Pohdintaa TP53 liittyen
ASHissa avoimen käynnissä olevan satunnaistamattoman vene+aza faasi 2:n tuloksia. Taas uusi käsite, t-MDS eli aiempaan muuhun syöpähoitoon liittyvä MDS, ensilinjaa. Niitä on 10-20 % kaikista MDS:stä. Aiempi sytostaattihoito tai sädehoito on vioittanut luuydintä ja mutanttikloonit kuten TP53 kasvavat. Tässä trialin alkuvaiheessa TP53 on 83 %:lla potilaista. Kukaan ei saavuttanut MRD. Yksi 23:sta pääsi luuydinsiirtoon.
Kertoivat samalla , että näitä kaikista aggressiivisimpiin MDS:n muotoihin kuuluvia ei otettu VERONAan mukaan ”The phase 3 VERONA trial did not show a survival benefit with azacitidine and venetoclax (Aza/Ven) in high-risk MDS pts, however, t-MDS pts were excluded from this study. ”
https://meetings-api.hematology.org/api/abstract/vmpreview/299968
En muista, että Faron olisi viestinyt mitään näistä t-MDS potilaista. BEXMABissa ei poissulkuehtoa. Voisiko tuossa olla yksi syy, miksi noita vaikeita TP53 on rikastunut ensilinjaan BEXMABiin? Yleensä t-MDS poissuljetaan trialeista Representation of therapy-related myelodysplastic syndrome in clinical trials over the past 20 years - PMC T-MDS:ää sanotaan trial-killeriksi vaikeutensa vuoksi. Jos noita ei poissuljeta faasi 2/3:sta, pitäisi ainakin pitää meteliä asiasta. Eri trialien vertailu menee näiden MDS:n ennusteeseen vaikuttavien alaryhmien, kriteerisalaatin, riskipistelaskennan muutoksen ja tarkentuvien biomarkkereiden (MRD) vuoksi todella hankalaksi. Potilaat hyötyvät, ellei salaatti estä hyväksyntöjä, ainakin sijoittajat ahdistuvat. BEXMAB-02:ssa on tarkoitus tehdä TP53:sta alaryhmä, sillä ainakin osin hallitaan riskiä, mutta pitäisi hallita myös t-MDS riski. Pieniksi menee alaryhmät.