Asuntojen arvostustaso

Joo, hyvä tarkennus. 2021 startatut hankkeet ovat valmistuneet vielä 2022-2023.
Yhtä kaikki, pointti sama, näistä 1-3v vanhoista rakennusliikkeet ovat alkaneet tinkiä tarjouksin ja suorien alennuksien kautta, tarjoukset ovat ihan nettisivuilla asti jokaisen nähtävillä. Parhaimmillaan nähnyt 10-15 % “alennustarroja” rakennusliikkeen nettisivuilla. Alennukset ovat olleet hyvin paikallisia ja kohdistuneet huonoiten vetäviin kohteisiin, olis sitten sijainnista tai hinnoittelusta kyse.

Jos nyt vedetään mutkat suoraksi ja oletetaan, että rakennusliikkeet ovat tinkineet näistä 1-3v vanhojen, valmiiden uusien asuntojen hinnoista on päivän selvää, että uusien asuntojen hinnat tulevat alas, koska vertailukelpoiset kauppahinnat on viimevuosilta tismalleen samoista yhtiöistä, samoista asunnoista. Päin vastoin, näiden alennusten valossa, tilastoitu uusien asuntojen hintojen lasku on mielestäni ollut yllättävän vähäistä.

Edit: vikan lauseen muotoilu

Keittiöremontti 15k€, kylppäri/sauna 25k€, lattiat 5k€ niin pintaremontilla oman pääoman vaade on yhtäkkiä kasvanut 45k€. Tuohon päälle asunnon omarahoitusosuus ja varainsiirtovero niin alkaa ymmärtää minkä takia nuorilla realistinen vaihtoehto on muuttovalmiit asunnot sillä 5-10% omarahoitusosuudella vaikka lainaa tulisikin enemmän. Kyllä ne keittiö- ja kylppäriremonttien tilaajat on usein niitä kätisellä maksavia keski-ikäisiä pariskuntia.

8 tykkäystä

Joo tarkennetaan nyt sen verran, että nuorilla tarkoitin keski-ikään tulossa olevia/ keski-ikäisiä.

Alla omia päätelmiä mihin suuntaan hinnat menevät Timo Aron raportin perusteella.

(3) Timo Aro (@timoaro) / X

Tämän perusteella Helsingin seudun ylitarjonta on kyllä nopeasti syöty pois. Muutama vuosi ja taas rallatellaan ja nosturit pyörii kaupungin yllä. Hinnat nousevat varmasti, nyt ostaisin pääkaupunkiseudulta asunnon jos olisi rahaa.

Hurun viimeisimmän podcastin perusteella asuntoja on vielä liikaa Jyväskylässä ja ylitarjonta ei sula nopeasti pois ja Lahdessa työttömyys on korkealla tasolla + asuntokannan huono kunto.

Kaikissa punaisella näkyvissä kunnissa hintojen lasku on varmaa jos ei jotain purkupalkkiota hallitukselta tule.

7 tykkäystä

Helsingin Sanomat eilen (maksumuuri, mutta otsikko ja kuva kertoo jo olennaisen):

Ihan ei mene nuo kasvuprosentit enää edes “ooppera-asuntojen” piikkiin.

Ylitarjonnan sulamisen “nopeus” on tietenkin suhteellinen käsite. Toki muistaa kannattaa, että asunnot eivät ole veljeksiä keskenään. Puhutaanpa sitten asuntojen koosta tai sijainnista sen yhden ja saman kaupungin sisällä.

9 tykkäystä

Myyntitappion välttely vähentää asunnon vaihtamista | Uutisia lyhyesti | Yle

Syvään tuntuu olevan juurtunut käsitys että asuntojen hinnat nousee ikuisesti ja sellaisen ostaminen on automaattisesti hyvä sijoitus.

22 tykkäystä

Tähän varmaan vaikuttaa historiallinen perspektiivi. Helsingissä hinnat ovat nousseet kaupungin perustamisesta saakka aina vuoteen 2022. Välissä on toki ollut piikkejä alas päin, mutta isääni lainaten ”aina ne hinnat on lähtenyt uuteen nousuun”. Ja näinhän asia on ollut. Hintojen lasku on jo pitkään ollut arkipäivää suurimmassa osaa maaseutua, mutta vähän outo konsepti kaupungeissa, etenkin Helsingissä.

1 tykkäys

Jotta nousu voisi jatkua jotain pitää tapahtua koroille, ostovoimalle tai laina-ajoille.

3 tykkäystä

Kiinteistöveropommi tikittää kasvukeskuksissa

Kasvukeskuksissa kiinteistöjen verotusarvot tulevat kohoamaan voimakkaasti, kirjoittaa Pasi Kinnunen.

Nuoren perheen unelma omakotitalosta ja pienestä perunamaasta on kasvukeskuksissa karkaamassa yhä kauemmas ulottumattomiin. Haaveiden esteenä on asumiskustannusten jyrkkä kasvu. Lämmityskustannukset, tonttivuokrat ja kiinteistöverot ovat kaikki nousseet ja nousupainetta on edelleen.

Petteri Orpon (kok) hallituksen esitys kiinteistöverouudistuksesta on säädösvalmistelussa ja arvioitu esittelyaika on loka–marraskuussa. Tavoitteena on nostaa kiinteistöjen eli rakennusten ja maapohjien verotusarvoja lähemmäksi markkina-arvoa.

Uusia kiinteistöverotuksen laskennallisia arvoja otettaisiin käyttöön portaittain siten, että maksettava kiinteistövero voi nousta enintään 20 prosenttia vuodessa kahdeksan vuoden ajan, mutta enintään siten, että lopullinen maksettavan veron määrä ei voi nousta yli kolminkertaiseksi.

Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että kasvukeskuksissa kiinteistöjen verotusarvot tulevat kohoamaan voimakkaasti, mutta syrjäseuduilla korotus lienee maltillisempi, mikäli markkinahintoja katsotaan. Kiinteistöveroista päättää kunta ja rahapulassa kunnat paikkaavat talouttaan mieluummin nostamalla kiinteistöveroja kuin kunnallisveroa.

Tonttivuokrat myös kalliita

Vuokratontilla oleva omakotitalo ei ole halvempi vaihtoehto kasvukeskuksissa. Esimerkkitapauksessa Oulun Hiukkavaarassa tai Pateniemessä on vyöhykkeen 4 tontin neliövuokra 3,26 euroa neliöltä ja tyypillinen noin 1 000 neliön tontin vuokra on 3 260 euroa vuodessa.

Kuukausitasolla nuoren perheen pitää laittaa nettopalkastaan noin 270 euroa tonttivuokraan. Tämän päälle tulevat tietenkin omakotitalon kiinteistövero, muut käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä asuntolainan hoitokulut.

Kansalaisilla ei ole varaa kuluttaa

Tuntuu kovin oudolta, että kansalaisia syytetään heikosta kulutuksesta. Mediassa kerrotaan myös ostovoiman kasvusta. Todellisuudessa ostovoima kulutukseen ei ole kasvanut lainkaan, kun asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksien kasvu otetaan huomioon käteen jäävässä nettotulossa.

Kasvaneet kustannukset ovat suoraan pois kansalaisten muusta kulutuksesta. Ei siis ihme, että kansalaiset eivät kuluta.

Pasi Kinnunen

yrittäjä, Oulu

28 tykkäystä

Olisin itsekin huolissani, jos olisin tehnyt asumisen ratkaisuni niin, että maksaisin 10 km Oulun keskustasta yli 3 000€/vuosi tonttivuokraa.

Kokonaisuuden kannalta kaupunkilaisen olisi hyvä hoksata kulutuksessaan asumisen kulujen lisäksi erityisesti tuo liikkuminen.

Kävely = liki ilmaista (alle 10€/kk kenkiin)

Pyöräily = erittäin edullista (kympeistä ylöspäin per kk)

Joukkoliikenne = kohtuuhintaista (50-100€/kk)

Yksityisautoilu = (normaalille palkansaajalle) taloudellisesti järjetön valinta 400-800€/kk kuluillaan.

Siksi asumisensa kannattaa miettiä kulkemisten, palveluiden ja viihtyisyyden kautta, jolloin yleensä kokonaisuus on taloudellisessa mielessä myös kestävämpi.

11 tykkäystä

Nuoret aikuiset ennemmin sijoittavat kuin ostavat asunnon | Uutisia lyhyesti | Yle

Perinteisesti suomalaiset ovat ostaneet asuntonsa melko nuorina, minkä jälkeen varallisuutta on kerrytetty lyhentämällä asuntolainaa ja säästämällä yli jäävät rahat ensin tilille ja myöhemmin ehkä osakkeisiin tai rahastoon.

– Nyt moni nuori aikuinen on huomannut, ettei sama vaurastumisen malli enää toimi, hän kertoo.

7 tykkäystä

Täsmälliseen argumentointiin yltäen, joku muisteli joskus jossain että takavuosikymmeninä osakesijoittaminen nähtiin asiana, johon lähtivät mukaan korkeintaan kokoomuslaisten patamusta siipi. Ja tuolla nyt ei kai viitattu Fatim Diarran isään Habibiin, joka tuota termiä käytti itsestään kuntavaaleissa 1990-luvulla.

Uudella vuosituhannella me sen sijaan olemme voineet kuulla Vasemmistoliiton puoluesihteerinkin puhuvan osakesijoittamisestaan.

Ajat muuttuu. Ja se varmaan on tärkeintä kansankapitalismin nousussa. Kuten tietenkin sekin, että osakkeiden merkitseminen on verrattomasti helpompaa kuin 1980-luvulla ja kulutkin jotain muuta.

Asumisvalintoihin vaikuttaa varmasti mm. kaupungistuminen (kalliimmat asunnot!), asumistarpeiden muuttuminen (enää unelmana ei ole se 160 m2 omakotitalo ensiasuntona) sekä vuokratuoton kautta tarkasteltuna edullisempi vuokra-asuminen.

Tavallaan ihan hyvä kehityssuunta, JOS asunnon ostamisen sijasta rahaa säästetään niihin osakkeisiin tai rahastoihin. Pahoin kyllä pelkään, että aika suurella osalla tuo menee kulutukseen ja sitten vanhoille päiville ei ole turvana edes sitä omistusasuntoa. Mikä toki nytkään ei ole turva muuta kuin kasvukeskuksissa.

12 tykkäystä

Laura, 30, ja hänen puolisonsa ovat valtavan kerrostalon ainoat asukkaat – “Onhan tämä outoa” | Paikalliset | Helsingin Uutiset

Nämäkin asunnot tilastoidaan parin kuukauden kuluttua käytettyinä. Kun hinta ei kuitenkaan todennäköisesti siinä kohdassa tipahda niin nostavat alueen käytettyjen asuntojen keskihintaa ja otsikot huutaa “Käytettyjen asuntojen hinnat kääntyivät nousuun”.

21 tykkäystä

Tässä menen nyt aika rajusti politiikka-ketjun puolelle, moderaattori voi sitten leikkailla ja liimailla viestin sinne halutessaan. Ihmettelin aidosti, että miten ei voi alle (tai hiukan reilulla) neljällä tonnilla / neliö kelvata uusi asunto Helsingissä, siis ihan aidosti kun tuolla alueella myydään vanhojakin asuntoja reilulla 3000 €/neliö.

Noh, eihän sitä vastausta tarvinnut kauaa etsiä, Helsingin kaupungin myymiä taloja (siis ilman välittäjää), asunnot ovat seisseet vuoden valmiina eikä mitään efforttia niiden myymiseksi ole tehty. Etuovesta ei siis löydy asunnoista edes myyntikuvia, puhumattakaan taloyhtiön tiedoista, Etuovesta ei nopealla silmäilyllä löytynyt tietoa tontin omistuksesta, vaikkakin Tapanilan alueen muodostumisesta ja historiasta jaksettu kertoa kattavasti.

Odottaako Helsingin kaupunki klassisesti että ‘joku tulee kotoa hakemaan’? En ymmärrä miten joku voi edelleen puolustaa “tuettua omistusasumista”, kun eivät nuo asunnot näytä edes kelpaavan.

ps. puolihitas on kaikkien konseptien kuningas, kun hintaa ei ole rajattu, vain ostajakunta.

6 tykkäystä

Koska kyseessä on hitas niin eiköhän se talo ole kaupungin kalliinpuoleisella vuokratontilla. Kyllä se on kaikkien kannalta parempi että hitas ajetaan alas.

2 tykkäystä

Hoitovastike 77,5 neliölle on 484,38 € / kk eli hyvinkin kohtuuhintainen vuokratontti minun nähdäkseni on. Kyllä itsekin ihmettelen miten nuo eivät mene kaupaksi. Juna-aseman vieressä kohtuuhintaiset aivan uudet asunnot, keskustaan pääsee puolessa tunnissa ovelta.

Ilmeisesti tontin osuus tästä on 223 €, joten tuo vuokratontti on kyllä edullinen verrattuna kantakaupungin tontin vuokriin.

1 tykkäys

Ihan samaa katsoin, että ihan naurettavan halpa vuokra ollakseen Helsingin kaupungin tontilla. Tapanilassa ei ole vuokrat lähteneet ihan samalla tavalla laukalle, kuin kantakaupungissa, Haagassa ym. Palaan kuitenkin aikaisempaan kommenttiini;

Miten voi asuntoa myydä tarjoamatta myynti-ilmoituksessa tietoa edes tontin omistuksesta?

Itselleni ainakin on itsestäänselvyys, että hitaksissa ja puolithitaksissa on Helsingin kaupungin vuokratontti. Tietysti tuo olisi hyvä mainita ilmoituksessa, mutta liekö ilmoittajalla sama ajatus.

Miksi laittaisit ilmoitukseen myyntihaluja vähentäviä asioita kun voit ihan hyvin myös olla laittamatta? Etuovi saa rahaa ilmoituksista, ei siitä että ne pitäisivät jotenkin paikkansa. Ilmoittaja ei ole LKV tai muu taho jonka toiminnasta voi valittaa vaan Helsingin kaupungin asuntotuotanto.

1 tykkäys