Tässä on vielä Aten kommentit liittyen tähän tuoreeseen uutiseen.
Canatu tiedotti torstaina myöntäneensä kaupallisen tuotantolisenssin ensimmäiselle CNT100 SEMI -reaktorille korealaiselle puolijohdeyritykselle FINE SEMITECH CORPORATION:ille (”FST”). Lisenssi antaa FST:lle oikeuden valmistaa massatuotantona CNT-pellicle-membraaneja käyttämällä omaa CNT100 SEMI -reaktoriaan. Tiedotteen myötä Canatun ensimmäisen reaktoriasiakkaan nimi on nyt myös virallisesti paljastettu, vaikka eri uutislähteiden perusteella asia oli jo aiemmin tiedossa.
Alkukuusta twitteriin kirjoitetussa jutussa kerrotaan hieman EUV Pellicle laaduntarkastustoiminnasta Samsungin näkökulmasta… ei sisällä mitään uutta, mutta hieman teknisistä ominaisuuksista sekä tarkastamisesta juttua
TSMC Reportedly Constructing Four Plants For 1.4nm Wafers, Mass Production Happening In H2 2028, A Single Facility Can Bring In $16 Billion Revenue
Risk production at one of the plants is estimated to begin by the end of 2027, with mass production scheduled for the second half of 2028.
What is interesting to note is that the initial $49 billion investment will not be used to purchase any of ASML’s next-generation and expensive High-NA EUV equipment. Instead, TSMC believes it can pursue 1.4nm production without purchasing those $400 million machines and will resort to using photomask pellicles to improve yields.
Jatkokysymyksenä tuosta nousee, että millä pellikkeleillä tuotetaan parhaiten 1.4nm ilman High NA EUV laitteita. Voidaanko vielä jatkaa olemassa olevilla toimittajilla ja pellikkeleillä vai saadaanko parempaa yieldiä Canatun tuotteilla.
High NA EUV laitteissa oli ”pakko vaihtaa parempiin pellikkeleihin”, että ne fyysisesti kestää. Onko tässä Taiwan Semin skenaariossa tällaista pakkoa?
EDIT: tähän vielä Canatun omista materiaaleista snippi.
Toisaalta esim tämä tuore artikkeli syyskuulta toteaa mm:
EUV-laitteissa lähellä 1000 asteen lämpötiloja
EUV-pellicle kappalehinta-arvio 10k$; vaihdettava 3-4pvä välein.
internalizing production → tuotetaan itse pelliclet, jotta on kannattavampaa (canatun reaktoriteknologia sopisi?)
Tämä on ainakin vahva vihjaus: ‘That financial case goes hand in hand with materials research: carbon nanotube membranes are the most promising candidate to meet the twin demands of durability and optical transparency’
Sitten viitataan “parempien pellikkeleiden validointiin 1.6nm tuotannossa”.: ‘TSMC plans to validate solutions as it ramps N2 and A16 process technologies, where improved pellicle performance could significantly boost yields and preserve its edge on advanced nodes’
Ainakin tästä voisi yrittää tehdä jonkinlaista päättelyä:
Siirrytään sisäiseen tuotantoon. Käytössä parempilaatuiset yli 10x kalliimmat pelliclet. Olisiko näitä tarvetta erikseen validoida, jos käytettäisiin samoja kuin ennen?
Jos ‘vanhan mallin pelliclet’ kelpaisivat uusimpien chippien tuotantoon, niin olisiko tällöin järkeä siirtyä yli 10x kalliimpiin pellikkeleihin?
Materiaalina mainittu nuo hiilikuitunanoputket
Itse olettaisin, että Canatun pelliclet ovat todennäköisiä 1.4nm tuotannossa v. 2027 lopulta alkaen perustuen yo. uutisiin. Toisaalta tässä postissa linkattu uutinen voisi antaa mahdollisuuden käyttöön jo 1.6nm tuotannossa (“validate solutions”). Ja edellisessä postissani linkkaamani kuvakaappaus tiesi kertoa, että 1.6nm alkutuotanto on mahdollista jo Maaliskuussa 2026 johtuen kovasta chippien tarpeesta.
Jos olisin pieni suomalainen deeptech-firma, jolla on pelisilmää omaava johto, niin olisiko hyvä aika järjestää maaliskuussa CMD kun 1-2 asiakasta on jo tuotannossa tai ainakin lähellä sitä?
Canatulla on Helsingin pörssissä ainutlaatuinen kasvutarina ja potentiaali nousta miljardiluokkaan. Mikrosirujen kysynnän kasvaessa kovaa vauhtia yhtiöllä on sauma päästä kasvuun kiinni hiilinanoputkia tuottavilla CNT-reaktoreillaan ja niistä jalostetuilla tuotteilla.
Potentiaali on kuitenkin markkinoilla hyvin tiedossa, ja sijoittaja kantaakin osakkeessa merkittävää arvostusriskiä. Yhtiön ev/s-luku eli yritysarvo suhteessa liikevaihtoon on peräti 18,8. Tällä kertoimella Canatulla kestäisi siis lähes 19 vuotta kerryttää nykyinen velaton arvonsa liikevaihdolla mitattuna.
Vaikka Canatun liiketoiminta on korkeakatteista ja kasvunäkymät vahvat, osakkeen hintaan ei sisälly turvamarginaalia. Reaktorien hyväksynnän viivästyminen on sulattanut kurssista jo kolmanneksen tänä vuonna, eikä arvostus ole silti erityisen matala.
Canatun teknologia vaikuttaa tällä hetkellä ylivertaiselta, mutta korkean katteen liiketoiminta houkuttelee väistämättä kilpailijoita. Onkin epäselvää, miten kauan yhtiön kilpailuetu säilyy. Arvostusriskin lisäksi kokonaiskuvaa varjostaa asiakkaiden vähäinen määrä, sillä yhtiöllä on globaalisti vain muutama asiakas.
Toisaalta yhtiö pyrkii hajauttamaan riskiään puolijohdesektorin ulkopuolelle, esimerkiksi autoteollisuuteen. Tässä piilee kuitenkin kompromissi: autoteollisuuden sovelluksissa marginaalit ovat tuskin puolijohdealaa korkeammat, joten hajautus voi syödä kannattavuutta. Suurempi potentiaali voi piillä varhaisen vaiheen avauksissa, kuten puolustus- ja lääketeollisuudessa, joissa sovellukset voivat olla korkeakatteisempia. Näiden tuomien tulojen aikataulu on kuitenkin vielä täysin epävarmaa.
OCSiAl is the only company with a scalable technology for industrial synthesis of graphene nanotubes
Miksihän näissä käytetään eri termistöä?
“Graphene nanotubes, or single wall carbon nanotubes, are graphene sheets shaped as a tube.”
Pellikkeleistä ei kyllä puhuta missään mitään, joten taitavat toimia eri markkinoilla sekä käyttää eri valmistusmenetelmää.
“OCSiAl is not the only company that has appreciated the ability of graphene nanotubes to modify most materials used in industry and everyday life. This is evidenced by the thousands of patents and hundreds of thousands of scientific developments based on nanotubes.”
Tuolla puhutaan tuotantovolyymeista, jotka ovat kymmenissä tuhansissa tonneissa. Eli näiden hiilinanoputkien laatu ja käyttötarkoitus täytyy olla hyvin eri kuin Canatun tapauksessa. Toimialoissa mainittiin mm. akkumateriaalit ja taitaa meidänkin seurannan aloitus -raportissa olla mainintaa, että akkuihin voi mennä tonnikaupalla hiilinanoputkia, mutta silloin puhutaan täysin eri liiketoiminnasta. Canatun tapauksessa puhutaan noin kilosta tai kahdesta, mitä hiilinanoputkia vuodessa tuotetaan.
ChatGPT kertoi tähän liittyen seuraavaa:
Carbon nanotube (CNT)
“Carbon nanotube” on yleisnimitys kaikille hiilestä koostuville nanotubeille.
Ne ovat onttoja, yhden tai useamman kerroksen sylinterimäisiä rakenteita, jotka koostuvat hiiliatomien muodostamasta kuusikulmaverkosta (kuten grafeenissa).
CNT:t jaetaan esimerkiksi:
SWCNT = single-walled carbon nanotube
MWCNT = multi-walled carbon nanotube
Graphene nanotube
Termin käyttö riippuu kirjoittajasta, mutta useimmiten sillä tarkoitetaan:
yhden grafeenikerroksen rullaamalla muodostettua nanotubea
→ eli käytännössä SWCNT:n ideaali muoto.
Markkinoinnissa termiä “graphene nanotube” käytetään joskus vakuuttavamman kuuloisena nimenä SWCNT:lle, mutta tieteellisesti:
Suhde
Kaikki graphene nanotubet ovat carbon nanotubeja
Mutta kaikki carbon nanotubet eivät ole graphene nanotubeja (esim. MWCNT:t)
“During this week I’ve got to know the ins and outs of the Canatu CNT technology and saw first-hand the immense amount of effort and skill that is put into it.”
Pääsisinköhän minäkin käymään viikon TET:ssä? Tai joku sieltä etelästä päin Laittakaa lapsenne tettiin sijoittajat!
Kilpailukenttä. Nostavatko Beryllium-pohjaiset pelliclet päätään? LIsätietoa tulossa helmikuussa
Carbon nanotube (CNT)
Suhde