Hyvä setti, kiitokset!
Omistan pienen siivun Coinmotionia. Pidän tärkeänä mainita, että jokainen ymmärtää että on oma lehmä ojassa.
Minusta on hyvä, että tämän alan osaamista kasvaa Suomeen ja eurooppaan. Näen jossakin määrin vielä epäselvänä kryptojen tulevaisuuden, mutta näkyvyys ja seuranta ainakin uutisvirrassa alkaa olemaan jo niin laajaa, että todennäköisyys vakiintumiselle ei välttämättä ole enää pyöreä nolla. Ei tarvitse kuin avata telkkari niin vähintään bitcoinin arvo tulee heti kullan ja öljyn jälkeen tikkerissä. On mielestäni positiivinen asia että ainoat vaihtoehdot palveluntarjoajiksi sekä yksityisille, institutionaalisille että valtiollisille toimijoille eivät ole amerikkalaisia tai euroopan ulkopuolisia.
Kysyit @Verneri_Pulkkinen haastattelussa monetisaatiosta, joka tällä hetkellä pohjautuu kaupankäyntipalkkioihin. Tämä on ihan relevantti kysymys, kun eikös koko homman (lähinnä bitcoinin) yksi kantava idea ollut päästä eroon pankeista, välittäjistä ja luottokorttiyhtiöistä, jotka fiat-valuutan liikkeistä ja säilytyksestä napsivat aina oman, alati kasvavan, siivunsa.
Kryptojen monetisaatiota pohtiessa minulla mieleen tulee ainakin säilytykseen, regulaatioon veroraportointiin/suunnitteluun yms liittyvät palvelut - pitkälti samaa kuin fiat valuutoissakin. Jos ajattelee isosti ja miettii voiko näistä olla Nordean haastajaksi tulevina vuosikymmeninä, niin todennäköisesti vain lainamarkkina on sellainen jonne laajeneminen isossa kuvassa voisi rahamaailman järjestystä ravistaa. Lainan vakuutenahan kryptoja voi jo käyttää, mutta voiko mielestäsi spekuloida ajatuksella että vuosikymmenten kuluttua laina/luottomarkkina olisi enenevässä määrin siirtynyt kryptoihin? Ensin ehkä pieniä kulutusluottoja, muutama kriisi koronkiskonnasta ja sitten vakiintuneempaa, säänneltyä toimintaa regulaation kautta…
Ajatus on minusta kiehtova - asuntolainaa haen (pääosin) kotimaisesta pankista ja vaikkapa osakesalkku on lainan vakuutena. Jos lainan vakuutena on kryptosalkku voi älysopimuksen tehdä vaikka vakaavaluuttamääräisesti muidenkin toimijoiden kanssa. Kuka tahansa - yksityinen tai yritys - missä tahansa ja milloin tahansa voi lainan myöntää. Korko ei määräydy paikallisesti, vaan globaalisti. Jos tällainen leviäisi, niin mikä vaikutus sillä olisi rahoitusmarkkinoihin (ja pankkeihin, jotka tuntuvat pitävän voittavana strategiana pistää kaikki munat siihen koriin että näin ei käy)?
Kiehtova ajatus, että laina, jolla ostat asuntosi, onkin jatkossa vaikka afrikkalaisen rokkitähden myöntämä tai luototat itse amerikkalaisen opiskelijan luottokortin käyttöä.
Kysäisin tekoälyltä, että millaiseen hintaan saisin fyrkkaa jos olisin onnistunut säästämään bitcoinin suuruisen kryptosalkun. Tällaista tuli vastapalloon:
” Yhteenveto
• Pankkilaina bitcoinia vastaan Suomessa: ei käytännössä onnistu.
• CeFi-alustoilla: 30–60 % BTC:n arvosta, korko 5–12 %/v.
• DeFi-protokollissa: 30–50 %, korko 2–5 %/v, mutta tekninen riski suurempi.
Käytännössä saisit siis noin 20 000–30 000 € lainaa yhtä bitcoinia vastaan, jos olet valmis ottamaan likvidointiriskin ja hyväksyt kryptopalvelun ehdot.”
Bonuskysymys: jos kryptopositiivinen skenaario toteutuisi ja Coinmotion listautuisi pörssiin, mikä suomalainen pankki ostaisi sen todennäköisimmin sieltä pois osaksi omaa liiketoimintaansa? 
