Joku tyhjätasku siellä on jo jonkin aikaa majaillut, kun rästejä on vajaa 60k€
29 tykkäystä
No tulihan siihen sitten vähän suurempi sisäänpääsymaksu. Onneksi ilmoituksessa luvataan: “Kysythän minulta myös ohituskaistaa lainaneuvotteluun.”
Asuntoa mainostetaan asumattomana asuntona, joten selitys rästeille taisi löytyä tästä “Rakennuttaja Rakka Asunnot Oy asetettiin konkurssiin 31.7.2024.”
13 tykkäystä
Pienet tuotot varmaan kertoo enemmän näistä rakennusyhtiöistä, kuinka tehottomia ja paisuneita ne ovat, kuin siitä paljonko itse rakentaminen maksaa. Normi kaava taitaa olla Kustannukset + 50% kate niin päästään yleisesti alueen sovittuun hintatasoon. Markkinat sitten määrittelevät millä hinnalla asunnot sitten oikeasti liikkuvat.
1 tykkäys
Mistä lähtisi opiskelemaan ja hankkimaan tietoa asunnon järkevästä hankinnasta? Asunto tulisi omaan käyttöön ja sen tulisi olla suhteellisesti edullinen. Eli hinta-laatusuhde kunnossa. Uudet on kalliita ja sopivan vanhoissa pelottaa rakenteelliset viat. Ei ois toivottavaa, että asunnon arvo romahtaa tai että koko rakennus puretaan tms.
Hyvin huolehditut ja pidetyt arvokiinteistöt ovat varmaan hyviä arvon säilyttäjiä tai jopa kasvattajia, mutta ne ovat siksi tietysti myös kalliita. Eikä semmoisia edes täälläpäin juuri ole. Etsinnässä olisi siis ehkä tulevaisuuden arvokiinteistö! Miten oppia tunnistamaan sellainen?
En vastaa nyt kysymykseen kiinteistötasolla vaan aluetasolla. Yksi asia mitä itse mietin on sijainnin tulevaisuus. Pääkaupunkiseudulla on tälläkin hetkellä alueita, jotka eivät tällä hetkellä ole varsinaisia arvoalueita, mutta tulevaisuudessa ehkä ovat. Yksi asia mihin kannattaa kiinnittää huomiota on julkisten investointien maantieteellinen sijoittuminen. Konkreettisena esimerkkinä on tietenkin raideinvestoinnit.
Asuntokannan kehittyminen on toinen asia. Ennustan kehä III:n sisäpuolella olevien pientalojen arvonkehityksen olevan positiivista, sillä tarjonta ei tule juurikaan lisääntymään, mutta kysyntä sen puolestaan kasvaa.
8 tykkäystä
Japanissa tämä koettiin karvaasti 1990-luvulla. Ylipäätänsä asuntojen hinnat tulevat alas kun ostajia 100 mutta myytävää 300. Ja jo pelkkä demografia sanelee hinnat. Ylipäätänsä joka haluaa ettei kiinteistömarkkinat vajoa kymmeniksi vuosina hän toivokoot että meidän maahanmuuttajat vaurastuvat ja nopeasti. Nuorille perheille avautuu taas mahdollisuuksia ostaa ihan kelpo Ok-talo 1/3 siitä hinnasta mitä uusi maksaisi. Miettiikö heistä kukaan mitä sillä säästyneellä 200 000 eurolla voisi saada aikaan esim sijoittajina? Mitäs jos palattaisiin takaisin aikaan kun ostettiin oma koti eikä sijoituskohdetta?
12 tykkäystä
Kun mietitään kuinka suuri osa avioliitoista päätyy eroon (aiemmin kunnes kuolema erottaa), kuinka usein ihmiset nykyaikana muuttavat menneisiin vuosikymmeniin nähden tai kuinka pankit punnitsevat kinteistön arvoa entistä tarkemmin esim. remonttilainoja myönnettäessä, on mielestäni aivan perusteltua pohtia sitä omaksi ostettua kotia myös sijoituskohteena. Silloin pitää miettiä paitsi arvokehitystä, niin myös sitä onko asunnolle myyntihetkellä ostomarkinoita ylipäätään olemassa.
Ja tokihan sitä omaa kotia jo ennenkin ajateltiin siinä mielessä sijoituksena, että asunnon arvon uskottiin nousevan ikuisesti ja takaavan loistavan varallisuusturvan vaikkapa eläkepäiviä miettiessä.
Oma lukunsa sitten on vielä se, että Suomen kaupungistuminen jatkuu ja entistä suurempi osa väestöstä asuu vuokralla. Yhä useampi koti on siis jonkun sijoituskohde.
14 tykkäystä
Mikään ei erityisesti tue oletusta, että kehä III sisäpuolella olevat pientalot säilyttäisivät hyvin arvonsa. Tilanne on itseasiassa päinvastainen. Vanhoissa röttelöissä ei kukaan halua asua, ja jos tontti on hyvä, niin ne vanhat pientalot puretaan, ja rahamiehet rakentavat tilalle uusia. Eli kannattaa ennustaa kehä III sisäpuolella olevien pientalotonttien arvonnousua, sillä se voi toteutua. Vanhojen pientalojen osalta voi laskea, että talon arvo lähestyy lineaarisesti nollaa noin 50 vuoden iässä.
5 tykkäystä
Suomen talouden pahin mörkö nosti päätään
Kuluttajaluottamuksesta uutta dataa. Tähän ketjuun sopiva lainaus pitkästä jutusta:
Samaan aikaa asunnon ostosuunnitelmia ja myös aikeita kodin peruskorjaamiseen oli normaalia selvästi vähemmän.
2 tykkäystä
Aika vahva näkemys PK-seudusta, joka kuitenkin on Suomen asuntoalueista syystä tai toisesta yksi suurimmista kasvualueista ollut ja arvioidaan olevan. Mennyt kasvu on saanut aikaan sen, että asuntokanta ei suinkaan ole vanhaa röttelöä, vaan monenikäistä, kunnossapidettyä, monenlaisella mikrosijainneilla.
Käytännössä minkä tahansa asunnon arvon voi arvioida periaatteella:
Tontti + asunnon jälleenrakentamiskustannus - kuluminen
Muistaakseni kulumisesta Haahtela-malli kertoo 1,0% / vuosi huoneistolle ja 1,25% pientaloille, joita perusparannuksilla sitten oikaistaan.
Mutta, kuten on huomattu, muuttotappioalueilla huono kysyntä yhdistettynä hyvään tonttien saatavuuteen leikkaa tontin arvon alas vs menneet ajat, ja rakennuksellaan ei kysyntäsyistä arvo pysy niin hyvin kuin Haahtelan malli kertoo.
PK-seudulla on kuitenkin Suomen mittapuussa kysyntä olemassa, kiitos muuttovoiton.
Mutta tietenkin totta, että jossain vaiheessa tulee vastaan tilanne jossa jonkin asunnon on voimakkaasti vioittunut, tai heikosti kunnossapidettyä / auttamattomasti vanhentunut jolloin sen arvo on mitätön. Lisäksi PK-seudulla tontit tuppaavat olemaan hyvin kalliita ja vanhentuneet asunnot väljillä tonteilla, jollon keskellä tonttia jököttävän vanhan asunnon kohtalo on purkaminen ja tontin myynti usealla asunnolle.
6 tykkäystä
Meinasin itse vastata jotain samankaltaista, mutta sitten huomasin tämän. Erinomainen vastaus. Täällä on aiemminkin taidettu aiheesta kinastella, mutta kyllähän se vaan niin menee, että tontti sen talon alla on osa sen asunnon arvoa.
Tähän on akateemisessa tutkimuksessakin löydetty viime vuosituhannella (muistaakseni) selitys, joka on kiinteistöjen (tässä tapauksessa asuntojen) paikkasidonnaisuus, jolla viitataan siihen, että niin kiinteistö itse, kuin sille luodut rakennelmatkin, ovat hyvin vaikeita tai mahdottomia siirtää.
Usein ihmiset ajattelevat että talo tai asunto on vain ne seinät. Tämähän ei pidä paikkansa, maksaahan ihmiset siitäkin, että saavat asua Helsingin kantakaupungissa, tai muualla “haluttavalla” sijainnilla. Onkin siis ihan älytöntä ajatella, että “tuosta talosta ei kohta makseta mitään, koska se ränsistyy, mutta tuosta tontista, jolla se seisoo, maksetaan miljoona” kun kyse on kokonaisuudesta.
Edit:
Ei ne pientalotkaan itsellään happane. Toki jos jätät katon uusimatta, julkkarin maalaamatta, putket uusimatta, ym. kuten Opa tässä ansiokkasti kirjailee, talon arvo lähestyy nollaa. Mutta jättävätkö ihmiset asuntonsa happanemaan samalla kun niissä asuvat? Tuskin ainakaan isossa kuvassa.. tai siten, että perusoletus olisi se, että kaikki (tai edes merkittävä osa) pk-seudun omakotitaloista olisi purettava seuraavan 50 vuoden aikana. Kyllä se purkutuomio taitaa seurata ihan muilla kylillä, kuin Kehä III:n sisällä
4 tykkäystä
Oma (maallikon) arvio tästä aiheesta on, että kun tontin arvo lähtökohtaisesti houkuttelevalla alueella nousee ajan myötä, myös sen päälle rakennetun kiinteistön kunnossapidon rahoittaminen helpottuu.
1 tykkäys
Hyvin usein iäkkäämmillä on ajatus, että “kyllä se mun ajan menee” tai että haluaisivat asua remontin keskellä viimeisiä vuosiaan/vuosikymmentään. Sitten kun se henki lopulta lähtee niin asunnon perii 60vuotiaat lapset, ei se remontin teko siinäkään iässä ole prioriteettilistalla ensimmäisenä.
5 tykkäystä
Eli kaikki talon omistajat ovat iäkkäitä tai 60 vuotiaita perillisiä? ok.
Jos nyt anekdooteilla lähdemme eri kantoja perustelemaan, niin hyvin usein iäkkäämmät joutuvat muuttamaan pois talosta, fyysisen kunnon heikentyessä ja kupi -vastuun sekä talon ylläpidon ollessa erittäin haastavaa vanhalla iällä ja asukkaat siirtyvät omasta tahdosta tai läheisten painostuksesta hoivakotiin/ helpomman asumisen piiriin uusiin kerrostaloihin.
Jos tässä vaiheessa pientalon kunnossapidosta on hiukan lipsuttu, on ostopaikka nuorille lapsiperheille/ pariskunnille loistava, kun etsitään loppu elämän kotia. Hiukan kulahtaneen pientalon saa edullisemmin, vieläpä jos se kuolinpesästä tai vanhusten jäljiltä myydään ja sen muokkaaminen unelmien kodiksi on hyvinkin helppoa, kun kaikki täytyy anyway laittaa uusiksi ja näin pientaloasunto saa 2. elämänsä.
Sarkasmin välistä viesti on se, että kaikkia taloja ei jätetä happanemaan.
4 tykkäystä
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 2,4 % vuoden takaisesta syyskuussa 2025 | Tilastokeskus
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat syyskuussa 2025 kuudessa suurimmassa kaupungissa 1,9 % ja suurten kaupunkien ulkopuolella 3,2 % verrattuna vuotta aiempaan.
Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin syyskuussa 16 % enemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.
Piristyy kun hinnat joustavat riittävästi.
Asuntojen hinnat laskivat heinä-syyskuussa eniten pääkaupunkiseudun yksiöissä | Tilastokeskus
Myös uusien osakeasuntojen hintojen lasku jatkui. Kolmannella neljänneksellä uusien osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 2,1 %.
Tämänkin piti olla täysin mahdotonta kun palkat nousee ja sääntely kiristyy eikä tonttimaata synny lisää jne jne
16 tykkäystä
Hiukan ärsyttää että näissä puhutaan vain koko maasta aika usein. Aika heikko kokonaiskuva saadaan jos koko Suomesta puhutaan yhtenä markkina-alueena…
Anyway, kuulin tuossa pari viikkoa takaperin sellaisia “uutisia”, suoraan rakennusliikeyrittäjiltä, että työvoimakustannukset ovat nousseet, hiukan toki materiaalit joustaneet alaspäin pahimmasta hintapiikistä, mutta nämä kuulemma aika hyvin toisensa “kumoavat” eli tuotannon kustannus olisi hyvin lähellä samaa, kuin 5 vuotta sitten (kyse pienehköistä rakennusliikkeistä, YIT & SRV kokoisista en sitten taasen osaa sanoa). Konsensus oli kuitenkin se, että kaikista kustannuksista pyritään nipistämään, samalla kun työmaakatetta koitetaan myös laskea. → hintoja saadaan hilattua alaspäin hiukan keinotekoisestikin.
Yhtä kaikki, lyhyellä aikavälillä hintojen pitäisikin joustaa myös uudareissa, kun vaihtoehtoiskustannus (vanha asunto) halpenee samalla, mutta eihän tämä loputtomasti voi jatkua, ilman työvoiman ja materiaalikustannusten merkittävää laskua. Toisaalta kun vuokrat nousevat ja nykyisiin rahoitusolosuhteisiin totutaan, pitäisi hintojen kääntyä jälleen nousuun, JOTTA uudisrakentaminen olisi jälleen kannattavaa Suomessa.
Mutta nouseeko vuokrat? Eikö Suomessa asumistukijärjestelmä ole keinotekoisesti pitänyt yllä tietynlaisten asuntojen vuokratasoja? Mitäs nyt tapahtuu kun tuista on kovin leikattu? 
1 tykkäys
Ei ole pariin vuoteen tainnut valmistua kovinkaan montaa uutta asunto-osakeyhtiötä kasvukeskuksien ulkopuoliseen Suomeen? Näin ollen tuo luku koskee käytännössä vain kasvukeskuksia.
Kuka ihme puhui mitään kasvukeskuksista? Edit: on kai niitä eroja kasvukeskusten välilläkin? Vai eikö ole?
Sitä paitsi, uusia asuntoja nekin ovat, joita myydään vanhasta varastosta käyttämättöminä niitä nyt on näyttänyt sijaitsevan edelleen siellä sun täällä…
Tuo valmistumisten kyttääminen on ihan höpöhöpöä, kauppahinnoistahan tuossa puhutaan käsittääkseni, ei sitä valmistumisella mitata. Rakennusliikkeiden sivuilta löytyy “vanhoja” uusia asuntoja, joita ei ole vielä myyty, nämä kun kaupaksi menevät, luokitellaan ne uusiksi, näistä myös rakennusliikkeet ovat yleisemmin valmiimpi neuvottelemaan hinnoittelumielessä.
No sitten kysymys uusista RS-hinnoista, niitähän tämä:
ohjailee alaspäin.
Esimerkki paikallisista eroista:
Tampere on ainoa seuraamistani kaupungeista (PKS, Kuopio, Oulu, Tampere), joissa alle 7v vanhojen käytettyjen osakeasuntojen kauppamäärä on samalla tai korkeammalla tasolla, kuin vuonna 2019 tai edes lähellä huippuvuosien 2020 ja 2021 lukemia. Kuopio ja Oulu laahaavat perässä aika tavalla, samoin PKS, ei näitä alueita voi keskenään suoraan verratta. (Turkua en ole seurannut, koska ei työn puolesta ole ollut riittävän kiinnostava)
Tosiaan tässä kyse käytetyistä uudehkoista asunnoista, mutta alleviivaa vaan sitä, että ei Suomenkaan kokoisessa sisämarkkinassa voida puhua maanlaajuisista tilastoista.
Uusi asunto | Käsitteet | Tilastokeskus
Uudella asunnolla tarkoitetaan tilastovuonna, kahtena edeltävänä vuonna valmistunutta tai myöhemmin valmistuvaa asuntoa, joka myydään ensimmäistä kertaa.
Eli 2022 tai aiemmin valmistuneet tilastoidaan käytetyiksi, olipa niissä asunut joku tai ei. Reilu 2kk kuluttua myös 2023 valmistuneet tilastoidaan käytetyiksi.
3 tykkäystä
Kaukana siitä. Neljä vuotta vanhassa kohteessa ne suuret taloyhtiöremontit ovat uutta kohdetta neljä vuotta lähempänä. Lisäksi rakentajan vastuu ongelmista on laskenut olemattomiin uudiskohteeseen nähden.
7 tykkäystä