Lähes kuka vaan olisi jos yhtäkkiä repäistään jostakin pimennoista valtakunnan päälähetykseen. Muistuu mieleen nämä korona-ajan virkamiehet jotka ihan yllättäen joutuivat julkisuuden valokeilaan.
Minulla ei. Sellainen imago on toki jossakin varusmiesten edessä luoda, mutta niin kuin näit, oudommassa ympäristössä nämä mielikuvat karisee.
Minulla on ollut kuva noista korkea-arvoisista upseereista, että heillä löytyy vastaus asiaan kuin asiaa “apteekin hyllyltä”.
Mielestäni selvisi ihan ok tilanteesta. Ei pidä verrata ammattiesiintyjiin/juontajiin yms.
Eihän tuo Kouvolasta 10 km ole nyt mitään erämaata. Luulisi jonkun kuulleen jos 50 kiloa TNT:tä räjähtää.
On varmasti kuullut. Se on sitten eri asia tekeekö sillä tiedolla yhtään mitään. Totuuden näkee suoraan dronesta tai sen osista kun se on löydetty.
Mitä taas Herrasen (ilmavoimien komentaja) esiintymiseen tulee niin mielestäni aivan normaalia. Eivät kenraalit missään haastatteluissa paistattele. Muutenkin ihmetyttää kuinka heti on mediassa painettu paniikkinappula pohjaan. Mikään ilmatorjunta tai järjestelmä ei ole koskaan aukoton.
Kun aukko löydetään niin se pyritään toki täyttämään heti.
Vaikka löytyiskin, niin aika lailla kieli keskellä suuta joutuvat viranhaltijat kommentoimaan. Mihinkään ulkopolitiikkaan tai muuhunkaan politiikkaan ei voi ottaa kantaa ja omat mielipiteetkin täytyy suitsia tarkasti. Vastaukset on usein aika ympäripyöreitä.
Evp tyypit sitten puhuvat paljon vapaammin, kun suukapula on poistettu. Lindbergit, Toverit ja muut, joita varmaan juuri tästä syystä eri medioihin hanakasti vieraiksi pyydetään.
Tässä kun lukee ristiin tätä ja Lähi-Itä -ketjua niin mietin erästä epäsymmetriaa. Iranin suht vähäisiä iskuja öljyntuotantoon kauhistellaan ja valitellaan että korjaustyöt kestävät kauan ja maksavat. Samaan aikaan Ukraina on moukaroinut drooneilla osumia melkein jokaiseen venäläiseen öljynjalostamoon Uralin länsipuolella, joihinkin useita kertoja ja videot näyttävät rajuja tulipaloja. Sitten todetaan että pikkujuttuja jotka korjataan muutamassa viikossa eikä ole suurempaa vaikutusta tuotantoon. Jokin ei täsmää.
Ainakin Kyiv independentin ja alkueräisenä lähteenä Reutersin mukaan Venäjän öljynviennistä on nyt n. 40% pois käytöstä, joku pidempään kuin toinen. Itse pidän tätä suurena vaikutuksena tuotantoon. Toki, Venäjä ei itse näitä lukuja huutele maailmalle.
About 40% of Russia’s oil export capacity has been halted amid Ukrainian drone strikes, pipeline damage, and tanker seizures, Reuters reported on March 25.
Meinaa tässä itselläkin mennä termit sekaisin, mutta ajattelin tässä enemmän jalostamotoimintaa kuin raakaöljyn vientiä. Venäjän (kuten muidenkin) logistiikka ja maatalous pyörii melko pitkälti dieselin voimalla. Jos jalostamoihin tehdyt iskut pistävät merkittävän osan tuotannosta pois niin sillä on väkisin vaikutus ”kotimaisen” dieselin saatavuuteen ja hintaan. Tätä seurausta on pidempään jo povattu, mutta vielä en ole nähnyt että suurempia ongelmia olisi saatavuuden kanssa ollut.
Sivujuonteena ihmetelen kun joku kv politiikan tutkija sanoi että ei näillä Koiviston ja Laukaansuun iskuilla ole suurta vaikutusta Venäjän talouteen vaikka kaikki tietävät että se pyörii öljyrahalla.
Ilmeisesti se, mikä tuli melkein ystävän kesämökkitontille ei ollut se joka on räjähtänyt. 
Jos ei kuulu räjähdystä eikä mitään näy, niin onko se molskahtanut järveen?
Venäjähän on jo valmiiden jalosteiden (bensiini ja diesel) vientiä suitsinut syksyllä (lähde: The Moscow Times)
Tuskin viimeaikaiset iskut tilannetta ovat parantaneet.
Raakaöljyä varmaan veisivät ja myisivät niin paljon kun irtoaa, kunhan olisi ostajia ja kunnossa olevia terminaaleja.
Paljonhan siitä on ollut jo pois käytöstä pakotteiden vuoksi. Mun käsittääkseni eivät ole sodan alun jälkeen ole saaneet vientiä pidettyä 100%:ssa vaan se on ollut selvästi alemmalla tasolla.
Lähinnä se vaikutus on toistaiseksi ollut vientikieltoja, eli iskut vaikuttaneet enemmän naapurimaiden öljyjalosteiden saatavuuteen.
Ukraina on tullut maailman johtavaksi sotadroonivalmistajaksi. Arvioiden mukaan Ukraina valmisti 4-5 miljoonaa droonia vuonna 2025 ja Ukrainan omien sanojensa mukaan iskivät niillä 820 000 kohteeseen.
Ukraine claims 819,737 drone strikes eliminated various Russian military targets in 2025.
It is believed that Ukraine produced between four to five million drones in 2025 alone.
Droonit eivät ole sellaisia, kuin lännessä tehtäisiin. Ne ovat halpoja, nopeita valmistaa ja osuessaan tehokkaita.
Oleksandr Kamyshin started out the war as the CEO of Ukraine’s railways. He was so good at his job - helping millions of Ukrainians to evacuate - that President Volodymyr Zelenskyy recruited him to become the architect of Ukraine’s drone program.
Oleksandr Kamyshin: Cheap, fast, efficient.
Ukraina tuotti sodan alussa ehkä 2000 droonia vuodessa. Nyt yli neljä miljoonaa.
Kamyshin told us he helped boost Ukraine’s production from 2,000 drones a year to 4 million. For the outnumbered Ukrainians - the inexpensive new technology has allowed them to level the battlefield.
Miksi droonien määrä on kasvanut tavanomaisen aseistuksen sijasta? Massatuotettuna niiden hinta verrattuna tuotokseen on erinomainen.
Oleksandr Kamyshin: It’s a data driven war, with big numbers. It’s a numbers game.
Holly Williams: What do you mean by a numbers game?
Oleksandr Kamyshin: We have to count everything. We have to count number of drones we use, efficiency of each of them, cost to kill for every Russian.
Holly Williams: And what is the cost of killing every Russian?
Oleksandr Kamyshin: You would be surprised, but the cost of killing every Russian is less than $1000 now. That’s why they send so many people to die on the front line. They don’t count them. They don’t value them.
Esimerkiksi Ukrainalaiset meridroonit ovat droonien aatelia, maksavat n. 300 000$ kappale, mutta niiden saaliit ovat myös avokkaita. Kymmenien miljoonien dollareiden arvoiset sotalaivat. Sellaista vastaan ei haittaa, vaikka muutama menetettäisiinkin, jos yksikin osuu.
Produced for around $300,000, Ukrainian sea drones have destroyed warships that cost tens of millions. Ukraine says it’s used them to sink or disable 11 Russian vessels.
Holly Williams: Which one is more useful: a warship, or a sea drone like the Sea Baby?
Scout: Sea drone, I think. It’s really hard to destroy these drones because they are smaller. That’s why to have like ten ships like this is much better than having one big one.
Mitä länsimaissa ajatellaan drooneista? Simon Shuster lähti selvittämään asiaa.
Ukrainians have fought the Russian army to a virtual standstill by learning how to destroy such old-school armaments with cheaply made drones. I thought I would find the leaders of Rheinmetall seized by the threat of this revolution in military technology. I found no such thing.
Rheinmetallin toimitusjohtaja Armin Papperger:
When I brought up the drones that Ukraine has used so effectively against Russian tanks, the company’s chairman and CEO, Armin Papperger, was withering in his dismissal. “This is how to play with Legos,” he told me.
He did not expect them to disrupt his industry. “What is the innovation of Ukraine?” Papperger asked. “They don’t have some technological breakthrough. They make innovations with their small drones, and they say, ‘Wow!’ And that’s great. Whatever. But this is not the technology of Lockheed Martin, General Dynamics, or Rheinmetall.”
Rheinmetall tekee mieluummin tankkeja. Ne haluttiin esitellä toimittajalle.
For a taste of real innovation, the CEO wanted me to visit his newest factory in northern Germany, and his staff arranged a tour for me the following day. About an hour into it, my guide and I turned a corner on the factory grounds and came across a handful of tanks that were backing up and jerking forward, like shoppers vying for a parking spot at Costco. The sight of them gave me the creeps, triggering a desire to turn around and walk briskly in the other direction. The machines themselves did not look all that scary. But in modern warfare, standing close to one can get you killed.
Shuster on viettänyt vuosia Ukrainassa raportoimassa sodasta. Hän on nähnyt etulinjan. Hän on ollut sotilaiden seurassa ja tietää, mikä on turvallista ja mikä ei. Tankki ei ole sama asia tänä päivänä kuin 4 vuotta sitten.
That, at least, is the feeling toward tanks that I have developed after several years of reporting in Ukraine, where they are no longer seen as vehicles that keep you safe and kill your enemies. In that war zone, they are slow-moving prey for the drones that fill the sky. I would sooner pull the pin from a grenade than ride around near the front lines in a tank.
Shuster kertoi syyn esittelijälle, joka ei aivan ymmärtänyt asiaa. Onko Rheinmetall ottanut Ukrainan sodasta oppia?
When I explained this to my guide, Jan-Phillipp Weisswange, he seemed confused and a little defensive. The sale of armored vehicles makes up a significant part of the business at Rheinmetall. In Russia and Ukraine, soldiers have learned to protect their tanks from drone strikes using improvised nets and boxes, which cover the vehicles like a turtle shell. I asked whether Rheinmetall had developed something like that after four years of war in Ukraine. Weisswange glanced around at the machines on either side of us, all of them waiting for repairs, their tracks unchained and gun barrels angled upward. “No,” he said. “We don’t have something like that.”
Niin, miksi ei? Voisiko syynä olla toimitusjohtaja, joka ei halua ymmärtää? Jos johto ei halua ymmärtää jotakin, niin alaiset eivät voi mennä sitä ymmärtämään.
Ukraine now makes more drones than any democracy in the world, and wealthy nations in Europe, Asia, and the Middle East are lining up to buy them. But when I asked the CEO of Rheinmetall what that could mean for his business model, he bristled. “Who is the biggest drone producer in Ukraine?” Papperger demanded. I listed the ones that I had visited in Kyiv two weeks earlier, Fire Point and Skyfall, which make hundreds of thousands of drones a month for the Ukrainian armed forces. “It’s Ukrainian housewives,” Papperger said of their factories. “They have 3-D printers in the kitchen, and they produce parts for drones,” he said. “This is not innovation.”
Pysähdytään tähän hetkeksi. Euroopan suurimman asevalmistajan toimitusjohtaja määrittelee Ukrainan drooniteollisuuden Lego palikoilla leikkimiseksi ja droonit kotirouvien tekemäksi. En usko, että tällä oli tarkoitus kehua kotirouvia.
Miksi aseita valmistavan yrityksen toimitusjohtaja vähättelee teknologiaa, jonka todellisuus on osoittanut toimivan erinomaisesti? Kyse ei voi olla tyhmyydestä. Pete Hegseth voi epäonnistua ylöspäin, kun olosuhteet ovat oikeat ja hallinto arostaa lojaaliutta asiantuntemuksen sijaan, mutta Saksalainen sotateknologiayhtiö ei luultavasti käytä samoja kriteerejä toimitusjohtajan palkkaamisessa.
Ukrainan droonit ovat osoittaneet tehokkuutensa. Kukaan ei voi sitä kiistää… paitsi ehkä Rheinmetallin toimitusjohtaja.
“No matter how advanced a tank is, Ukrainian-made drones will stop it,” Robert Brovdi, the commander of Ukraine’s drone forces, told attendees at a conference in July. He recalled how a group of NATO officers had invited him to their base last year and asked for his opinion about their readiness for a war like the one in Ukraine. “My answer did not really calm them down,” he told the audience. Four Ukrainian drone teams, he said, “would take 15 minutes to make another Pearl Harbor.”
This sounded like braggadocio. But NATO military drills have substantiated the warning. During one set of exercises in May, a group of Ukrainian drone operators was invited to play the red team, pretending to be NATO’s adversaries. They launched 30 rapid strikes and took 17 armored vehicles out of the game within a few hours. “It was all destroyed,” one participant told The Wall Street Journal.
Kyse on markkinaosuuden suojelemisesta. Muistaako kukaan sellaista firmaa, kuin Nokia, joka puolusti viimeiseen saakka Symbianin markkinaosuutta vajaa parikymmentä vuotta sitten? Niin, en minäkään muista. Mitähän sille liiketoiminnalle kävi?
Papperger, of course, sees it differently. The rise of cheap drones poses a direct threat to his business model. To continue winning multibillion-dollar contracts for tanks and artillery, he needs to convince his clients that these weapons will remain essential to wars of the future. Ukraine has made that a much greater challenge.
When I asked him whether Ukrainian companies would one day sell their drones to NATO, he sighed and shook his head. They would not make it through the alliance’s bureaucracy, he said: “They need a NATO qualification.” Western regulators could, in other words, keep them off the European market by requiring licenses that Ukrainian firms might find hard to get.
Jos Euroopan droonivalmistus annetaan isoille korporaatioille, tuloksena on Reaperin kaltaisia miljoonia maksavia härpäkkeitä, jotka ovat kyllä tehokkaita, mutta joihin kenelläkään ei ole varaa, paitsi miljardien investoinneilla. Sellaisia Rheinmetall haluaa.
Artikkelissa ei maksumuuria.
Tällä välin Zelensky:
President Volodymyr Zelenskiy was among those who reacted to CEO Armin Papperger’s comments to The Atlantic, published on Friday.
“If every housewife in Ukraine can really make drones, then every housewife in Ukraine can be the CEO of Rheinmetall,” Zelenskiy told reporters in a WhatsApp chat.
Ukrainan armeija.
Last May, NATO invited 10 Ukrainians to act as an opposing force during Hedgehog 2025, one of NATO’s largest exercises in the Baltics. The Ukrainians successfully simulated the destruction of 17 armored vehicles and conducted 30 strikes in half a day, effectively neutralizing two NATO battalions before dinner. One observing commander summed up the broader implication in three words: “We are finished.” Ominously, the exercise occurred without American forces.
Ukrainan drooniteollisuus.
Following the signing of an agreement with Saudi Arabia, Ukraine and Qatar have entered into a defense partnership lasting at least 10 years, including joint weapons production. A deal with the UAE is expected “within the next few days.”
He emphasized that Ukraine already has ten-year strategic contracts with three Middle Eastern countries worth billions of dollars, which guarantee stable exports and revenues for Ukrainian manufacturers.
Meemit kirjoittavat itsensä.
Hallitus keskeyttää valuuttatapahtumat budjettisäännön puitteissa 1. heinäkuuta asti
Linkki vie TASS:n sivulle, kullan- ja valuttojen vaihtoa rajoitetaan Venäjällä heinäkuun alkuun asti. Konekäännös tekstisisällöstä:
MOSKOVA, 30. maaliskuuta. /TASS/. Kuukausittaiset valuutan ja kullan osto-/myyntitapahtumat kotimaisilla valuuttamarkkinoilla on keskeytetty 1. heinäkuuta 2026 asti.
“Venäjän federaation hallituksen asetuksen mukaisesti kuukausittaiset valuutan ja kullan osto-/myyntitapahtumat kotimaisilla valuuttamarkkinoilla on keskeytetty 1. heinäkuuta 2026 asti. Kun toiminta jatkuu, selvitysjärjestelyjen yksityiskohdat määritellään ottaen huomioon viivästyneiden ulkomaanvaluutan ja kullan osto-/myyntimäärät maaliskuusta lähtien,” tiedotteessa todettiin.
Se toteaa, että päätös tehtiin suunniteltujen perusöljyn hintaparametrin muutosten yhteydessä julkisen talouden vakauden lisäämiseksi ja maan rahoitusjärjestelmän vahvistamiseksi.
Aiemmin Venäjän valtiovarainministeri Anton Siluanov sanoi, että budjettisäännön mukaiset markkinatoiminnot keskeytetään kesään asti.
Lisäksi ministerin mukaan Venäjän federaation valtiovarainministeriö on keskeyttänyt valuuttakaupat maaliskuun budjettisäännön puitteissa ja harkitsee mahdollisuutta jatkaa tätä toimenpidettä pidempään – kunnes markkinatilanne selkiytyy.
Aiemminhan ruplaa on vakautettu hillittömällä korkotasolla, ei ole ollut järkevä vaihtaa ruplia kullaksi tai dollareiksi kun ruplatalletukselle on saanu 15-20% vuosituoton. Nyt tämäkään ei ilmeisesti riitä kun taloutta vauhdittaakseen ovat tehneet marginaalisia koron alennuksia.
Onkohan tätä uutista ollut vielä täällä: Russia sells gold bars for first time in 25 years to fund budget deficit amid high military spending: Report
Eli Venäjä myynyt tänä vuonna kultaa ensimmäistä kertaa 25 vuoteen paikatakseen budjettivajetta.
Tämä sai itseni mietteliääksi. Miksei Suomi tee vastaavaa sopimusta Ukrainan kanssa? Mielummin ennen kuin jonkun isomman länsifirman myyntitykit alkavat lobbaamaan PV:lle kalliita ja hyväkatteisia miljoonien eurojen droneja.
Taas kerran Karibu kiitos hyvästä kirjoituksesta.
Tietysti Rheinmetalin ceo suojelee omaa liiketoimintaansa, enkä epäile teknisesti ylivertaisten ohjusten ajan olevan täysin ohi. Mutta Ukraina toki osoittanut droonien tehokkuuden, ja viimeistään Iranin sota taas ohjusten heikkouden. Edes maailman mahtavin Usa:n armeija ei voi ampua ohjuksia määräämöttömän pitkää jaksoa. Varastot ehtyvät nopeasti, koska jopa heillekin ohjukset ovat kalliita.
Dronet näin käytettynä ovat tuoneet rinnalle kokonaan uuden aselajin jonka torjunta vaatii samanlaista tekniikkaa. Oletan ja toivon ettei maailmassa kuitenkaan ole armeijaa joka vähättelisi droonien merkitystä kuten herra Pappenger.
Ensimmäset tankit miellettiin melkolailla teräs suojiksi jalkaväelle hyökätessä juoksuhaudasta eteenpäin. Tykit tulivat vihollistankkien suojaksi ja tuhoamaan tuliasemia. Ww1 tankki jäi melko merkityksettömäksi aseeksi. Vasta toinen maailmansota ja blietzkrieg näyttivät mihin tankki pystyy. Ww2 dronethan olivat ne urheat sotilaat kasapanoksin ja polttopulloin. Hivenen toisinpäin dronet käsitettiin ensin reapereina ja bayrakteraina, mutta todellinen kehitys olikin se määrä ja hinta. Koko dronen, myös esimerkiksi reaperin ajatushan on säästää sitä ohjaava ihminen joka ei ole helposti korvattavissa.
Joten itse pihviin… “I know not with what weapons World War III will be fought, but World War IV will be fought with sticks and stones” Olisiko herra Einstein siis erehtynytkin vain numerolla.
PIETARI, 30. maaliskuuta. /TASS/. Pulkovon lentokentällä on asetettu väliaikaisia rajoituksia lentokoneiden vastaanottoon ja vapauttamiseen. Tämän raportoi Federal Air Transport Agency.
“Pulkovon lentokentällä on asetettu väliaikaisia rajoituksia lentokoneiden vastaanottoon ja vapauttamiseen. Rajoitukset ovat välttämättömiä lentoturvallisuuden varmistamiseksi,” raportissa todetaan.
Konekäännös, tiedote annettu 22:55 Moskovan aikaa. Pulkova on Pietarin lentokenttä. Päiväköhän siinä oli välissä ettei ollut rajoituksia, toivottavasti ei tule mitään Suomen puolelle.
Pietarin lentokentän tilanne helppo havaita flightradaristakin kun Pietarin kohdalla ei koneita näy ja vähän kauempana näkyy koneita mitkä lentää ympyrää tai ovat lentämässä ilmeisesti vaihtoehtoisille kentille.
Sikäli dronet lentoliikenteelle harmittomia matalan lentokorkeuden ansiosta ettei muiden kuin alueelle laskeutuvien ja lähtevien koneiden tarvitse varoa.
Ilmatorjuntaa ja elektronista häirintää ne enemmän varoo kuin itse droneja.
