tavaraa, nuo sisäänotetut tavarat ohjataan lysosomeihin hajoitettavaksi. Tämä tapahtuu lysosomien pH:n säätelyn kautta happamoittamalla lysosomeja. Bex säätelee osaltaan tuota vaihetta, joka vaikuttaa siihen, johdetaanko soluun sisään otetut proteiinit suoraan hajoitukseen vai pilkotaanko niistä antigeenisiä peptidejä solun pinnalle esiteltäväksi muille immuunisoluille.
Tässä osakkeessa nämä todennäköisyydet ja erityisesti niiden arviointi on aika keskeistä. Jokainen varmaan pohtii niitä osaltaan ja koettaa hahmottaa tulevaa voiton odotusarvoa. Ohessa taulukossa 5%/osake, voitto- ja tappio% sekä näiden todennäkisyydet p arvioitu. Lisäsin mukaan myös tämän nykykeskustelun mukaan, jossa ihan kohtaa tapahtuu jotain ja lähtee kurssit kaakkoon, kun vain ei rahat ja oma mielenkiinto lopu ensin, jossa tapauksessa otan omat pois ja myyn saaden omani pois.
Tappio/voittotodennäköisyyden vaikutus pitäisi pystyä arvioimaan nyt hyvin. Ajattelen niin, että tappiotodennäköisyyttä kuvastaa yrityksen rahojen loppuminen kesken, jolloin sijoittajat joutuvat rahoittamaan lisää ja omistus nykyisten osalta liudentuu. Voittopuolella on nopeahko tulos myynnin tai partnerin muodossa. Se kolmas sarake on tätä varsin aktiivista keskustelua nyt kuvaava tilanne, jossa kumpikaan ei ole vielä toteutunut. Sen todennäköisyyden kestoa pitäisi myös kyetä ainakin mielestäni arvioimaan. Lähdin mielenkiinosta seuraamaan osaketta, myös vaatimattoman oston tehden (promilleluokkaa). Tämä on kohdallani myös ensimmäinen tämänkaltainen seurattava, joten oppirahat voi joutua maksamaan. Enää 19 muuta lappua lisää etsittävänä, jolloin kokonaistodennäköisyydet voiton osalta alkavat parantua.
Ehkä tyhmä kysymys mutta kumpi on mielestäsi tämmöisen Faronin tapauksessa suurempi riski tappioille, rahoituksen loppuminen vai itse lääkkeen feilaaminen faasi 2/3:ssa?
En tiedä mitä tappioita tarkoitat, oletan että tarkoitat piensijoittajan tappioita.
Rahoitustahan saa loputtomilla osakeanneilla, tästä on paljon esimerkkejä, silloin vain tahtoo alkuperäinen sijoitus kuihtua murusiin. Näin ollen on tärkeää olla “oikeaan” aikaan liikkeellä, eli ennen kuin arvostus paranee hyvien tutkimustulosten myötä tai esim. lunastustarjouksen myötä. Tai hyvän partneridiilin. Huom, partneridiili ei ole automaattisesti hyvä osakkeelle, mutta useimmiten. Riippuu miten pakkoraossa ollaan.
Sitten taas ei saa olla liian aikaisin liikkeellä koska lukuisat annit liudentavat omistusosuutta, vaikka toki parhaimmillaan osakkeen arvo voi silti säilyä jos yhtiön kehitys etenee suunnitellusti. (esim Allarity therapeutics, entinen oncology ventures ruotsista nyt jenkkilässä, niin monta antia että parisen vuotta sitten sijoitettu euro on nyt 1/800 000:s osa, ja vielä “porskuttaa”)
Faasien paha feilaaminen lienee sitten se katastrofi jolloin osake romahtaa hetkessä paljon.
Rahoituksen loppuminen tilanteessa, jossa tutkimukset tuovat enenevissä määrin lisää tietoa Bexin toiminnasta/hyödyistä on mielestäni hyvin epätodennäköistä. Vaikka nyt kassan pohja häämöttää, rahaa saadaan tavalla tai toisella seuraavaan faasiin. Siinä sitten katsotaan ,mitä hommasta tulee eli tutkimus ratkaisee.
Tässä casessa olin suoraviivaisesti ajatellut ensisijaisesti kassan tyhjenemistä joka johtaa sitten nykyomistajien omistuksen diluutioon kun tutkimusta jatketaan. En ajatellut tässä feilausta ensisijaisena, vaikka sekin siellä pitää ottaa huomioon. Tämä siksi, että kassan pohja taitaa häämöttää tässä ensin, toki yleisesti ajateltuna molemmat pitää olla tuossa tappiokomponentissa huomioitu.
Kenties asetelma on sellainen että Faronin puolelta ajetaan kassa liki tyhjäksi ajatuksena että koko ajan kypsyvä data nostaa faronin kortteja neuvottelupöydässä, ja siten diilin arvoa.
No, pianhan se nähdään mitä sieltä tulee, eli Soon materialisoituu.
Onko jollain hajua paljonko viime yhtiökokouksesta valtuutusta on jäljellä printata osakkeita? Lähinnä mietin mikä Dekkersin rooli tulee olemaan työsuhteen alussa.
Valtuutus käsittää yhteensä enintään kolmekymmentä miljoonaa (30 000 000) uutta osaketta (mukaan lukien optio-oikeuksien tai muiden erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet), mikä vastaa noin kahtakymmentäseitsemää (27) prosenttia olemassa olevista osakkeista ja äänistä yhtiökokouskutsun päivänä, sekä enintään saman enimmäismäärän (kolmekymmentä miljoonaa (30 000 000)) Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisen. Lisäksi, mikäli hallitus päättää antaa optio-oikeuksia tai muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat Yhtiön hallussa oleviin omiin osakkeisiin, samaa valtuutusta voitaisiin käyttää edellä mainitun enintään kolmenkymmenen miljoonan (30 000 000) uuden osakkeen antamiseen yhteensä Yhtiölle itselleen vastikkeetta (annettavaksi edelleen osakkeina, jotka saadaan tällaisten optio-oikeuksien tai muiden erityisten oikeuksien perusteella).
Hieman epävarman laskentani jälkeen näyttäisi että 6 608 546 osaketta on lisää tullut!
Näyttäisi olevan Kiinassa ainakin kolme eri Clever-tutkijaryhmää ja nyt neljäs porukka kannustaa avoimella kommentilla tutkimuksiin jatkoa. Onneksi nämä puhuvat kansainvälisessä lehdessä bexmarilimabista eikä Build Your Dreamabista. Kohta ollaan big in China, potilaita riittää tai Faronista tulee kiinalainen tai sitten ne jyrää meitin.
Kiinnostavia nämä Kiinan tutkimukset. Ja nuo kaikki tulevat isoista, valtiorahoitteisista huippuyliopistoista, ei pienistä labroista.
Kun neljä Kiinan huippuyliopistoa ja valtion tutkimuskeskusta löytää samanaikaisesti Clever-1 syöpien keskeiseksi immunosuppressiiviseksi moottoriksi ja vielä mainitsee bexmarilimabin nimeltä ratkaisuksi, se ei ole enää sattuma vaan trendi.
Kiinassa myös labratuloksista kohti kliinistä hyötyä putki etenee paljon nopeammin kuin lännessä. Potilasvolyymi on valtava ja eettiset luvat tulevat nopeasti. Tutkimuslaboratoriot pyörivät valtion rahoituksella 24/7. Kun Kiinassa löytyy kiinnostava kohde uutta dataa ja riippumattomia julkaisuja syntyy heti.
Kiinassa translational oncology tarkoittaa sitä, että kun kiinnostava kohde (kuten nyt Clever-1) nousee pintaan, ensimmäiset riippumattomat mekanismitutkimukset, potilasnäytteet ja uudet julkaisut ilmestyvät jopa viikkojen tai kuukausien sisällä – ei vuosien.
Mitä mahdat tällä 4-10 viikolla tarkoittaa? Ainakaan syöpätutkimuksessa tuossa ajassa ei saada minkäänlaisia hyödyllisiä tuloksia aikaiseksi. Yksi hoitosykli esimerkiksi bexillä kestää 4 viikkoa, jonka kohdalla harva potilas saa minkäänlaista vastetta edes, saati että siitä voitaisiin tehdä minkäänlaista ennustetta elinajanodotuksen suhteen.
Jotain rajaa näissä hehkutuksissa voisi mielestäni pitää.
Amerikkalaisen Gileadin sivufirma myy Kiinassa zimberelimabia, Bexin todennäköistä kombokaveria Blazessa. Kiinalainen yhtiö yrittää venetoklaksin seuraajalla lisaftoklaksilla AML ja MDS kentälle. Samoin sinne yrittää magrolimabin seuraaja kiinalainen AK117, USAssakin trialeissa.
Kiinalaisten on pakko tehdä osa kliinisen vaiheen tutkimuksista USAssa, jos meinaavat sille väestölle myydä. Alkuvaiheen tutkimukset ovat tosiaan nopeampia ja halvempia tehdä Kiinassa. Sitä länkkäritkin haluaisivat, jos uskaltavat jakaa tiedot…
Niin jos se sinunkin mielestä kuulostaa itsestään selvyydeltä niin ehkä hän ei tosiaan tarkoittanut itse lääkkeen testaamista vaan niitä muita ilmiöitä kuten potilasrekryt, henkilöstörekryt tai vaikka lupaprosessien käsittelyajat jotka myös vaikuttavat aikajanaan.
Ei tarvitse tiivistää omaa sanomaa aina arvostelemalla toisen viestiä.
