Avaruus sijoituskohteena

JOHDANTO

Kävin helmikuussa lätkäpelien välipäivänä kuluttamassa aikaa Harward Business Schoolilla, jossa sattui silloin olemaan Space to Grow: Unlocking the Final Economic Frontier kirjan julkkari.


Aihe ei sinänsä ole ollut suuri mielenkiinnon kohteeni, mutta kun se oli ainut vähänkään kiinnostava tapahtuma millään kampuksella ja kun myös reaaliosinkohaukan tarpeet sai tyydytettyä, niin miksi ei kävisi kuuntelemassa mitä miehillä oli kerrottavaa.

Sinänsähän avaruus on kiehtova mystisyytensä vuoksi, mutta sijoituskohteena sitä on tullut harvemmin mietittyä. Aikaisemmin avaruusteknologiaa ovat kehittäneet sapeleita kalistelevat valtiot ja sittemmin varmaankin samassa tarkoituksessa miljardöörimiehet.

Pikku hiljaa ala on kuitenkin kaupallistunut ja siten varmaan alkanut kiinnostamaan enemmän myös sijoittajia. Avaruushan on ääretön, joten periaatteessa sektorin EV/TAM (TAM = Total Addressable Market) on 0. Sektorin pitäisi sopia siis myös arvosijoittajalle!

KIINNOSTUS LISÄÄNTYY

Kirjan julkkari ei sinänsä tuonut mitään tajuntaa räjäyttäviä havaintoja eikä siten herättänyt suuria tunteita. Asian kuitenkin on pyörinyt mielen päällä, kun esim Startup-ministeriö teki aiheesta pari jaksoa.

Ja nyt kun @Ilkka6 :n postaus aiheeseen liittyen herätti keskustelua…

@Heikki_Keskivali kin aiheesta twiittasi…

https://x.com/hkeskiva/status/1914199671309840483?t=f_BNwFfWKrQqKYgkAoM33w&s=19

…ja @everlaastia kin on bullina

…niin ehkä aihe ansaitsee oman ketjunsa myös foorumille.

KUSTANNUKSET ALENEVAT

Kirjan julkkarissa mainittiin, että monessa avaruusbisneksessä kassavirrat ovat vielä kaukana tulvaisuudessa. Muistiipanoistani löytyy merkinä, jonka mukaan satelliitin laukaisun kustannus olisi pudonnut aikojen saatossa sadasosaan, mikä luonnollisesti lisää niiden suosiota. Tällä hetkellä laukauksia tehdään useampi viikossa. Tämä video havainnollistaa asiaa ihan mukavasti.

Google kertoo, että pelkästään Muskin Starlink-satelliittejä olisi pelkästään jo yli 5200.

SEGMENTTEJÄ

Päällimmäisenä sektorilla on luonnollisesti tuottaa tekonologioita, jotka auttavat ihmisiä. Tällä hetkellä juuri satelliittien toimesta.

Koska aurinko räjähtää muutaman miljardin vuoden päästä, niin jossain vaiheessa tältä planeetalta on myös lähdettävät. Muskin on puhunut aluksi Marsiin muuttamisesta ja kerran kävin jossain TedX-tapahtumassa, jossa pohdittiin tällaisen avaruusrinkulan rakentamista, jonka pyörimisliike saisi aikaan sinne myös painovoiman. Jonkin ymmärrettävän budjetinkin ne oli saanut sillee laskettua.

Jos kuitenkin pidättäydytään lähitulevaisuuteen liittyvissä kassavirroissa, niin tällä hetkellä sektorilta löytyy esim seuraavanlaisia toimialoja:

  • Satelliittien valmistus, myynti ja huolto
  • Laukaisut
  • Viestintä
  • Maahavainnointi
  • Avaruusturismi

Tulevaisuudessa voisi taas olla seuraavanlaisia toimialoja:

  • Avaruusromun siivous
  • Kaivostoiminta
  • Avaruudessa tapahtuva valmistus

SEKTORIN YRITYKSET

Koska itse en ole asiaan oikeasti tätä kirjoitusta enempää perehtynyt, niin en ala sen enempää viisastelemaan vaan jätän näiden esittelyn muille foorumilaisille. Keskustelu alkakoon!

35 Likes

Ehkä tähän sen verran kommenttia, että markkinan odotetaan kolminkertaistuvan 10 vuodessa 1,8 biljoonaan.

https://www.weforum.org/stories/2024/04/space-economy-technology-invest-rocket-opportunity/

Trump kätyreineen tietenkin leikkasi myös NASA:lta. En tiedä onko sillä sitten negatiivista vaikutusta yksityiseen sektoriin.

Trump's cuts to NASA budget would slash science research in half.

Suurimpien yritysten listalta löytyy luonnollisesti samoja nimiä kuin puolustussektorilta.

6 Likes

Hyvä ketjun aihe ja aloitus! :rocket:

Alkuun on tietysti pakko mainita alan pörssilistaamaton jättiläinen SpaceX. Pidän tämän tiiviinä, ehkä myöhemmin enemmän. Yritys on perustettu 2002 ja se sai ensimmäisenä (ja vieläkin käytännössä ainoana) toimimaan uudelleenkäytettävät kantoraketit avaruuslaukaisuissa. Ensimmäinen kantoraketti palautettiin ehjänä takaisin 2015 ja ensimmäinen aiemmin lentäneen kantoraketin uudelleenkäyttö tapahtui 2017. Nyt samalla kantorakettiyksilöllä on lennetty parhaimmillaan 27 kertaa.

Viime vuonna SpaceX-laukaisuja kertyi 138 kpl ja yhtiön kantoraketit veivät avaruuteen 84% kaikesta Maapallolta kiertoradalle lähteneestä massasta (suurin osa lopuista 16 prosentista oli Kiinan ja Venäjän laukaisuja joten länsimaissa SpaceX:n markkinaosuus on vielä paljon hurjempi). Avaruuslaukaisubisneksessä SpaceX:n työjuhta on nykyisellään Falcon 9 -raketti. Miehitettyjä avaruuslentoja varten yhtiöllä on Dragon-avaruusalus jota käytetään mm. Kansainvälisen avaruusaseman henkilö- ja rahtiliikenteeseen.

Yhtiö kehittää myös paljon suurempaa ja Starship-järjestelmää jolla on lennetty jo muutamia koelentoja kokonaisuutena arvioiden hyvällä joskin toistaiseksi vaihtelevalla menestyksellä.

Yhtiön tapa kehittää raketteja poikkeaa perinteisestä avaruus- ja ilmailualan tyylistä jossa pyritään kehittämään suunnittelupöydällä mahdollisimman varma ratkaisu kerralla ja rakentaa ja testata vasta lopuksi; kehitysvaiheessa SpaceX rakentaa ja testaa jatkuvasti luonnosversioita raketeista, kerää dataa koelennoista ja muuttaa ja hioo suunnitelmia kerätyn kokemuksen perusteella.

SpaceX:llä on myös avaruusinternet-tytäryhtiö Starlink joka tarjoaa satelliittinettiyhteyksiä varsinkin haja-asutusalueilla, merillä ym. paikoissa joissa ei ole kunnollista kiinteää verkkoa tai matkapuhelinverkkoa. Järjestelmä perustuu suureen määrään maata matalalla kiertoradalla kiertäviä satelliitteja jotka ovat kuin liikkuvia tukiasemia; tällä hetkellä n. 7100 kpl.

Listaamattomana amerikkalaisyhtiönä SpaceX:llä ei ole velvollisuutta julkaista tilinpäätöksiä tai muita taloustietoja joten julkisesti saatavilla on vain kolmannen osapuolen arvioita joiden perusteella viime vuoden liikevaihto olisi ollut $10-15 miljardin luokkassa ja tulos niukasti voitollinen.

Yhtiön valuaatio on yksityisten osakekauppojen perusteella ollut viimeksi $350 miljardia. Tällä luvulla se on maailman arvokkain listaamaton startup-yhtiö. Yhtiön perustaja Elon Musk omistaa SpaceX:stä 42%. Musk vähintäänkin jakaa mielipiteitä nykyään. :grimacing:

Koska yhtiö ei ole pörssissä, se ei käytännössä ole tavallisen yksityissijoittajan ulottuvilla.

(Kuriositeettina Alphabet omistaa ~7% SpaceX:stä joten mainitulla $350 mrd valuaatiolla tuo omistus muodostaa laskennallisesti reilun yhden prosentin Alphabetin tämänhetkisestä markkina-arvosta.)

10 Likes

Jossain ketjussa törmäsin aiemmin yhtiöön/rahastoon nimeltä Scottish Mortgage Investment Trust, jonka suurin omistus 7,8% osuudella on SpaceX. Saa esim. Nordnetista ostettua.

9 Likes

Olen jo jonkin aikaa perehtynyt hieman paremmin näihin satelliittioperaattoreihin. Starlinkkiin siis ei voi sijoittaa, toisin kuin Eutelsatiin. Eutelsat on Ranskalais-brittiläisessä osittaisomistuksessa oleva pörssinoteerattu operaattori, jonka osaketta voi ostaa ainakin Pariisin pörssistä.

Eutelsat on ollut pitkään analyytikkojen ja median “hampaissa” velkaisuuden takia (aiheestakin), mutta nyt viime viikkoisen Ranskan valtio-omistajatahon lisäpanostuksen tiimoilta tuokin tilanne on oleellisesti muuttunut ja yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn on alettu laajalti luottamaan enemmän niin analyytikkojen kuin erityisesti sijoittajien keskuudessa.

Uskoisin tämän kirjoituksen olevan oikea paikka kahden pääsatelliittioperaattorin keskinäiseen vertailuun (Starlink-Eutelsat). Inspiraation tälle vertailulle sain siitä, kuinka Eutelsatia verrataan usein tietämättömässä mediassa ja usein myös analyytikoiden toimesta lähes täysin väärin arvoin ja perustein. Mediasta saamme lukea, kuin Eutelsat ei ole kykenevä kilpailemaan Starlinkin kanssa, koska sillä on avaruudessa satelliitteja vain murto-osa verrattaessa Starlinkkiin (mm.) ja etumatka on niin iso ettei Eutelsat koskaan pysty olemaan varteenotettava kilpailija Starlinkille. Se ei pidä paikkaansa juurikaan ollenkaan ja siitä seuraavassa…:

Ensimmäinen perusero operaattoreiden välillä on siinä, mille sektorille he palvelua tarjoavat. Starlink on keskittynyt tarjoamaan laajakaistaisia yhteyksiä kuluttajasektorille ja suuri osa (ellei suurin osa) satelliittikapasiteetista kuluu siihen. Eutelsat ei tarjoa kuluttajille laajakaistayhteyksiä, vaan koko satelliittikapasiteetti on käytössä heidän ydinalueelleen, eli sotilas-, meri- ja ilmailuliikenteen sekä valtioiden salausluokiteltuun käyttöön.

Toinen perusero on yksittäisten satelliittien peittoalueessa. Starlinkin satelliitit ovat 600 km kiertoradalla, kun sen sijaan Eutelsatelin satelliitit ovat 1200 km:n kiertoradalla. Korkeseron takia Eutelsatelin jo nykyiset 650 satelliittia vastaa peitoltaan Starlinkin noin 2000:tta satelliittia! Toki viiveissä on jonkin verran eroa, ei kuitenkaan niin paljon että niillä olisi merkitystä Eutelsatelin asiakaskunnassa. Yhteysnopeudessa on myös jonkin verran eroa Starlinkin eduksi, mutta ei sekään merkityksellinen ero ole.

Kolmas ero on, että Eutelsat on jo koekäyttänyt 5G-tason yhteyttä ja se tulee tarjoamaan uusissa ensi vuoden aikana toimitettavissa digitaalisissa Gen2 satelliiteissa tuota 5G-liitäntää, johon Starlinkillä ei ole vastinetta tarjota, tai ei ainakaan vielä ole tiedossa.

Seuraavassa vähän taulukointia vertailusta. En väitä että nuo ovat pilkulleen oikein, mutta suunnaltaan ainakin…:

1. Kohdemarkkinat ja palvelustrategia

Ominaisuus Starlink Eutelsat / OneWeb
Päämarkkina Kuluttajat, pk-yritykset Yritykset, valtiot, ilmailu, merenkulku, puolustus
Liikennemalli Jaettu kaista, “best-effort” SLA-pohjainen, suljetut ja priorisoidut yhteydet
Asennusratkaisut Kevyt, nopeasti skaalautuva Kestävämmät, erikoisvarustellut laitteet

2. Satelliittien peitto ja kapasiteetti

Tekijä Starlink (~550 km) Eutelsat / OneWeb (~1 200 km)
Peittoalue / satelliitti n. 3,1 miljoonaa km² n. 9,6 miljoonaa km²
Tarvittavat satelliitit ~7 600 satelliittia (kesä 2025) ~650 satelliittia (Gen-1)
Peittotehokkuus Matala (vaatii tuhansia satelliitteja) Korkea (yksi vastaa n. 3 Starlink-satelliittia)
Verkosto Vapaa, massakäyttöön Rajattu, segmentoitava, turvallinen

3. Tekninen kilpailukyky: ilmailu, meriliikenne ja puolustus

Ominaisuus Starlink / Starshield Eutelsat / OneWeb
Latenssi 20–60 ms <70 ms
Nopeus 200–500 Mbps (aviation/maritime) 100–220 Mbps (Gen-1), jopa 400 Mbps testattu
Sotilaskelpoisuus USA DoD, Starshield-protokollat EU & Ranska, IRIS²-integraatio, NATO-kelpoisuus
5G-NTN -tuki Ei standardisoitu virallinen tuki Gen-2: 3GPP-yhteensopiva 5G-integraatio (2026)

4. Johtopäätökset

  • Media- ja sijoittajavertailut korostavat virheellisesti pelkkää satelliittien määrää, ohittaen kokonaan segmenttikohdennuksen ja orbitaaligeometrian vaikutukset.
  • Eutelsat on rakenteellisesti optimoitu B2B/B2G-palveluihin ja se kykenee tarjoamaan suvereenimpia ratkaisuja erityisesti Euroopan ja liittoutuneiden tarpeisiin.
  • Peitto- ja kapasiteettitehokkuus yhdistettynä vuoden 2026 Gen-2 5G-yhteensopivuuteen voi nostaa Eutelsatin asemaa merkittävästi globaalissa strategisessa infrastruktuurissa.

Lopputiivistys: Starlink hallitsee kuluttajamarkkinaa, mutta Eutelsat on varteenotettava ja paikoin ylivertainen vaihtoehto kriittisillä toimialoilla, erityisesti Euroopan puolustuksen, ilmailun ja hallinnon tarpeisiin.

8 Likes

Avaruusbisnes tuntuu olevan todella kannattavaa bisnestä ja taidetaan olla vasta alkutekijöissään avaruuden valloituksessa?

Positiivista myös, että muutkin pärjäävät Starlinkille kilpailussa. Tämä tekee hyvää koko alalle:

2 Likes

Vaikka olen itse sijoittanut useampaan “avaruusfirmaan”, niin huomasin vasta nyt, että tähänhän on saatavilla sektori-ETF myös suomessa. VanEck Space Innovators UCITS ETF (ticker Jedi). Saa ostettua ainakin Nordean, Nordnetin ja Degiron kautta.

5 Likes

Tuoreen osakkeita omistaville työntekijöille suunnatun osakkeiden ostotarjouksen perusteella SpaceX:n valuaatio olisi nyt n. $400 miljardia. Viimeksi vastaava oli joulukuussa $350 mrd valuaatiolla. :face_with_monocle:

3 Likes

Myös UK nyt mukana Ranskan ja EU:n ohella Eutelsatin rahoituksessa…

https://www.reuters.com/business/aerospace-defense/britain-invest-163-million-euros-frances-eutelsat-les-echos-reports-2025-07-10/?utm_source=chatgpt.com

Lisäksi, nyt tämä Eutelsatin LEO-satelliittien Starlinkkiin verrattaessa tuplakorkeammat kiertoradat alkaa saamaan ansaittua huomiota sotilas- ja julkishallintojen piireissä. Vakaammat, vähemmän katkovat ja ei niin häiriöherkät yhteydet…

4 Likes

Kiitti vinkistä! Pitääkin perehtyä tähän ranskalaiseen Eutelsatiin vähän tarkemmin.

2 Likes

Monet ovat viime päiviänä hypänneet mukaan Eutelsat -rakettiin, joten kiinnostuin ja päätin lukea analyysejä firmasta… Rehellisesti sanottuna olisin itse melko varovainen tämän osakkeen suhteen, joten nostan tässä näitä riskejä esille:

  1. On sellainen käsitys että geopoliittisen tilanteen ansiosta + Euroopan halu saada oma “Starlink” johtavat siihen että Eutelsat tulee saamaan runsaasti ns. government contracts, mutta tuleeko tosiaan näin käymään? Todellisuudessa Eutelsat on jo aikasemmin tehnyt ja edelleen tekee yhteistyötä useiden Eurooppalaisten maiden kanssa eli milläkä tavalla tämä voisi nyt kiihdyttää yhteistyötä? En sano, ettei näin voisi käydä, mutta ehkä nousupotentiaali on vähän liioiteltu lisämyynnin osalta. DB:n raportti nostaa esille, että konkreettisin tapa, jolla Euroopan hallitukset saattavat tukea firmaa, on rahoituksella – ja tätähän jo tehdään nyt osakeannilla. Eli se mitä ite jäin miettimään, kuinka paljon lisämyyntiä Eutelsat voi todellisuudessa saada tästä tilanteesta irti?

  2. Tällä hetkellä Eutelsatin hallitussopimukset muodostavat noin 15 % yhtiön liikevaihdosta, mutta tästä 70 % tulee itse asiassa Yhdysvaltain puolustusministeriöltä (DoD). Tämä muodostaa itse asiassa firmalle aika iso riski, mitä jos jenkkilät ja Trumpit ovat sitä mieltä että tämä on heille riski? Eli geopoliittisen tilanteen valossa niin kaikki ei ole vain nousupotentiaalia, vaan selkeästi liikevaihdolle on myös olemassa riskejä.

  3. Ennen osakeantia yhtiö oli – ja on edelleen – raskaasti velkaantunut; ennen antia net debt/EBITDA oli 3.9x. Annin myötä tämä paranee merkittävästi… MUTTA… yhtiöllä on myös CAPEX-vaatimuksia 2–2.2 miljardia euroa seuraavan kahden vuoden aikana ja pitää muistaa että Eutelsatin liikevaihdo ei kasva ja sen lisäksi liiketoiminta on voimakkaasti tappiollista. DB ennustaa, että yhtiö saavuttaa FCFE-positiivisen kassavirran vasta vuonna … 2032E !!!

Summasumarum:

a. On epäselvää saako Eutelsat tilanteesta runsaasti liikevaihtoa
b. Firma on raskaasti velkaantunut, tappiollinen ja CAPEX ovat korkeat
c. Backlog oli nyt viime tietojen mukaan 3.6 bln vs 3.9 vuotta ajemmin (kasvaako se nyt?)
d. Government puolella suurin asiakas USAn DoD
e. Ranskalaisten ja Brittien pääoman lisäys pitää firman pinnalla

Deutschella on muuten SELL suositus ja TP 1.95 per osake jos muistan oikein, eli on tuo raportti aika karhumainen myönnän kyllä.

9 Likes

Toki tähän sijoittaessa kannattaa olla varovainen, mutta niin täytyy olla moneen muuhunkin. Ei tämä kuitenkaan mikään Summa Defence ole. Tämä on ollut voitollinenkin ja jakanut jopa osinkoakin aiemmin. Nyt LEO-oston ja satsausten myötä tullut velkaa paljon lisää, mutta käsittääkseni se on kuitenkin hallinnassa, erityisesti nyt hallitusten tultua mukaan taloudellisen vastuun kantamiseen voimallisesti.

Morgan Stanleylla on tavoitehinta yli 6€ ja esim Bernsteinillä se on 3,7 €. Hajonta on kova ja laidasta toiseen ääripäähän. Taisi jollain olla 1€ kin (?).

DoD:ilta tuleva liikevaihdon osuus on noin 10%, eli vaikka se loppuisi kokonaan, ei se olisi Eutelsatin loppu. EU-maiden hallintojen liikevaihdon osuus on kasvamassa myös ja osaltaan voisi korvata Trumpin mahdollisen irtioton vaikutuksia.

Itselle se, että Ranskan ja UK:n hallitukset omistaa yhtiöstä yli 40% ja rahoittaa myös (niin kuin olemme kuulleet), on merkityksellistä ja rauhoittavaa. Yleisesti Eutelsatin odotetaan kääntyvän taas voitolliseksi 2-3 vuoden kuluessa, eli joskus vuosina -27 tai -28.

2 Likes

Vielä liittyen Eutelsatin nettovelka/Ebitda lukuun. Ei se mikään poikkeuksellisen suuri ole, etenkään kunnollista Ebitdaa tekevälle yhtiölle (mitä Eutelsat on ja on jatkossakin). Vertailuksi tähän voisi ottaa esimerkiksi kansanyhtiö Nesteen nettovelka/Ebitda-luvun, joka on yli 6x. Eri toimialat, ei sinänsä vertailukelpoisia suoraan keskenään mutta suuntaa arvostuksista antaa kuitenkin. Yhteistä näillä on isot valtionhallintojen omistusosuudet ja myös kansalliset intressit sitä kautta vaikuttaa yhtiöiden menestykseen. Nesteestä en tiedä, onko valtio-omistus vakauttava asia vai ei, mutta Eutelsatissa se ainakin on, osoituksena siitä on Ranskan ja UK:n lisäpanostukset. Tähän kun lisätään EU:n intressit Eutelsatiin Iris2:n myötä, sijoitusriski on mielestäni kohtuullinen, etenkin jos verrataan tuottomahdollisuuteen.

Olen ollut Eutelsatissa sisällä jo viime vuodesta ja lisännytkin omistusta dipeistä kevään ja kesän aikana. Trumpin ensimmäisten tullihullutusten ja Zeleznyin tylytyksen julkituloaikoihin ulkoistin kaikki jenkkiosakkeet ja muutkin suorat osakesijoitukset paitsi Eutelsatia ja siirsin sijoitusvarallisuuden osakerahastoihin ja korollisille pankkitileille. Nyt olen palannut varovasti muutaman yhtiön osalta osakeomistajaksi pitemmällä tähtäimellä (niihin varat osakerahastojen realisoinneista). Pääosa kuitenkin on edelleen korollisilla pankkitileillä.

Summarum, eli niin tai näin, Eutelsatissa olen mukana en vain voitontavoittelun mielessä, vaan myös sen takia, että se on mahdollisuutena ainoa todellinen vastavoima Muskin Starlinkin globaalille ylivallalle, joka täydellisenä toteutuessaan voisi johtaa monenlaisiin kauhuskenaarioihin. Haluan tällä tavalla asettaa mukaan oman pienen panokseni taisteluun Trumpin ja Muskin diktaattorisia valtapyrkimyksiä vastaan. Tästä syystä en myöskään omista jenkkiosakkeita -enkä tule omistamaan niin kauan kuin siellä on Trumpin klaani vallassa.

Saa siirtää muuallekin, jos tuli liikaa asiaa ohi aiheen…

2 Likes

Päivitän tähän näkemykseni satelliittioperaattori Eutelsatista ja EU:n IRIS²-satelliittihankkeesta muutama päivä ennen Eutelsatin Q2-tuloksen julkaisua.

Von der Leyenin ja Trumpin välinen ”diilien diili” – jossa EU:n puolesta luvattiin jättimäinen puolustustarvikehankinta Yhdysvalloista – syntyi pitkälti Saksan painostuksesta ja on mielestäni iso kolaus Euroopan omavaraisuustavoitteelle. Ranskassa tämä on herättänyt sisäistä raivoa, eikä ihme. Myös Italia ja osa Itä-Euroopan maista (Suomi mukaan lukien?) tukevat linjaa, joka repii EU:n yhtenäisyyttä.

IRIS²-hanke, jonka piti olla EU:n oma Starlink-vastine, näyttää nyt jäävän lähinnä Ranskan ajamaksi projektiksi. Tilannetta pahentaa Ranskan oma talousahdinko ja hallitusvaihdoksen odotus syksylle. Saksan kilpailuviranomainen on aloittanut tutkimuksen Eutelsatin roolista hankkeessa, ja Saksasta kuuluu viestejä, että projekti on liian kallis.

Tämän keskellä Eutelsat julkaisee ensi viikolla Q2-luvut. Oli tulos hyvä tai huono, yhtiön arvonmääritystä ohjaa yhä enemmän politiikka – ei kvartaaliluvut.

Saksa vaikuttaa jatkavan edeltäjänsä linjalla: rähmällään USA:n edessä ja epämääräinen Ukrainan tukemisessa. Tekoja odotellaan yhä.

Tämä ei ole sijoitussuositus. Mutta omasta näkökulmastani Eutelsatin riski–tuotto-profiili muuttui merkittävästi Von der Leyenin diilin jälkeen. Onko ”Euroopan Starlinkin” rakentaminen enää aidosti mahdollista?

4 Likes

Olen etsinyt jonkin aikaa kohdetta jolla sijoittaa new space trendiin, mutta en ole oikein löytänyt varteenotettavaa kohdetta. Joko arvostus on karannut ( Rocket Lab ) tai yhtiöt ovat syvästi tappiollisia ja mahdollinen taloustilanne haastava ( Eutelsat ).

Yllätyin kovasti kun törmäsin Avio spa:n pitchiin. Avio kehittää kantoraketteja ja on erityisesti ESA:n suosima.

Niinpä liikevaihdosta viime vuonna 86 % tuli julkiselta sekä 70 % euroopasta.
Ymmärrettävää, että osake alkoi raketoimaan keväällä siinä kohtaa kun Saksa ja muut valtiot alkoivat avaamaan lompakkoaan. Yhtiö ei niin yllättäen hyötyy sekä arvaruussektorin että puolustussektorin kasvavista budjetteista.


Osakkeessa on optionaalisuutta jos EU alkaa aidosti investoimaan puolustukseen.

Lukuja ja muistiinpanoja

Tilauskanta: €1,7–1,8 miljardia (ennen odotettuja valtiollisia investointeja).

Vuodelle 2025 ohjeistettu liikevaihto: €450–480 miljoonaa.

Markkina-arvo: n. €800 miljoonaa (n. 1× ennakoitu myynti ja 14× EBITDA).

Yritys on tehnyt jatkuvasti nettotulosta sekä vapaata kassavirtaa joka on mielestäni hyvä enne kasvun kannalta. Jotain saattaa jäädä alarivillekkin.

Verrattuna RKLB:n (Rocket Lab) 20× myyntikertoimeen, Avio hinnoitellaan enemmän osatoimittajaksi kuin ydintoimijaksi.

Euroopassa ainoa kilpailija on ArianeGroup, joka sekin ostaa Avion boostereita.

Yhtiö keskustelee myös Yhdysvaltojen hallituksen kanssa laukaisutoiminnan laajentamisesta Yhdysvalloissa. Ottaisin tämän mielelläni optiona siitä, että Trump yrittää kuohia Space X:n mutta todennäköisesti kysyntää riittää sen verta paljon, että yhtiölle saattaisi löytyä paikka myös Yhdysvaltojen markkinasta.

Maksumuurin takana.
https://www.bloomberg.com/news/articles/2025-07-24/italian-rocket-maker-avio-seeks-new-space-launches-in-virginia

10 Likes

Itsellä on salkussa Redwire, mikä mutkat suoriksi vetäen tekee avaruuteen infraa (toki muutakin). Yhtiö saa liikevaihtoa USAsta kuin myös Euroopasta, etenkin syksyllä ostetun EDGE Autonomyn kautta.

Pääsy mukaan jenkkien Golden Dome hankkeeseen voisi olla iso katalyytti osakkeelle.

4 Likes

Ei tainnut päästä mukaan…vai onko jollain tietoa tästä isosta dropista, itse en ehtinyt kaivella :bowing_man:

Laskusuunnassa on olleet jo jonkin aikaa muutkin puolustusalan toimijat, ainakin rapakon tällä puolen. Tänään esim…

  • Eutelsat -6%
  • Leonardo - 6%
  • Thales -3%
  • Rheinmetall -6%

Liittyisikö mitenkään siihen Von der Leyenin puolustustarvikeostolupaukseen Trumpille? Leyen hajotti konsensuksen EU:n omavaraisuuden kehittämiseen sillä lupauksellaan…?

Nuo lähes kaikki nyt 3 kk:n pohjilla, Eutelsatkin matkalla sinne…

3 Likes

Redwiren laskun taustalla on äärimmäisen surkea osavuositulos sekä aiemmin kommunikoidun koko vuoden liikevaihtoennusteen lasku. Johdolta tätä peilaten hieman epäeettistä kommunikaatiota sijoittajille —> myin positioni kokonaisuudessaan.

1 Like

Tämä Jesper Hagmanin kommentti sopinee ehkä tähän ketjuun. :slight_smile:

Maailmanlaajuisen avaruusteollisuuden arvo on jo reilut 600 miljardia dollaria, ja useat ennusteet viittaavat siihen, että markkina voi ylittää 1 biljoonan dollarin rajan 2030-luvulla. Kasvua vauhdittavat kaupalliset innovaatiot ja geopoliittinen kilpailu, ja laukaisupalveluista, jotka olivat aiemmin pääasiassa valtion hallussa, on tullut nopeasti kasvava markkina yksityisille toimijoille.

3 Likes