Jos haluaa tarkemat dokumentit, niitä voi tilata esim. noiden palvelujen kautta tai suoraan PRH:lta. Voi toki kysyä myös firmalta itseltään.
Julkiseen jakoon menevät raportointivelvoitteet ovat kuitenkin listaamattomalla yhtiöllä huomattavasti suppeammat kuin pörssiyhtiöllä eikä varsinkaan frekvenssi vastaa sitä mitä pörssiyhtiöillä. Hyvä niin, koska aika kannattaa käyttää pääosin muuhun kuin raportointiin. Pienillä yhtiöillä ei ole myöskään velvoitetta kirjoittaa kirjanpitolain mukaista toimintakertomusta mutta Coinmotionilla nuo rajat taitaa kyllä paukkua.
Toki finanssiala voi tuoda lisää velvoitteita yleisten velvoitteiden lisäksi. Osakkaille ja/tai kiinnostuneille sijoittajille voi olla tietenkin enemmänkin tietoa tarjolla mutta osa siitä saattaa olla salassapitovelvoitteiden alaista - ainakin johonkin rajaan asti.
Sen verran kuitenkin tiedän, että yhtiö on voimakkaasti syklinen, kuten useimmat tällä alalla toimivat yhtiöt - myös kansainväliset isot pörssit. Syklisyys on seurausta ylenmääräisestä ostoinnosta, kun hinnat nousevat. Oikeasti tietysti kannattaisi ostaa silloin kun on halpaa mutta keskimääräinen ostaja ei toimi näin - edes asunnoissa.
Joo nuo asiakastietohommat on tuttuja, mutta turhan pintaraapaisuksi jää, jos sijoittaa haluaisi. Ja täältä kysyin, koska ei noilla listaamattomilla yrityksille ole raportointivelvollisuutta. Muutenhan nuo olisivat ihan peruskauraa ja voisi kaivaa firman sivuilta.
Kannattaa ehkä kysyä suoraan firmalta itseltään. He ainakin tietävät mitä voi jakaa vapaasti.
Riippumatta historiallisista luvuista Coinmotionilla on kuitenkin nyt ns. ‘tuhannen taalan paikka’.
Se on ainoa pohjoismainen välittäjä, jolla on nykysäädösten mukainen Eurooppalainen toimilupa.
Suomen osalta tämä tarkoittaa jo, ettei muita kilpailijoita Suomessa enää ole.
Ruotsissa. muissa pohjoismaissa tai Baltiassakaan ei ole yhtään luvan saanutta. Monissa näistä on kuitenkin vielä siirtymäaikaa, joten vanhat toimijat jatkavat vielä. (Suomi on jälleen regulaatiossa ensimmäisenä …) Coinmotion on joka tapauksessa etenemässä näillekin markkinoille ja Ruotsiin avataan jotoimintoja. Toimiluvallisia toki varmaan tulee mutta osa nykyisistä toimijoista tulee lopettamaan.
Ei tällainen laajentuminen tietysti mitään takaa, maksaa ja voi epäonnistua mutta sellaista se aina on. Markkinaosuutta on kuitenkin mahdollista juuri nyt suhteellisen helposti kasvattaa.
Tämä on pakko korjata, koska mitään todellista kilpailuetua ei lisenssin suhteen ole. Kaikki suomalaiset toimijat saavat myös tuon lisenssin asap, kun hakemukset on käsitelty. Sitä odotellessa myös ilman lisenssiä olevien kauppapaikkojen toiminta jatkuu täysin normaalisti. Sama muissakin maissa.
Itse asiassa, suomalaiset kauppapaikat nimenomaan menettävät uusien EU-lisenssin myötä tärkeän kilpailuetunsa. Uusien lisenssien myötä globaalit jättiläiset voivat tulla myös Suomen markkinoille eli mainostaa vaikka Hesarin etusivulla ja tarjota myös palveluitaan suomen kielellä.
Tähän asti Suomen markkina on ollut suojattu, mutta tulevaisuudessa Binance ja Coinbase ja ByBit ja muut jätit voivat tulla satojen miljoonien mainosbudjeteilla ja iskeä bannerit Hesarin etusivulle, sponssata urheiluseuroja ym.
Mä en nyt väitä sitä, että Coinmotionin osake on tästä huolimatta huono sijoitus. Suomalaisten yhtiöiden vahvuus on varmasti jatkossakin kotimaisuus. Todennäköisesti moni suomalainen sijoittaja haluaa a) tukea kotimaista yrittäjyyttä ja b) asioida kotimaisten yhtiöiden kanssa.
On kuitenkin tärkeä ymmärtää mitä nuo EU-lisenssit oikein tarkoittavat ja miten kenttä tulee muuttumaan.
Siitä mulla ei ole vielä hajua, miten paljon globaalit jätit lähtevät Suomen markkinaan panostamaan. Todennäköisesti satsauksia tehdään ensin Keski- ja Länsi-Eurooppaan, jossa on paljon suurempi populaatio. Suomi on pieni markkina-alue ja vaatii vielä erikoisen kielen vuoksi osaajia, vaikka toki tekoälyn avulla kynnys varmasti madaltuu.
Edit: Myös käynnissä oleva noususykli on ollut hyvin erikoinen verrattuna aiempiin. Pian on kolme vuotta täynnä, ja tähän jaksoon mahtuu vain pari 2-3 kk mittaista “buumia”, jolloin treidausvolyymit ovat oikeasti olleet korkealla. Ollut ainakin itselle valtava pettymys näin sisällöntuottajan näkökulmasta. Sitä mä en sitten tiedä onko tulevaisuus tätä vai nähdäänkö erilaisia syklejä.
Finanssivalvonta on kyllä käsitellyt nuo hakemukset samanaikaisesti keväällä. Laki velvoitti Finanssivalvontaa hyväksymään kaikki sellaiset toimijat, joiden toimintaedellytykset olivat uuden regulaation tasolla heinäkuun ensimmäiseen päivään mennessä. Tuollaisen hakemusjonon ylläpitäminen olisi lainvastaista, ja muut toimijat kyllä siitä varmasti silloin huutelisivat.
Tämä on toki vain lakiin ja asetuksiin sekä Finanssivalvonnan viralliseen viestintään perustuvaa spekulaatiota, mutta sitä tukee muun muassa se, että Kvarn ei tällä hetkellä markkinoi palveluitaan missään eikä ota uusia rekisteröitymisiä palveluunsa sisälle. Oma oletus on, että Fiva on tätä heiltä vaatinut, koska hakemus tai prosessit eivät ole sillä tasolla, millä toivottaisiin. Tämä siis täysin oma veikkaus, jota ei ole kukaan Fivalta tai Kvarnista vahvistanut.
Se on kyllä totta, että markkinointi vapautuu uuden regulaation myötä melkoisesti. Lisenssin laajentaminen EU-alueella on suhteellisen helppoa, meilläkin kesti vain pari viikkoa laajentaa lisenssi Ruotsiin. On kuitenkin ollut tähänkin asti kyseenalaista, että onko jotain alueellisia rajoituksia olemassa, kun suurin osa markkinoinnista tapahtuu verkossa ja sitä on vaikea rajoittaa. Monikansalliset ovat siis tähänkin asti markkinoineet Suomessa jo jonkin verran somen ja Googlen kautta, vaikka lainsäädännöllisesti tämä ei olekaan ollut ok.
Näen itse kyllä kotimaisuuden yhäkin tärkeänä etuna. Asiakaspalvelun kotimaisuus ja esimerkiksi ongelmatilanteissa se, että mennään kotimaisen kuluttajansuojan ja lainsäädännön mukaan ovat aika tärkeitä juttuja. Kukaan ei esimerkiksi oikeasti tiedä mistä pitäisi pestata lakimies ajamaan asiaa, jos vaikkapa Binancen kanssa menee sukset ristiin.
Kryptoissa tuntuu porukka jakautuvan tämän suhteen kahteen leiriin: toiset haluavat vain pienimmät mahdolliset kulut muusta välittämättä, ja toiset maksavat mielellään vähän extraa saadakseen suomalaista ja suomenkielistä palvelua.
Toivottavasti suomalaiset suosivat kotimaisia toimijoita jatkossakin, jotta alan yritykset pärjäävät. Olisi tärkeää Suomen kannalta noin laajemmin, että täällä olisi menestyviä alan yhtiöitä ja sitä kautta yhä enemmän myös alan osaamista.
Palataan vielä hieman lainamarkkinan kehitykseen kryptomaailmassa. Lohkoketjudatan mukaan DeFi-lainamarkkinat ainakin tällä hetkellä kukoistavat ja kasvavat huimaa vauhtia. DeFi-lainamarkkinoiden kasvu voi osaltaan juontua nykyisestä vakaavaluuttabuumista ja puhtaasti siitä, että vakaavaluuttojen tarjonta kasvaa ja täten myös epäsuorasti lainamarkkinat. Osaltaan lainapalveluihin vaikuttaa varmasti myös nykyinen härkämarkkina ja sitä kautta tullut kysyntä vakaavaluutoille (mm. tarve vivulle ja muille DeFi-aktiviteeteille).
RWA-puolella (engl. real world assets) on tällä hetkellä tokenisoitu varoja noin 27 miljardin dollarin edestä (lähde: rwa.xyz). Suurin osa näistä tulee Private Credit- sekä jenkkien velkakirjapuolelta.
Aloitimme asiakkaiden toiveesta jälleen tuottamaan pidempää formaattia. Ensimmäisessä jaksossa Thomas Brand ja jaksossa keskustellaan Bitcoin tase yhtiöistä.
Vaikka yhtiöllä olisi kuinka lupaavat näkymät tulevaisuudessa, näen kyllä ensisijaisen tärkeänä tietää sen, että minkä kokoista palaa kakusta on ostamassa - pelkkä Osaketorista löytyvä osakkeen hintahan ei kerro kuin kakkupalan hinnan.
Lisäksi tämä tilanne yhdessä Tesseractin kanssa herättää hieman huolta, kun asiakasvaroja on nyt jumissa.
Harmi, että koskee vain Bitpandalla säilytyksessä olevia kryptoja. Olisi itselle ollut mieluisaa steikata loputkin Ethereumit, osa on jo ”tallessa” Tesseractilla.
Ethereumin steikkaus onnistuu meidän OTC-palvelussa, mutta vaatii sen, että on kokonaisen solmun verran Ethereumia steikattavaksi, eli 32 ETH. Mahdollisesti jossain kohtaa saadaan avattua Ethereumille myös steikkaus samaa mallia kun nyt näille Bitpandan kryptoille, mutta valitettavasti ei tässä ihan ensi aallossa.
Steikkauksesta yleisellä tasolla tärkeä pointti, koska täällä foorumilla on paljon sijoittajia, joille kryptomaailma ei ole niin tuttu.
Joku voi ajatella näin: Hei mulla on kasa euroja tilillä ja Coinmotionista saa Cosmoksen steikkaukselle 9 % vuosituoton, niin pistetääs eurot töihin. Tässä on iso riski, koska luonnollisesti Cosmoksen kurssi voi laskea vuodessa yli 9 % ja etenkin karhumarkkinassa jopa 80-90 % luokkaa. Myös steikkauspalkkiot maksetaan steikattavassa tokenissa eikä euroissa.
Steikkaus on ihan varteenotettava vaihtoehto, jos omistat valmiiksi jo steikattavaa kryptoa ja holdaat sitä joka tapauksessa. Jos sulla on esim. portfoliossa Solanaa niin voit pohtia, että kannattaisiko ottaa muutama prosentti vuosituoton päälle samalla kun holdaat joka tapauksessa.
Jos tilillä on euroja ja haluaa laittaa ne hakemaan kryptomaailmassa korkoa, voi esim.
Ostaa USDC stablecoinia ja hakee sille korkoa
Ostaa EURC stablecoinia ja hakee sille korkoa
Korkoa saa perinteisten pörssien kautta Earn-palveluista tai sitten DeFi-puolelta kuten Aave suurin piirtein samalla ball parkilla kuin valtion velkakirjoista.
USD/EUR -valuuttaparissa on omat riskinsä, josta pääsee eroon europohjaisella vakaavaluutalla. Valitettavasti mikään suomalainen kauppapaikka ei taida listata yhtään europohjaista stablecoinia, joten ne ostot pitää tehdä muuta kautta.
Tässä olisi mielestäni ihan periaatetasolla parannuksen paikka myös Coinmotionin retail-apissa, vaikka kysyntä ei olisi suurta (varmaan OTC-palveluista voi ostaa). Suomestakin löytyy myös oma europohjainen stablecoin.
Coinmotionin palvelussa on kätevää, että noi steikkauspalvelut menevät suoraan steikattavaan saldoon eli hyötyy korkoa korolle -ilmiöstä. Lisäksi steikkaamisen voi lopettaa heti ilman pitkiä viiveitä.
Mä en ole tässä paras asiantuntija, koska en itse steikkausta harrasta. Mun periaate on yksinkertaisesti se, että jos mulla on 50-100% vuodessa keskimäärin tuottava assetti (kuten BTC, ETH, SOL jne.), en näe järkeä yrittää saada sille 5% lisätuottoa millään mekanismilla (joka ei ole koskaan täysin riskitön).
Ymmärrän yieldin hakemisen stablecoineille paremmin. Ymmärrän myös lainan ottamisen kryptoja vastaan. En kuitenkaan ole fani esim. Ethereumin steikkaukselle.
Suurin ongelma on lähinnä se, että noiden riskien todennäköisyyttä ja vaikutusta on äärimmäisen vaikea arvioida. Hyvin pienet ne riskit ovat, mutta jos jotain tapahtuu, niin mitä sitten tapahtuu käytännössä. Ennakkotapauksiakin taitaa lähinnä olla hakkeroinneista ja palveluiden konkursseista.
