Näyttäisi että toimari kauhoo nyt vähän isommalla kädellä lappua.. Eiköhän ESL kohta myydä eteenpäin ja keskitytään Telkoon..
Mites se meni.. Ostoille on aina vain yksi syy… myynneille voi olla useampi..
Kyllä sellainen reilu 150t€ jo jonkinlainen näkemyksen otto on💪
Jussi Halme on tehnyt ihan hyvän videon Asposta. 
Kun lähes satavuotias pörssiyhtiö päättää hajottaa itsensä kahteen osaan, sijoittajan kannattaa pysähtyä. Aspo ei ole mikä tahansa monialakonserni – se on historian, kriisien ja strategisten käännösten läpi kulkenut yhtiö, joka nyt haluaa kertoa markkinalle selkeämmän tarinan.
Tässä videossa pureudun Aspon Q3-tulokseen, joka ei ehkä ollut otsikoita repivä, mutta paljastaa olennaisen: yhtiö valmistautuu rakentamaan kahdesta segmentistään, Telkosta ja ESL Shippingistä, mahdollisesti itsenäiset pörssiyhtiöt.
Käyn läpi Aspon kolmannen vuosineljänneksen luvut, arvioin segmenttien suorituskykyä ja selvitän, miksi tämä jakautuminen voi olla juuri oikea liike – tai miksi markkina ei välttämättä koskaan anna sille täyttä arvoa.
Mitä tämä merkitsee sijoittajalle? Onko konglomeraattialennus viimein murtumassa? Entä mitä riskejä eriyttämiseen liittyy?
Aspon Rolf Jansson oli kertomassa yhtiöstään sijoituskohteena Sijoittaja 2025 -tapahtumassa.
Sijoituskästi on tehnyt 2,5 minuutin videon Asposta ja sen “jakautumisesta”
https://x.com/STNXfi/status/1996969391657718215
Linkki äxättömille:
Lisäilin Aspoa tänään ja ajattelin jakaa tänne ajatuksiani osakkeesta, kun tämä ketju on ollut niin hiljainen.
Pidän yhtiöstä ehkä eniten siksi, koska sen johto selvästi välittää omistaja-arvosta ja pyrkii valitsemaan harkittuja toimenpiteitä, jotka maksimoivat sijoittajan tuottoa pitkällä aikavälillä. Johto on myös osittain samassa veneessä sijoittajan kanssa, koska kaikki johtoryhmän jäsenet (ml. Telkon ja ESL:n toimarit) omistavat osaketta. Voisi kuvitella, että tämä on itsestäänselvyys, mutta ainakaan Helsingin pörssissä ei valitettavasti jostain syystä ole.
Johto on reippaasti lisännyt omistustaan yhtiössä jakautumisuutisten jälkimainingeissa. Nyt loppuvuodesta on nähty nämä tännekin ketjuun jaetut ostot (pvm ilmoituksen mukaan):
Nyt jakautumisen ollessa käsillä yhtiön sijoitusteesi liittyy ennen kaikkea piilevän arvon vapauttamiseen. Konglomeraattina Aspon osakkeessa vaikuttaa yhä olevan monialayhtiöalennusta, vaikka jakautumisuutiset ovatkin tätä mielestäni jo pienentäneet. Jos Telko ja ESL Shipping erotetaan toisistaan, näiden toimintojen todellinen arvo tullee paremmin näkyviin osakekurssissa.
Sisäpiiri ei vaikuta kovin paljon kiinnittäneen Kasperin tavoitehintaan huomiota. Jos osake kelpaa marraskuun korkeammilla tasoilla (6,7-6,8e) sisäpiiriläisille, niin miksi ei kelpaisi minullekin. Yhtiö vaikuttaa myös itse uskovan siinä määrin jakautumiseen, että on ostanut Sijoituskästiltäkin analyysin.
Suurimpana riskinä koko asiassa näen itse sen, että ESL Shipping myydään pois alihintaan (vrt. Tiedon Tech Services -divestointi). Johdon track record transaktiopuolella on kuitenkin hyvä ja tj Jansson on viestinyt, että muutoksella halutaan nimenomaan maksimoida omistaja-arvoa, mikä on myös syy sille, että ESL Shippingin myynti ja listaaminen ovat molemmat pöydällä.
ESL Shipping on nyt hyvässä asemassa. Se on juuri saanut useamman uuden laivan, jotka ovat vähäpäästöisiä (eli kilpailukykyisiä muuttuvassa sääntely-ympäristössä). Yhtiö on hyvässä vireessä, eikä uuden omistajan tarvitse tehdä merkittäviä muutoksia saadakseen tuottoja. En näe siis syytä sille, että ESL Shippingistä ei saisi myytäessä hyviä rahoja, eikä myyntiin toisaalta ole pakkoakaan listaamisen ollessa vaihtoehto.
Lopuksi vielä sanottava, että Aspo on ainakin omasta mielestäni myös kertoimiltaan sopuhintainen, vaikka sekä Telko että ESL Shipping kärsivät vaisusta syklistä. Ensi vuoden luvuilla oikaistu P/E on 11,1 (oikaisematon P/E 6,2), P/B 1,2 ja EV/EBIT 10,8 (Inderes). Teollisuuden aktiviteetin vahvistuminen ensi vuonna voisi parantaa yhtiöiden suorittamista. Toisaalta ulkomaisten sijoittajien kiinnostuminen voisi kohentaa arvostustasoja (Aspo itse kertoo sivuillaan, että yli 99% osakkeista on suomalaisomistuksessa).
Näistä em. syistä olen itse mukana osakkeessa seuraamassa tarinaa. Saa haastaa ja mielellään kuulisin muidenkin ajatuksia 
Kassu on reippaana uudenvuodenaattona tehnyt uuden yhtiöraportin Asposta.
Aspo on mielestämme hyvissä asemissa aikanaan piristyvää teollisuuden kysyntää silmällä pitäen, minkä lisäksi edessä siintävä rakennejärjestely tarjoaa mielenkiintoisen erikoistilanteen. Nostammekin Aspon tavoitehintamme 7,8 euroon (aik. 6,8 €), joka vastaa näkemystämme liiketoimintojen arvosta erillisinä yhtiöinä. Maltillinen arvostus tarjoaa vahvan tuotto-odotuksen, joten nostamme myös suosituksemme osta-tasolle. (aik. lisää).
Tämä jakautuminen on ihan mielenkiintoinen keissi ja täällä on tuotu paljon positiivisia ajureita hyvin esiin.
Kysymysmerkkejäkin kuitenkin on ihan kohtalaisesti. Kuten Kasper pohti jollain videolla, emoyhtiö on velkainen ja uhkaako niiden jako syödä Telkon yritysostoja? Lisäksi pohdin mistä lisäarvo syntyy jakautumisessa konsernikuluissa säästämisen lisäksi? Kahden erilaisen yrityksen arvostustasoa on selkeämpi ymmärtää tämän jälkeen, mutta tuoko se oikeasti lisäarvoa? Mitkä on muut konkreettiset hyödyt? Mahdollinen aliarvostus ei välttämättä purkaudu kovin nopeasti ja ennen sitä molempien yritysten pitää suorittaa odotusten mukaisesti.
Kun mennään arvostuksiin, niin @Kasper_Mellas voisitko avata näitä? Varman ja OP:n tullessa mukaan ELS:ään pari vuotta sitten sen arvoksi laskettiin 300 miljoonaa. Tuolla samalla videolla kommentoit, että tuo valuaatio oli melko kova eikä ELS tuskin pääse pörssiyhtiönä tuollaiseen. Millaiseksi näet ELS:n arvon nyt erillisinä pörssiyhtiönä? Entä jos ELS saadaan myytyä, niin silloin voisi olettaa hinnan olevan parempi?
Entä Telkon arvostus erillisenä yhtiönä? OP:n konservatiivinen arvio oli 200 miljoonaa. En löytänyt Inderesin sivuilta vastaavaa arviota, mutta voitko kommentoida myös Telkon arvoa?
Entä onko Aspon kanssa ollut puhetta 2026 osingonjaosta? Onko järkeä jakaa osinkoa, kun ottaa huomioon emoyhtiön velkaisuuden, jakautumisaikeet ja Telkon kasvusuunitelmat?
En näe tätä enää suurena ongelmana, sillä Leipurin myynti vahvistaa tasetta selvästi. ESL rahoittaa toimintansa lähtökohtaisesti itse, joten loput velat ja varat menevät mahdollisen jakautumisen yhteydessä Telkoon Aspon johdon kommenttienkin mukaan.
Tämä on varsin relevantti kysymys. Konsernikulujen lisäksi konkreettisia hyötyjä voi tulla joustavammasta pääoman allokoinnista, kun jatkossa segmenttien ei tarvitse kilpailla pääomista. Aiemminhan suuremmat linjaukset on tehty emoyhtiön puolelta. On kuitenkin totta, että mahdollisen aliarvostuksen purkautuminen voi erityisesti ESL:n kohdalla viedä aikaa, sillä nykyiset investointiohjelmat ovat maalissa vasta vuoden 2028 aikana ja näiden tulosvaikutus siten näkyvissä vuodesta 2029. Selkeämpi raportointirakenne, strategia sekä sopivampi omistajakunta ovat kuitenkin arvioni mukaan tekijöitä, joilla on lähtökohtaisesti posiitiivinen vaikutus liiketoiminnan pörssihintaan.
Viimeisimmän raportin osien summassa ESL:n yritysarvo on 250 MEUR ja Telkon noin 220 MEUR. Nämä perustuvat arvioon erillisinä pörssiyhtiöinä. Mikäli ESL myytäisiin konsernin ulkopuolelle, olisi arvo todennäköisesti tätä korkeampi (halvemmalla ei mitään järkeä myydä). Keskeiset kysymykset ovat 1) ESL:n normaali tuloskunto sekä 2) liiketoiminnan tuottovaatimus. Näistä erityisesti tuottovaatimus voi keikauttaa arvoa reippaastikin, mikäli ostaja pitäisi ESL:ää vahvemmin infrasijoituksena, ja olisi siten valmis hyväksymään pörssiä matalamman tuottovaatimuksen. Toki tulostasonkin arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta, kuten ennusteisiin nyt ylipäätään.
Aspon politiikkana on yhä jakaa enintään 50 % tilikauden tuloksesta. Omilla ennusteillani (2025e: osakekohtainen osinko 0,26€) osinko olisi yhteensä noin 8 MEUR. Tämä ei vahvistuneen taseen ansiosta tuottaisi ongelmia. Se, että onko osingonjako järkevää on taas toinen kysymys. Jakautumisen jälkeen (tavalla tai toisella) tuota osinkopolitiikkaa toivon mukaan rukataan vastaamaan liiketoimintojen arvonluontimahdollisuuksia ja investointitarpeita. Nykyisen mallin voi nähdä jonkinlaisena kompromissina.
Kiitos erittäin kattavasta vastauksesta! Jakautuminen vaikuttaa oikein hyvältä päätökseltä kaikki seikat huomioiden, ja kuten tuo osinkoasiakin osoittaa niin kompromissejä on varmasti jouduttu tekemään vuosien mittaan. ESL:n myynti olisi melkoinen lottovoitto osakkeenomistajille paitsi hinnan niin myös aliarvostuksen purkautumisen aikataulun kannalta. Harmillisesti tuota myynnin todennäköisyyttä on maallikkona mahdotonta lähteä arvioimaan. Itse olen herännyt tähän erityistilanteeseen vähän myöhään, sillä vuodenvaihteen jälkeen ei ole enää ollut samanlaista turvamarginaalia tarjolla osakkeen hinnan puolesta kuin aiemmin. Täytyy seurata tilannetta ja tutustua aiheeseen vielä lisää.
Arvopaperi oli eilen julkaissut listan sisäpiirin keskuudessa suosituista Helsingin pörssin yhtiöistä vuonna 2025. Aspo oli päässyt listan neljänneksi hankintojen ja luovutusten nettokokonaisarvolla (319 340e) arvostettuna. Ohi menivät Nokia, Tokmanni ja Kamux.
Listalla Helsingin pörssin yhtiöt, joissa sisäpiiri ostaa osaketta joukolla | Arvopaperi
Aspon toimitusjohtaja siirtyy myös Telkon toimitusjohtajaksi. Kuulostaa siltä, että strateginen järjestely lähestyy kovaa vauhtia.
Aspo kertoi marraskuussa 2025 jatkavansa yhtiön strategisten vaihtoehtojen arviointia, päävaihtoehtoina Aspon mahdollinen osittaisjakautuminen tai ESL Shippingin myynti. Aspon johtoryhmässä tapahtuu muutos sen seurauksena, että Telkon toimitusjohtaja Mikko Pasasen kanssa on sovittu, että hän jättää tehtävänsä.
Aspon toimitusjohtaja Rolf Jansson on nimitetty Telkon toimitusjohtajaksi 23.1.2026 alkaen.
”Mikko Pasasen johdolla Telko on viime vuosina kasvanut länsimarkkinoilla sekä orgaanisesti että yritysostojen myötä. Haluan kiittää Mikkoa hänen merkittävästä panoksestaan ja toivottaa hänelle kaikkea hyvää tulevaan. Jatkamme lähitulevaisuudessa keskittymistä erityisesti yhteistyökumppaneidemme palveluun, Telkon sijoittajatarinan ja tuloksentekokyvyn jatkokehittämiseen sekä Telkon ja Aspon toimintojen integroinnin arviointiin. Telkolla on erinomaiset edellytykset kehittyä itsenäiseksi, kasvuhakuiseksi pörssiyhtiöksi”, sanoo Rolf Jansson, Aspon toimitusjohtaja.
ESL:n ostokiinnostus saattaa jopa nousta oranssin päähänpinttymien seurauksena.
Katselin eilen Grönlantiin liittyvien laivarahti – ja rare earth firmojen nousevan kaksinumeroisia hypeprosentteja. Trumpin Euroopalta kiristämä Grönlanti -sopimus, sen aikataulu ja ehdot ovat epäselvät, mutta todennäköisyys sille, että Grönlannissa nähdään mittavaa aktiviteettia lähivuosina, on melko suuri, etenkin harvinaisten maametallien sekä Golden Domen takia.
Useampi jenkkien rahtifirma nousi eilen, kuten esim Matson Inc hieman ja Pangaea Logistics Solutions (PANL) enemmän, jotka ovat liikennöineet jäämerellä arktisissa olosuhteissa ja sijoittajat selvästi spekuloivat aktiviteetin alueella lisääntyvän tulevaisuudessa.
Ajatusleikin seurauksena ESL shipping muuttui itselle muutamassa päivässä astetta kiinnostavammaksi, kun Aspon jakautuminen lähestyy loppuvuodesta ja ESL myynti on ollut pöydällä. ESL:n ostaja saisi kerralla laivueellisen Ice Class 1A luokan rahtialuksia. Golden Domen todennäköinen rakentaminen ja Grönlannin mahdollinen laajempi kaivostoiminta tarjoaisi jenkkien ja ehkä myös Kanadan rahtifirmoille pitkät rahtisopimukset, jolloin nykyisiä arktisen alueen laivueita täytyisi kasvattaa merkittävästi sekä mahdollisesti nopealla tahdilla. Ilmastonmuutoksen sulattaessa jäätä arktisilta reiteiltä, kuten Polar Silk Roadilta, olisi ESL:n kaltaisen laivaston hankinta nopea ja tehokas ratkaisu rahtikapasiteetin kasvattamiseksi.
Jos vielä spekuloin vastuuttomasti mahdollisella ostajalla, niin se voisi olla juuri Grönlannissa operoinut Pangaea Logistics Solutions, joka optimiolosuhteissa (esimerkiksi esisopimus Trumpin hallinnon kanssa) saattaisi maksaa +20-50% preemion normaaliin dry bulk -rahtifirmaan nähden (yleensä 5-12 x EBITA), koska kyseessä on arktisille alueilla soveltuva valmis kalusto.
ESL alimmaksi kauppahinnaksi voisi näin ollen muodostua keskiarvovuoden 23 miljoonaa€ EBITA x 10-12 eli 230-276 miljoonaa€ miinus allokoidut velat (+ ehkä preemio päälle, jos esiintyy kilpailua). On myös mahdollista, että kilpaileva rahtifirma voisi olla kiinnostunut kalustosta, jos Tanska/Grönlanti ja USA pääsevät nopeaan sopimukseen ja Trumpin suunnitelma alkaa oikeasti edetä.
Arktisilla alueilla toimivien alusten tarve noussee lähivuosina, joten ESL:ää ei tarvinne kuitenkaan myydä alennuksella. Elpyvä talous ja voimakkaasti lisääntyvä arktinen rahtiliikenne voisivat nostaa kertoimia entisestään etenkin, jos sykli kääntyy voimakkaasti parempaan. Optimitapauksessa ja mielestäni järkevässä skenaariossa ESL:n kauppahinta voisi olla 12-15x 25 miljoonaa€ EBITA; eli EV 300-375 miljoonaa € -velat. Strategisesti ESL saattaa olla erittäin houkutteleva ostokohde jenkkihallinnon pitkien sopimusten ansiosta, jolloin kyseisen sopimuksen saaneella rahtarilla on intressi varmistaa riittävä Ice Class 1A kalusto nopealla aikataululla.
Luotan täysin Aspon johtoon, että he saavat osakkeenomistajan kannalta optimiratkaisun aikaiseksi (ESL myynti tai jakautuminen). Kaupalla ei myöskään ole kiire, koska tilanne on kehittymässä oikeaan suuntaan.
Vastuuton spekulointi päättyy.
EDIT: @KohtiVapautta Oikein hyviä pointteja ja ihan samaa mieltä; ESL kalusto on todella pientä verrattuna PANL kalustoon, joka on kokonaisuudessaan 2 354 607 DWT (mukana kaikki alukset, ei vain Ice Class 1A).
Ajatus oli, että haastavien kulkuyhteyksien takia alueella tarvittanee myös paljon pienempää kalustoa, jos Trumpin Grönlannin ”valloitus” etenee ja tuonne suuntautuva kalusto aiheuttaa hintapaineita ja puutteita mahdollisesti muille markkinoille. Nähtäväksi jää kuinka suuriksi Trumpin Grönlanti -suunnitelmat annetaan paisua. Aikataulu on myös hamassa tulevaisuudessa, mutta oletan niiden etenevän Trumpin valtakaudella eli 3 vuoden sisällä. Arktinen liikennöinti tullee kuitenkin lisääntymään tulevina vuosina, mikä voisi hyvin tukea ESL:n myyntiaikeita.
Hmm.. hivenen epäilen tätä:
Ensinnäkin PANL laivaston total DWT on 897000 ton (hivenen yli) ja ESL:n 116000 ton. Eli noiden ESL laivojen hankinta toisi varsin vähän lisäkapasiteettia (ESL:n laivat taitavat siis olla turhan pieniä noihin kuvioihin)
Toisekseen en tiedä, mutta olen ymmärtänyt että nuo kaivokset vaatisivat mittavia investointeja ensin. Toki tämä myös tarkoittaisi rahtaustarpeita (tähän soveliasta kalustoakin on olemassa), mutta millä aikataululla asioita alkaisi tapahtua? Voisi kuvitella että suunnitteluun ja hankintoihin voisi mennä 2-5v.? Tuossa ajassa sitä pystyisi hankkimaan soveliasta uutta kalustoa hankkeiden tarpeisiin nähden.
Ja taitaa noissa ESL:n bulkkereissa olla myös COA (Contract of Affraigment) päällä, eli aluksilla on jo tarvetta ja alusten vapauttaminen saattaa sisältää kustannuksia.
En halua täysin tyrmätä ajatusta, koska joutuu olettamaan turhan paljon asioita. Ja löytyy tuollaisia pienempiä jäävahvistettuja MPP tai gen Cargo aluksia muitakin…
ESL:n osalta luulen että muitakin ostaja kanditaatteja löytyy. Alankomaista saattaisi löytyä parikin tahoa esimerkiksi. Ja nämä siis toimijoita, joille nykyisen toiminnanan jatkaminen istuisi luontevasti. Eli en usko tuon menevän mitenkään puoli ilmaiseksi.
Túon PANL kyllä herättää ainakin uteliaisuutta mistä siinä on kyse..
Tässä on Kassun kommentit liittyen siihen, kun Telkon toimitusjohtaja Mikko Pasanen jättää työnsä ja Aspon konsernijohtaja Rolf Jansson hoitaa tuota toimea oman toimensa ohella.
Kassun etkokommentit, kun Aspo kertoo Q4-tuloksestaan maanantaina 16.2. *
Odotamme Aspon Q4-tuloksen kasvaneen vertailukaudesta. Vaikka teollisuuden vaisuina säilyneet volyymit jarruttavat yhä selkeämpää piristymistä, saa Aspon tulos ennusteissamme tukea erityisesti ESL Shippingin parantuneesta kulutehokkuudesta. Tarkastimme kuitenkin tulospäivän alla hieman alaspäin arviotamme ESL:n loppuvuoden tuloskehityksestä, mikä johti hyvin maltilliseen noin prosentin laskuun vuoden 2025 EBITA-ennusteessamme. Tuloslukujen ohella alkaneen vuoden ohjeistus sekä mahdolliset lisätiedot liiketoimintojen eriyttämisestä ovat erityisen mielenkiinnon kohteena.
Loka–joulukuu 2025
Liikevaihto, koko konserni oli 158,0 Me (159,8)
Liikevaihto jatkuvista toiminnoista laski ja oli 119,3 Me (124,5)
Vertailukelpoinen EBITA, koko konserni kasvoi ja oli 8,9 Me (8,0) eli 5,7 % liikevaihdosta (5,0)
ESL Shipping 3,8 Me (4,3)
Telko 4,4 Me (3,9)
Lopetettu toiminto 2,0 Me (1,1)
Muu toiminta -1,2 Me (-1,2)
EBITA, koko konserni oli 16,2 Me (8,1). ESL Shippingin EBITA oli 13,3 Me (4,4), Telkon 4,0 Me (3,9) ja lopetetun toiminnon 1,3 Me (1,1)
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE), koko konserni oli 10,8 % (13,0)
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, koko konserni oli 0,06 euroa (0,15)
Vapaa rahavirta oli 26,2 Me (-18,7)
Aspo ilmoitti marraskuussa 2025 jatkavansa yhtiön strategista arviointia, jossa päävaihtoehtoina ovat ESL Shippingin myynti tai Aspon mahdollinen osittaisjakautuminen.
M/S Kallio myytiin The Qrill Company AS:lle lokakuussa 2025. Myyntihinta oli noin 18 miljoonaa euroa ja myyntivoitto 9,6 miljoonaa euroa. Myyntivoitto ei sisälly vertailukelpoiseen EBITAan.
Kansainvälinen Science Based Targets -aloite (SBTi) hyväksyi Aspon lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet lokakuussa 2025.
Ohjeistus vuodelle 2026
Aspo-konsernin vertailukelpoisen EBITAn jatkuvista toiminnoista odotetaan kasvavan edellisvuoteen verrattuna (29,4 miljoonaa euroa vuonna 2025).
Aspo-konsernin vertailukelpoinen EBITA jatkuvista toiminnoista ei sisällä Leipurin-liiketoimintaa, joka raportoidaan lopetettuna toimintona. Leipurin myynnistä ilmoitettiin 15.8.2025, ja sen odotetaan toteutuvan vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen aikana.
Hallitus ehdottaa 17.4.2026 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 jaetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta ja ettei Aspo Oyj:n hallussa oleville omille osakkeille makseta osinkoa. Ehdotettu osinko on 49 % Aspon vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta vuonna 2025. Osinko ehdotetaan maksettavaksi yhdessä erässä.
Osinko, 0,25 euroa osakkeelta, ehdotetaan maksettavaksi osakkeenomistajille, jotka ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon täsmäytyspäivänä 21.4.2026. Hallitus ehdottaa, että osingon maksupäivä olisi 28.4.2026.
Kasper haastatteli Aspon toimitusjohtajaa Rolf Janssonia Aspon Q4:sta
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:09 Q4:n kehitys
00:36 Aspon vuosi 2025
01:36 ESL Shipping
02:43 ESL:n kalusto
03:46 Telko
04:49 Mahdollinen eriytyminen
07:15 Ohjeistus
Kahdeksi erilliseksi pörssiyritykseksi ”ESL Shipping” ja ”Telko” on Aspo hyvää vauhtia jakautumassa, kun kuuntelee yhtiön toimaria, vaikkakin hän muistaa mainita ESL:n myyntimahdollisuuden. Strateginen transformaatio etenee ja hyvä niin. Kasperin haastattelussa kävi ilmi, että paljon toimia on jo tehty ja kun päätös tehdään on prosessi suhteellisen nopea. Tämä on oikein tervetullut viesti.
Moni sijoittaja ei halua ”sekayhtiötä” vaan puhtaasti yhtä toimialaa. Jakautumisen jälkeen: Merikuljetukset – ESL, teollisuuden jakeluliiketoiminta – Telko. Tämän olettaisi nostavan arvostusta markkinoiden alkaessa hinnoitella yhtiöt ”oikein” omilla toimialakertoimillaan. Kun siis yhtiöt erotetaan: ESL voidaan arvottaa kuten muut laivayhtiöt ja Telko kuten muut kemikaalijakelijat. Mikäli toinen liiketoiminta on selvästi kannattavampi ja kasvavampi saanee se korkeamman P/E- tai EV/EBITDA- kertoimen kuin ennen.
Tärkeintähän näissä jakautumisissa on se, että erilliset yhtiöt voivat keskittyä omaan strategiaansa ja tehdä toimialalleen sopivia investointeja käyttäen pääomaa tehokkaammin. Siis ESL voi investoida uusiin aluksiin ja vihreämpään teknologiaan ja Telko voi tehdä yritysostoja jakelumarkkinoilla ilman että toisen liiketoiminnantarpeet ”rajoittavat” päätöksiä.
Erillisinä yhtiöinä näissä on myös selkeämpi riskiprofiili. laivarahtaus on syklistä ja altista mm. rahtihintojen vaihteluille ja suhdanteille ja toisaalta siinä on syklistä tuottopotentiaalia. Telko taas on jakeluliiketoimintaa ja tarjoaa vakaampaa kassavirtaa.
Erillisinä yhtiöinä yritysjärjestelyt helpottuvat. Erillisiä yhtiöitä on helpompi myydä ja helpompi yhdistää toisiin toimijoihin. Niihin on myös helpompi houkutella strategisia sijoittajia.
Kassu on tehnyt yhtiöraportin Aspon Q4-rapsan jäljiltä
Aspo on mielestämme hyvissä asemissa aikanaan piristyvää teollisuuden kysyntää silmällä pitäen, minkä lisäksi edessä siintävä rakennejärjestely tarjoaa mielenkiintoisen erikoistilanteen. Kurssinousun sekä laskeneiden ennusteidemme jäljiltä tuotto-odotus on kuitenkin kääntynyt riittämättömäksi, joten laskemme suosituksemme vähennä-tasolle (aik. osta). Tarkastamme samalla tavoitehintamme 7,6 euroon osakkeelta (aik. 7,8 €), joka vastaa arviotamme yhtiön osien arvosta jakautumisen jälkeen.
