En ole vedonlyöjä, mutta näitä odotuksia vastaan löisin vetoa rakennuskustannusten antavan periksi ensin vaikka se historian valossa hullulta tuntuukin.
Edellisinä vuosina kysyntä on ollut voimakasta mikä on johtanut pullonkauloihin niin materiaalien kuin työntekijöidenkin osalta.
Nythän materiaalien hinnat on tullut voimakkaasti alas. Palkoissa tuskin tullaan mitenkään merkittävästi alas, mutta sen sijaan yrittäjien kyky laskuttaa isoja summia tulee varmasti heikkenemään. Raksoillahan on päässyt hyviin tienesteihin oman yrityksen tai toiminimen kautta etenkin jos on kuulunut osaavien ammattilaisten joukkoon.
Selkein muutos kuitenkin tullee laatutekijöihin. Kiireellä kun on rakennettu paljon huonolaatuisia rakennuksia. Noistahan on paljon esimerkkejä pääkaupunkiseudulla kun uusissa rakennuksissa on esimerkiksi kosteusvaurioita ja jopa hometta.
Olennaista on siis sopimuksen tekopäivä. Uudiskohdekaupassa se todennäköisesti tulkitaan olevan se päivä, jolloin kauppakirja allekirjoitettiin. Kohteen valmistumisella ei siten pitäisi olla vaikutusta.
@Jankkeri n kuvaamassa tilanteessa varainsiirtoveroa tuskin tulee maksuun.
Syytä kuitenkin on huomata, että nyt ei ole mitään lopullisesti päätetty. Hallituksen esitys tehtiin poikkeuksellisesti (mutta hyvästä syystä) ilman lausuntokierrosta. Riski esityksen muutoksille tai kaatumiselle eduskuntakäsittelyssä on pieni mutta tavallista korkeampi.
Sain tähän vastauksen ja menee myös minun tapauksessa positiivisesti. Kauppakirja kirjoitellaan ”alkukaupan” yhteydessä, jolloin kauppa on virallinen, vaikka summat siirtyvät kahdessa erillisessä erässä. Hyvä näin.
Rakennuskustannusindeksi ei rakentamisen tulevaan “lamaan” ole vielä reagoinut. Jos
-reagoisi voimakkaasti alas
-samaan aikaa kun asuntoaloitukset lähtisivät nousuun
… niin voisi ajatella että myymättömän asuntokannan päällä ei kannata istua jos likviditeettiä riittää.
Holdaamisen aika-arvohan menisi negatiiviseksi, ja korot juoksevat niille kellä velkaa on ja ylimääräisiä asuntoja. Vähän aikaa voi holdaille, tai tehdä kuten YIT joka myi vähän aikaa sitten vajaat 200 asuntoa puoliksi omistamalleen vuokrafirmalla.
Palkkasumma kehittyy, vaikkakin ostovoimaa nakertaa vaihtelevasti korko (velalliset), ruoka, energia.
Voimakas työttömyys ja sitä myötä maksukyvyn heikkenemisen aiheuttamat pakkomyynnit voisi olla myös draiveri jos asuntomassan hintoja miettii.
Lähinnät siis viittaan tilanteisiin, jossa asuntomassa huippupiikkien korjaamisen sijaan suorastaan romahtaisivat trendiltään.
No en tiedä, voi olla että oma mielikuva kokonaisuudesta turhan hyvä, mutta vaikea nähdä jotain suurromahdusta jos kustannuspuolella, palkoissa tai työllisyydessä ei nähdä dramaattisempaa kokonaismuutosta.
Hyviä (asunto)osakepoimintoja on silti tarjolla, ja ylihintaisia kauppoja kannattaa vältellä
Tässä ASP-tili täyteen ladattuna on ollut aikeita hiljalleen ostaa ensiasunto. Tämän päätöksen myötä pitäisi tehdä melko hätiköity ostos eikä sitten ensi vuonnakaan kyllä enää kiinnosta maksella monta tonnia veroja. Tuskin olen ainut nuori, jolla ostoaikeet siirtyy kauemmas tulevaisuuteen.
Odotellaan nyt ainakin, että nostavat ASP:n maksimilainaa.
Laita noiden käyrien rinnalle vielä kasvukeskuksien asuntohintaindeksi niin näkee että se on vieläkin sekä rakennushinta-indeksiä että palkkaindeksiä korkeammalla.
Ei ole kiire ostoksille.
No ihan pomminvarmasti lisää. Jos asuntoja ei rakenneta ja lisääntyvä tarve niille on, huolimatta ihnisten taustasta, kysyntä lisääntyy.
Missäs nämä ihmiset sitten mielestäsi asuvat?
Totta tämä varmasti.
Mutta yhtälö, jossa väki lisääntyy ja asuntoja ei rakenneta, kääntää lopulta asuntopulan kautta arvot jos nyt ei heti nousuun, niin ainakin estää asuntojen arvon aleneman.
Jonkun se pitää se vuokraluukkukin omistaa.
Ei se vaadi kuin pikkuisen tihentymän päälukuun/asunto niin kysynnän romahtaminen jatkuu vielä pitkään. Esim. Suomessa on euroopan matalimpia kotoa pois muuttamis ikiä, keskimäärin reilu 20v. Keskiarvo EU:ssa 25 ja jossakin Italiassa 30. Tuo poismuuttamis keski-ikä kun nousee yhdellä vuodella niin tarkoittaa kymmeniä tuhansia ihmisiä vähemmän asunnon tarvitsijoista. 2-3vuotta jos nousee niin on jo 100.000 asunnon tarvitsijaa vähemmän eikä siltikään olla edes euroopan keskiarvossa.
Sellainen tilastollinen huomio, että vuosien 1970-2020 välillä yhden henkilön asuntokuntien koko on noin viisinkertaistunut. Kahden hengen asuntokuntien koko on noin kolminkertaistunut. Suurempien asuntokuntien koko on vähentynyt.
Pinta-ala henkilöä kohden laskee sitä myötä, mitä suuremmista asuntokunnista on kyse, mutta neliömäärä on kasvanut nimenomaan yhden henkilön talouksissa.
Onpa kyse ukrainalaisista tai vaikka opiskelijoista, asuntokuntien koon kasvaminen esim. asumistuen muutosten myötä on ihan varteen otettava skenaario. Se ei toki tarkoita sitä, etteikö kasvukeskuksiin tarvittaisi lisää asuntoja, mutta asuntojen määrän tarve suhteessa muuttajien määrään voi kyllä muuttua.
Itse uskon kyllä vahvasti, että tulevaisuudessa nimenomaan yksiöt ovat kysytyimpiä muuttovoittoalueilla. Johtuen juurikin sinne muuttavien profiilista.
Sellaiseen kimppakämppäinnostukseen en usko hetkeäkään.
Tiedän. Tilanne on kuitenkin se, että maassa on tällä hetkellä enemmän asukkaita kuin koskaan ennen ja vapaita asuntoja sekä myynnissä että tarjolla vuokralle enemmän kuin miesmuistiin. Selitys tälle mahdottomalta kuuluvalle yhtälölle ei ole se, että ovat muuttaneet sillan alle vaan se että asuntokuntien keskikoko on lähtenyt kasvuun. Eikä tämä kehitys taitu ennen kuin ansiotaso nousee tai asuntojen hinnat laskee.
Oikeasti merkittävän maahanmuuttajamäärän saapuminen maahan (luokkaa satoja tuhansia vuodessa) tilanteessa arvonnousua varmasti tulee tapahtumaan suomalaisten mieltämillä muuttotappiopaikkakunnilla. Tila loppuu nopeasti perinteisiltä kasvukeskuksilta mutta halpaa asuntokantaa riittää meillä yllin kyllin ja hintatasokin paremmalla tolalla tulijoiden kannalta. En nyt puhu paikoista joissa lähimpään kauppaan 30km, vaan kaupungeista joissa nykyään asuu 10-100t ihmistä. Näillä paikoilla löytyy jo tulijoille työpaikkojakin ja mahdollisuuksia yrittämiseen. Infrakin luultavasti sillä mallilla, että isompiin kaupunkeihin tarvittaessa liikkuminen onnistuu helposti. Prosentuaaliset arvonnousut voivat siis olla yllättäviäkin yllättävissä paikoissa tulevaisuudessa.
Tilastojen pohjalta olemme kuitenkin perisuomalaisina häviävä kansa näillä syntyvyyksillä ja ei paljoa vaadi maahanmuuttoa, kun olemmekin jo vähemmistöä esimerkiksi ilmastonmuutoksen edetessä.
Kukaan ei toivottavasti pidä realistisena että me verovaroin rakennamme vain kasvukeskuksiin +10k/m2 asuntoja ja asutamme sinne tukirahoilla tulijat. Toivottavasti joukosta tietenkin löytyy ostovoimaistakin väkeä, jotka näille kalliille paikoille voisi muuttaa.
En minäkään mihinkään innostukseen usko, mutta olosuhteiden pakot on sitten kokonaan toinen asia. Ainakin kasvukeskuksissa merkittävä osa itsenäistyvistä nuorista muuttaa ensimmäiseen omaan asuntoonsa saman kaupungin sisälle. Taloudellisten mahdollisuuksien kapeneminen voi rajata tuota itsenäistymistä merkittävässä määrin. Samoin jos sen kaksion vuokra on vaikka 1,3 kertainen siihen yksiön vuokraan nähden, saattaa se innostaa sekä kimppa-asumiseen että pariskuntien yhteen muuttoon tilanteessa, jossa vuokranmaksukyky heikkenee.
Mahdollista toki. Mutta on kyllä oikeasti harvassa ne kaksiot jotka kimppakämpäksi soveltuvat. Kyllä se taitaa sen kolmion vaatia, jolloin ero yksiön vuokraan ei ole enää niin iso.
Riippuu vähän kimppa-asumisen luonteesta. Kaveruksille kelpaa varmaan kaksio kuin kaksio, pois lukien nykyisten uudiskohteiden minikämpät. Hieman vieraammille kimppa-asujille taas sellaiset kaksiot, joissa makkarin tai olkkarin kautta ei ole läpikulkua muihin huoneisiin.
Keskiansiot nousee kun rakennusteollisuus vähentää työntekijöitä. Nämä tyypillisesti matalapalkkaista työtä tekevät laskevat suomen palkansaajien keskiansiotilastoja. Vaikka tilastot kaunistuu niin ostovoima ei nouse.
