”We can identify the sensitive blast cells for the treatment.”
Webcasteissa on kerrottu, että Clever-1 esiintyy luontaisesti t.j.s.p. blastien pinnalla. Jos sitä ei kuitenkaan kaikilla MDS ja AML potilailla ole, ja ilmentyminen liittyy hyviin vasteisiin ja lopulta Bex jälkeiseen elossaoloon, on biomarkkeri selvinnyt. Jos sitä on kaikilla enemmän tai vähemmän, on tapaus epäselvä, missä kulkee merkitsevän markkerin raja.
Posterissa sanotaan, että ”Clever-1 is also abundant on myeloid blasts (2,3)”
-
Aakko, S. et al. Therapeutic targeting of myeloid cell checkpoint CLEVER-1 induces ex vivo immune activation in myeloid malignancies. submitted
-
Lin, S. Y. et al. Identification of STAB1 in Multiple Datasets as a Prognostic Factor for Cytogenetically Normal AML: Mechanism and Drug Indications. Mol Ther Nucleic Acids 2019; 18; 476-484
pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6831857/
Eka on siis submitted eli lähetetty, muttei vielä julkaistu. Odotetaan…Toka AML:ssä tehty havainto, että korkea Clever-1 liittyy huonoon ennusteeseen.
Data tukee nyt sitä, että Bex+aza lisää syövän antigeenien esittelyä. Ja T-solujen määrä nousee. Hoito muuttaa monosyyttien ja makrofagien tyyppiä vähemmän immuniteettia heikentäväksi, perusteena havainto niiden RNA:n ilmentymisen vähentymisestä. RNA on ”viestinviejä Clever-1 rakennusohjeille”. Suomenkielentaitoiset voi ks. fi.m.wikipedia.org/wiki/RNA
Posterin ja Bonon lause lause ”bexmarilimab ja azacitidene targets blasts depend on myc, oxphos and nf-kb”. Liittyykö se vain vaikutusmekanismien ymmärtämiseen? Vai Bexin testaukseen toimiiko kellekin?
MYC on onkogeeni ja on immunosupressiivinen eli syövälle hyödyllinen
NF-κB nukleaarinen tekijä kappa B on solunsisäinen säätelytekijä, joka kontrolloi tulehdusvasteita ja selviytymistä, yli-ilmentyy syöpäsoluissa.
OXPHOS on prosessi, jossa solut tuottavat energiaa mitokondrioissa. Monilla syöpäsoluilla, mukaan lukien blastit, on korkea OXPHOS-aktiivisuus, koska ne tarvitsevat paljon energiaa jakautumiseen ja selviytymiseen.
Clever-1 voi esiintyä tme:ssä eli luuytimen blastien ympäristössä luuraavissa immuunisoluissa ja sitten blasteissa. Nyt kommunikoidaan, että nimenomaan herkät blastit voidaan identifioida. Vai onko se sama kuin ”kenen syöpä voidaan hoitaa Bexillä”, koska blastien hoitamisellahan se syöpä hoituu?
Bono hiukan juoksi läpi viimeiset kohdat, ehkä pelkäsivät, että katsojatkin kohta nukahtavat non-kliiniseen dataan, mutta jos tuossa ihan oikeasti on biomarkkeriksi kelpaavaa esim. AML-vasteita ajatellen, pitäisi asia kommunikoida ihan perusteellisesti vielä.
Miten @jerej tai muut neutraalit tieteen kommentoijat ymmärrätte mahdolliset biomarkkerit?
Asioiden sekoittamiseksi/selventämiseksi CMD:ssä esiteltiin biomarkkerikalvo, jossa tarkastellaan monosyyttien antigeenien esittelyä ja T-solujen määrän kasvua potilasvalinnan tueksi.
Partnerit kyllä kuolaavat noiden datojen perään. Varsinkin, jos niillä saadaan vasteprosentit vielä korkeammiksi. Ehkä siellä taas patentteja ja julkaisuja muhitellaan.
