Tässä on myös Nordean ajatukset Aspoon tuoreeseen uutiseen liittyen. 
Ja tässä on Evlin etkokommentteja liittyen Aspon Q2:een.
Aspo reports Q2 results on Aug 18. Telko and Leipurin are on a steady track to improve more after last year, while ESL has such low H2 comparison figures that at least some further EBITA recovery should be seen already this year.
Mukavaa luettavaa heti viikon alkuun:)
Kyllähän biitasi analyytikon odotukset aika messevästi💪 ainakin osakekohtaisen tuloksen osalta…
Sehän on vain mitä riviä katsoo tai kenen ennusteita:
Kauppalehti otsikko:" Aspolta odotettu tulosparannus, vaikka yhtiö jäi hiukan ennusteista – Ohjeistus ennallaan"
Ennallaan säilyneestä ohjeistuksesta on silti syytä huomata, että ohjeistuksen alalaitakin tähtää 20% yli viime vuotisen. Voimassaolevan ohjeistuksen ylälaita ennakoi hyvässä skenaariossa jopa yli 50% parannusta.
Avainkysymys ei ole Leipurin myynti vaan koko Aspon veturina toimiva ESL shipping. ESL:n alkuvuosi oli vielä suhdanteen mukaisesti heikko, mutta jos pohjat on nyt nähty ja rahti alkaa liikkua kiihtyvällä tahdilla, ESL:n suunnalta voi aivan realistisesti odottaa merkittävääkin tulosparannusta myös jatkossa.
Toisaalta, sananmuodot olivat Q2-raportissa loppuvuoden osalta jopa hieman varovaisemmat kuin Q1.
Q2:
“ESL Shippingin kysynnän odotetaan jatkuvan heikkona vuoden toisella puoliskolla.
Sopimusvolyymien odotetaan olevan melko alhaisia ja spot-markkinoiden hintojen matalia.
Volyymien odotetaan olevan heikkoja vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä ja elpyvän
hitaasti vuoden loppua kohti.”
Q1:
“ESL Shippingin kysynnän odotetaan olevan yleisesti heikkoa vuoden ensimmäisellä
puoliskolla. Sopimusvolyymien odotetaan olevan melko alhaisia ja spot-markkinoiden hintojen
alhaisia. Volyymien odotetaan elpyvän hitaasti toisen vuosipuoliskon aikana.”
Eli elpyminen alkaisi vasta Q4:lla kun aiemmin ehkä jo Q3:lla.
Toimitusjohtaja Rolf Jansson oli Kassun haastattelussa.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:08 Tulosparannus haastavassa markkinassa
00:42 ESL Shippingin kehitys
02:09 Telkon myyntikatteet paranivat
03:09 Leipurin merkittävä tulosparannus Ruotsissa
03:59 Leipurin myynti
05:06 Aspon vision vahvistuminen
06:59 Loppuvuoden näkymät
08:14 Nykyinen tullitaso
09:13 Ohjeistushaarukan leveys
10:12 Tekijät tulosparannuksen taustalla
Hyvä maadoitus, ettei lähdetä leijumaan. Tarkoitin lähinnä sitä, että Aspon tulos riippuu vahvasti ESL:stä (kuten aina) ja ESL:n kalustolla pystyy saamaan lisääkin bisnestä talouden elpyessä.
Jo ilman sitäkin tulos on nykyvauhdilla ylittämässä viime vuotisen.
Ei varsinaisesti kaduta, että Rouvan salkun Aspo positiota on kasvatettu tänä vuonna selvästi osinkosummaa enemmän keskihintaan 5.12 €. Minusta tuo on kohtuuhinta jo nykyiselle tulostasolle, eikä mahdollisesti tulevasta tuloskasvusta tarvitse maksaa kasvuyhtiön preemiota.
Kasper on tehnyt uuden yhtiöraportinkin Asposta.
Aspon Q2 sujui tuloksen osalta odotuksiamme paremmin, vaikka tulosylityksen merkitys jäikin pieneksi sen tultua pääosin myydystä Leipurin-segmentistä sekä yrityskauppahintojen oikaisuista. Operatiiviset ennustemuutokset jäivätkin tulosraportin jäljiltä vähäisiksi. Viime viikolla tiedotettu tytäryhtiö Leipurin myynti kuitenkin nosti Aspon jakautumisen todennäköisyyttä, jolla oli myös positiivinen vaikutus näkemykseemme yhtiön arvosta. Nostamme tavoitehintamme 6,5 euroon (aik. 6,0 €) ja toistamme lisää-suosituksen.
Kassu ja Iikka keskustelivat Asposta.
Aspo ilmoitti hiljattain myyvänsä Leipurin-liiketoimintansa, jolloin yhtiöön jää jäljelle varustamoyhtiö ESL Shipping sekä kemikaalien jakelija Telko. Nämä kaksi yhtiötä saattavat jakautua kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi. Analyytikko Kasper Mellas kommentoi videolla.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:16 Leipurin myynti
02:22 Jakautumisen mielekkyys
05:51 Haasteet jakautumisessa
09:08 Lisää-suositus
Hyvä video, kiitos paljon! Tässä käsiteltiin paljon itseänikin mietityttäneitä aiheita.
Aspon jakautuminen tuntuu näin sijoittajan näkökulmasta poikkeukselliselta, koska asiasta on ilmoitettu vuosia etukäteen. Kaikissa äkkiseltään mieleen tulevissa jakautumistapauksissa jakautuminen on tapahtunut melko pian sitä koskevan ilmoituksen jälkeen. Nyt kuitenkin tämä on selvästi strategian keskiössä jo tässä vaiheessa.
Kiinnostaisi tietää, miten tämän jakautumisen kanssa odottamisen on suunniteltu luovan omistaja-arvoa. Tästä puhuttiin videollakin paljon. Käsittääkseni näillä osilla ei kuitenkaan ole synergiaa. Onko syynä vain Kasperin mainitsema toisen liiketoiminnan subventointi toisen kassavirralla? Vai halutaanko yhtiöitä ylipäänsä kehittää ennen irti päästämistä? Entä onko taustalla yhtiön velkatilanne ja kovenantit? Vai onko syynä kaikki mainitut?
En nyt toki halua valittaa pitkäjänteisestä suunnittelusta – päinvastoin. En vain itse saa aivan kiinni, mitä johto on ajattelussaan huomioinut, mikä aiheuttaa itselle epävarmuutta. Toisaalta hieman mietityttää, että mitäs jos nyt odotusaikana ei päästäkään tavoitteisiin, niin perutaanko jakautuminen tai pötkitäänkö tölkkiä pidemmälle? Markkina tuntuu olevan hieman samoilla linjoilla osakkeen arvostuksen perusteella.
Pienenä tarkennuksena, että subventointi ei tässä yhteydessä ole ehkä paras termi, kyse on enemmäkin konsernitason pääoman allokoinnista. Analysoinnin haasteena on ollut, että viime vuosina pääomien allokoinnin painopisteet ovat vaihdelleet jakelutoimintojen yrityskauppojen ja ESL:n alusinvestointien välillä. Kumpikin liiketoiminta kyllä pyörii kassavirtapositiivisena, pois lukien ESL, jonka mittavat investoinnit vaativat lisäpääomia. Näitähän kerättiin 45 MEUR vähemmistösijoittajilta, minkä lisäksi aluksiin saadaan tyypillisesti velkaa ~60–70 %.
Nyt tietysti iso kysymys on tuo Leipurin myynnistä saatu 60 MEUR, jolla voitaisiin Telkon kasvua kiihdyttää varsin merkittävästikin. Johto itse sanoi, että tähän varoja aiotaan ensisijaisesti käyttää, mutta itseäni mietityttää tuo konserni emoyhtiön velkalasti (110 MEUR vuoden 2024 lopussa) jakautumisen yhteydessä. En tosiaan tiedä, miten tämä tullaan ratkaisemaan ja minkälaisia vaikutusmahdollisuuksia rahoittajilla ylipäätään on. Näin ollen en pidä mahdottomana, että noita rahoitusvelkoja joudutaan lähivuosina makselemaan takaisin, jotta jakautuminen saadaan vietyä maaliin. Tämä tietysti sitoo aika merkittävästi likviditeettiä ja Aspon kassavirtoja, joten Telkon kannalta vaihtoehto olisi huonompi. Tämä voi myös osaltaan selittää pitkää prosessia, vaikka eihän mikään sano ettei tuota voitaisi selvästi aiemminkin toteuttaa. Suunnitelmissaan yhtiö sanoo pyrkivänsä erottamaan yhtiöt viimeistään vuoden 2029 loppuun mennessä. Pitääkin tästä aiheesta johtoa tentata seuraavassa tulosinfossa/haastattelussa.
Yksi näkökulma on myös yhtiöiden (ESL ja Telko) koko ja kehitysvaihe, sillä suuremmat ja vakaammat liiketoiminnat ovat tietysti pörssisijoittajille helpommin myytävissä. Kovin pieniin yhtiöihin instituutiot eivät edes pysty sijoittamaan. Lisäksi vuonna 2029 ESL:n nykyiset investointiohjelmat ovat maalissa, jolloin myös yhtiön koon pitäisi kaiken järjen mukaan olla nykyistä suurempi. Lisäksi tuolloin pitäisi olla jo varsin hyvä kuva siitä, kuinka paljon uudet tehokkaammat alukset parantavat kannattavuusmarginaaleja., mikä poistaa suurinvestointeihin liittyvää epävarmuutta. Tämä voi niin ikään olla yksi seikka, jota tällä hetkellä yhtiössä pohditaan.
Arvopaperi on haastatellut Rolf Janssonia yhtiön nykytilanteesta ja tulevasta jakautumisesta. Juttu on maksumuurin takana, mutta tässä muutama poiminta siitä:
Tj Jansson toteaa raaka-ainekuljetusten tarjoavan ESL Shippingille hurjan kasvumahdolisuuden. Aspo arvioi ESL:n markkinan kuljetustarpeiden kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uusien vähäpäästöisten laivojen Jansson toteaa olevan jo nyt kannattavampia kuin vanhempi aluskanta.
Telkolle kelpaavat ostokohteiksi vain hyvin kannattavat yritykset ja niistä Aspo on valmis mieluummin maksamaan enemmän kuin ostamaan vähemmän laadukkaita yhtiöitä.
ESL:n ja Telkon bisnesten suuria eroavaisuuksia Jansson tuo esille mainitsemalla muun muassa, että toisessa varaston kierto on muutamia viikkoja, toisessa laivan elinkaari on yli 25 vuotta.
(Kauppalehti mainittu alla, mutta AP:n sivuille pitäisi tämän linkin kuitenkin viedä.)
Toimitusjohtaja Rolf Jansson kertoi yhtiöstään sijoituskohteena. 
Aiheet:
Tässä on Salen kommentit Aspon aluksen myynnistä ja 10 miljoonan euron myyntivoitosta.
Tässä on Kassun ennakkoajatuksia, kun Aspo julkaisee Q3-tuloksensa maanantaina.
Odotamme Aspon Q3-tuloksen kasvaneen vertailukaudesta. Vaikka teollisuuden vaisuna säilyvät volyymit jarruttelevat yhä selkeämpää piristymistä, saa tulos ennusteissamme tukea ESL Shippingin parantuneesta kulutehokkuudesta. Arvioimme kuitenkin Aspon tarkastavan ohjeistuhaarukkansa ylälaitaa alaspäin, sillä tämän saavuttaminen alkaa näyttää jo hyvin haastavalta.
Kasper haastatteli toimitusjohtaja Rolf Janssonia Q3-julkkarien jälkeen.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:07 Kvartaalin kuulumiset
00:47 ESL:n kehitys
01:42 Telko jatkoi tuloskasvua
02:17 Leipurin
03:16 Markkinatilanne
04:51 Leveä ohjeistushaarukka
06:00 M/S Kallio -aluksen erinomainen myyntihinta
07:50 Mihin kassaa tullaan käyttämään?
08:20 Telkon yritysostomahdollisuudet
08:59 Velkaantumisaste
10:23 Jakautuminen vai ESL Shippingin myynti?
12:15 Miksi aika on nyt sopiva?
Kassu on tehnyt uuden yhtiöraportin Asposta Q3-tuloksen selviydyttyä. 
Aspon Q3-tulos oli varsin odotusten mukainen. Kvartaalilla tiedotettu ESL:n alusmyynti laski kuitenkin maltillisesti varustamon kapasiteetin kasvuennusteita sekä myös tulosennusteitamme. Tulospäivänä Aspo myös kertoi suunnittelevansa joko jakautumista tai ESL:n myyntiä vuoden 2026 loppuun mennessä. Vaikka arviomme Aspon osien arvosta on ennallaan, tarkastimme tavoitehintamme 6,8 euroon (aik. 6,5€), sillä laskelmissamme arvoa luova jakautuminen siintää aiempaa arviotamme lähempänä horisontissa. Toistamme lisää-suosituksemme, sillä mielestämme markkinat eivät hinnoittele tämän tarjoamaa potentiaalia vielä täysimääräisesti.
https://www.inderes.fi/research/aspo-q325-ensi-vuonna-eri-teille
Aspon toimitusjohtaja on ostellut osakkeita useamman satsin tulosjulkistuksen jälkeen. Avasin menneellä viikolla vuosien jälkeen myös itse Aspo position, samoin kuin avasin positiot Lassila & Tikanojaan ja Talenomiin. Syynä on yhtiöiden todennäköinen tuleva eriyttäminen, mikä on omien tilastojen perusteella Suomessa vapauttanut omistaja-arvoa 95-100% kaikista tapauksissa ja kohtuullisessa ajassa eriyttämisen jälkeen.
Usein eriyttämistä on myös frontattu kurssinousulla, kunhan eriytys on saanut tarkan aikataulun ja varmistuksen. Nuo kolme osaketta on siten lähinnä tilastoihin ja todennäköisyyksiin perustuvia sijoituksia ja niputan ne pohjahinnoilla sekä suht maltillisilla arvostukertoimilla samaan koriin, enkä niinkään ota kantaa itse yhtiöiden yleiseen tilanteeseen.