Kiinteistöveropommi tikittää kasvukeskuksissa
Kasvukeskuksissa kiinteistöjen verotusarvot tulevat kohoamaan voimakkaasti, kirjoittaa Pasi Kinnunen.
Nuoren perheen unelma omakotitalosta ja pienestä perunamaasta on kasvukeskuksissa karkaamassa yhä kauemmas ulottumattomiin. Haaveiden esteenä on asumiskustannusten jyrkkä kasvu. Lämmityskustannukset, tonttivuokrat ja kiinteistöverot ovat kaikki nousseet ja nousupainetta on edelleen.
Petteri Orpon (kok) hallituksen esitys kiinteistöverouudistuksesta on säädösvalmistelussa ja arvioitu esittelyaika on loka–marraskuussa. Tavoitteena on nostaa kiinteistöjen eli rakennusten ja maapohjien verotusarvoja lähemmäksi markkina-arvoa.
Uusia kiinteistöverotuksen laskennallisia arvoja otettaisiin käyttöön portaittain siten, että maksettava kiinteistövero voi nousta enintään 20 prosenttia vuodessa kahdeksan vuoden ajan, mutta enintään siten, että lopullinen maksettavan veron määrä ei voi nousta yli kolminkertaiseksi.
Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että kasvukeskuksissa kiinteistöjen verotusarvot tulevat kohoamaan voimakkaasti, mutta syrjäseuduilla korotus lienee maltillisempi, mikäli markkinahintoja katsotaan. Kiinteistöveroista päättää kunta ja rahapulassa kunnat paikkaavat talouttaan mieluummin nostamalla kiinteistöveroja kuin kunnallisveroa.
Tonttivuokrat myös kalliita
Vuokratontilla oleva omakotitalo ei ole halvempi vaihtoehto kasvukeskuksissa. Esimerkkitapauksessa Oulun Hiukkavaarassa tai Pateniemessä on vyöhykkeen 4 tontin neliövuokra 3,26 euroa neliöltä ja tyypillinen noin 1 000 neliön tontin vuokra on 3 260 euroa vuodessa.
Kuukausitasolla nuoren perheen pitää laittaa nettopalkastaan noin 270 euroa tonttivuokraan. Tämän päälle tulevat tietenkin omakotitalon kiinteistövero, muut käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä asuntolainan hoitokulut.
Kansalaisilla ei ole varaa kuluttaa
Tuntuu kovin oudolta, että kansalaisia syytetään heikosta kulutuksesta. Mediassa kerrotaan myös ostovoiman kasvusta. Todellisuudessa ostovoima kulutukseen ei ole kasvanut lainkaan, kun asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksien kasvu otetaan huomioon käteen jäävässä nettotulossa.
Kasvaneet kustannukset ovat suoraan pois kansalaisten muusta kulutuksesta. Ei siis ihme, että kansalaiset eivät kuluta.
Pasi Kinnunen
yrittäjä, Oulu