Ilmeisesti sama stoori MSN Moneyssa ilman (ainakaan yhtä ärhäkkää) maksumuuria: MSN
Onhan tuo sillä tavalla tietysti ihan ymmärrettävää, että osalla arvoiltaan konservatiivisemmista sijoittajista varmasti menee herneitä nenään firmojen jokavuotisista Pride yms. kampanjoista ja some-postauksista, ja jos kyseessä sattuu olemaan merkittävä sekä äänekäs omistaja, niin onhan se jopa oletettavaa, että yrityksen taholta siihen nyt ainakin jotenkin reagoidaan. Tuonkin jutun mukaan Deere kuitenkin aikoo jatkaa tiellä kohti organisaation moninaisuuden edistämistä, mitä ehkä itse pidän oleellisempana asiana kuin sitä, missä määrin sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä näitä teemoja korostetaan. Olen tietysti itse vähän huono arvioimaan sitä miten paljon tuollainen viestintä on edelleenkin tarpeen kulttuuristen vinoumien oikomiseksi, koska olen itse tanakasti normatiivisessa enemmistössä, vaikkakin sen arvoliberaalina edustajana.
En nyt lähtisi tätä arvioimaan ihan noin konservatiivi/herne nenään -tyylisesti. Tai ehkä juuri tuosta syystä DEI ei enää jaksa kiinnostaa ja herättää enenevästi nyt myös vastarintaa. Omilla aivoillaan ajatteleva ja meritokratiaa kannattava voi olla eri mieltä siitä, kuinka syntymässä saatuja ulkoisia ominaisuuksia pitää yrityksessä korostaa ja mitä sillä saavutetaan.
Esimerkiksi DEI -koulutukset eivät ole tuottaneet parempaa työkulttuuria tai parempaa työn tuottavuutta.
Microsoftin väitetään luopuvan DEI-osastostaan, koska “työ olisi valmis”. Tästä esimerkiksi:
Itse olen sijoittajana vankkumaton MEI:n (Merit, Excellence, and Intelligence) kannattaja, ja ilahtuneena olen huomannut sen nousevan enemmän ja enemmän pinnalle.
Ehkä tuo “herne nenässä” oli miulta tarpeettoman värikäs ilmaus, mutta ihan vilpittömästi kyllä myös kuvittelen, että ainakaan käytännön tasolla - Usassakaan - ei olisi alettu palkata vähemmistön edustajia ihan vaan koska edustavat vähemmistöä.
Nuohan on ihan mainioita kriteerejä. Haaste on vain siitä miten niitä on mitattu tai arvioitu
Niin, mites DEI on tutkimusten mukaan menestynyt? Eikö sen masentavat tulokset ole mielestäsi haaste?
Se, että vaatii mittauksia vieläkin sille, että meritokratian, älykkyyden ja esim. kyvykkyyden pitää vielä osoittaa näyttöä, on vähän masentavaa mielestäni. Noihin kyvykkyyksiin on koko ihmiskunnan edistys perustunut. Ei ihonväriin, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tms.
Toivottavasti DEI-politiikasta yrityksien sisällä luovutaan, mielestäni se on syrjivää niitä kohtaan jotka oikeasti kykyjensä mukaan ansaitsisivat homman mutteivat saa sitä koska pitää olla jokin järjetön monimuotoisuus kiintiö yrityksessä… joillain aloilla jo ihan turvallisuus kysymyskin.
En ollut perehtynyt DEI-hankkeiden menestykseen (nämä hankkeet menevät mielenkiinnon kohteideni ulkopuolelle), mutta tein pikaisen haun ja joo, ilmeisesti monet niistä eivät tuota tuloksia. Toisaalta kaikki satunnaisesti ensimmäisten hakutulosten joukosta poimimani lähteet (linkit listattu alla) mainitsevat syiksi lähinnä asioita, jotka eivät liity monimuotoisuuden, tasa-arvon ja inkluusion lisääntymiseen, vaan siihen että hankkeita on tehty puolivillaisesti, ilman sitoutumista ja samassa hengessä jota ympäristöasioihin liittyen kutsutaan viherpesuksi: puhutaan paljon muttei muuteta toimintaa, ja tehdään asioita joilla ei oikeasti ole vaikutusta. Kuinka moni “checkbox exercise” saa mitään tuloksia aikaan missään
Jos olet todella sitä mieltä, että sulkemalla pois esimerkiksi puolet populaatiosta valittaessa johonkin työtehtävään uutta tekijää, joko alitajuisten tai tahallisten vinoumien tai toimien seurauksena, ei voi vaikuttaa negatiivisesti siihen saadaanko “MEI”-kriteerien mukaan valitsemalla oikeasti paras mahdollinen kandi valittua, minusta tuntuu, ettei meidän ehkä kannatata jatkaa tätä. Suuri ongelmahan on nimenomaan siinä, että “epätyypilliset” hakijat monesti karsiutuvat pois jo ennen kuin päästään mittaamaan heidän soveltuvuuttaan ja kykyjään. Tämä Tietoevryn julkaisema tiedote kuvaa hyvin tilannetta yhdellä alalla, jolla yksi iso vinouma on miesvaltaisuus: Muutos rekrytointi-ilmoituksissa kasvatti naishakijoiden määrää Sitä en tiedä miten Tietoevryn muut hankkeet ovat menestyneet mutta toivon etteivät nyt kuitenkaan ole “positiivisen syrjinnän” tielle lähteneet (mihin tulkitsen sinun viittaavan kommentissasi).
Lamorin strategiajohtaja Johanna Grönroos kertoi Karoliina Loikkaselle, miten Designation heijastaa Lamorin liiketoimintamallia ja tarjoaa sijoittajille läpinäkyvyyttä vihreiden liiketoimintastrategioiden suhteen.
Tämäkin video löytyy täältä: https://www.youtube.com/@inderesnordic
Kannattaa laittaa kanava tilaukseen, hyvää materiaalia englanniksi ja ruotsiksi - sellaista, mitä ei ole “Suomikanavalla”.
Kun yritykset valittavat ettei ole aikaa tai voimavaroja tehdä ESG:tä, niin aina voi vedota ukrainalaisen Ferrexpon esimerkkiin
Even during a time of war, the Group has not lost sight of its ESG goals, publishing two significant projects: a ‘Life Cycle assessment’ for its FDP pellets and a ‘Double Materiality assessment’.
• Later in the year, the Group intends to release its annual ‘Responsible Business Report’ for 2024, which will be defined by the material topics identified in its the Double Materiality Assessment, and an updated Climate Change report, which will assess scenarios for the Group’s carbon targets in light of the war in Ukraine.
Ylellä juttua green hushingista, joka on suomennettu viherhyssyttelyksi. Suomalaiset yritykset aliviestivät vastuullisuustekojaan.
Hänen mukaansa on paljon yrityksiä, jotka tekevät aktiivisesti ja tuloksekkaasti työtä monilla vastuullisuuden osa-alueilla, mutta teoista viestiminen on epäonnistunut.
Jos yritys ei itsekään täysin tiedosta, kuinka vastuullisesti se toimii ja miten sitä voi mitata tehokkaasti ja näkyvästi, se ei taatusti pysty myöskään viestimään tekemisistään kiinnostavasti tai onnistuneesti.
Kannattaa huomata, ketkä puhuvat ja samalla markkinoivat aiheeseen liittyvää kirjaansa.
" Viestintäkonsultti Antti Isokankaan…" " Isokangas on toinen tuoreen Viherpesutalous – näin markkinoit ja viestit vastuullisesti -kirjan kirjoittajista. Toinen on mainostoimisto Hasan & Partnersin toimitusjohtaja Riku Vassinen ."
No, oli tuossa asiaakin, viestiminen on taitolaji. Ei ole helppoa tämä vastuullisuus.
On hyvä huomata, että pörssiyhtiömme ovat aika pieniä eikä niillä ole välttämättä sellaisia resursseja uutisoida ja raportoida asioista kuin isoilla yhtiöillä maailmalla. Yhtiöt joutuvat luonnollisesti miettimään, missä menee raja, jonka jälkeen viestintään tai raportointiin käytetyt panostukset eivät enää kannata. Sijoittajien ja sidosryhmien tiedonjano on suuri mutta tiedon tuottaminen maksaa.
Green hushing tarkoitti alunperin ihan tarkoituksellista vastuullisuuden piilottelua sijoittajilta. Syyhän on se, että vastuullisuus ja etenkin ESG-lyhenne ei kiinnosta juurikaan sijoittajia ja kiinnostus on myös laskussa. Konkreettisia esimerkkejä green hushingista ovat ESG ja muiden vastuullisuussanojen poisto rahastojen nimistä. Esimerkiksi Nordnet poisti ESG-lyhenteen rahastoistaan, mutta indeksi säilyi ESG-versiona. Pienenä huomiona Tokmanni jakoi 2023 vastuullisuusesitteen yhtiökokouksessaan, muttei tänä vuonna. Tämä voi toki johtua siitä, että Tokmanni on vähentänyt suomenkielistä viestintää sijoittajiin.
Yritysten vastuullisuus on noussut megatrendiksi, joka kiinnostaa niin tutkijoita, kuluttajia kuin päättäjiä.
Tähän oikeastaan kiteytyy tämä asia, koska listalta puuttuu sijoittaja ja omistaja.
Tuli vastaan tämmöinen tavallaan hätkähdyttävä LinkedIn-postaus Upright projectilta (toki tavallaanhan on myös ihan päivänselvää että “impact” tai “sustainable” ei mitenkään välttämättä ole sama kuin “esg”:
When analysing the holdings of over 35,000+ mutual funds and ETFs on Upright’s open fund impact database, we identified a clear pattern: different sustainability-related terms (“esg”, “sustainable” and “impact”) in fund names are linked to notably different levels of real-world impact.
ESG-named funds had an average net impact – the sum of holding companies’ positive and negative impacts – of just 11%, not that far above the average for all funds: 3%. Sustainable-named funds scored 17% and impact-named ones 26%.
For professional investors, it’s no surprise that ESG does not equal impact. The ESG concept emerged to measure financial risk from sustainability issues, not the real-world impact of investments.
Miun on tarkoitus kokeilla (jahka ehdin) tuota rahastojen vaikuttavuuden tietokantaa yhden vakuutuskuoren rahastovalikoiman kanssa, valikoima on ainakin päällisin puolin erinomaisen konservatiivinen, eikä palvelussa itsessään ole mitään järkevää työkalua skriinata rahastoja minkään vastuullisuus- tai kestävyysasioiden mukaan. Toivottavasti toi 35000+ rahastoa kattaa edes osan kuoren valikoimasta
Moi! Tänne on toivottavasti eksynyt vastuullisesta sijoittamisesta kiinnostuneita, joten ajattelin jakaa opinnäytetyöni kyselytutkimuksen teille.
Olette jo perehtyneet vuonna 2023 voimaan tulleeseen kestävyysraportointidirektiiviin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD)? Lyhyesti direktiivin tarkoituksena on uudistaa ja vahvistaa sääntöjä liittyen kestävyysraportointiin sekä varmistaa sitä kautta yritysten vastuullisuustoiminnan läpinäkyvyys ja raportoinnin vertailukelpoisuus.
Olisin äärettömän kiitollinen vastauksestanne lyhyeen kyselyyn, jonka tarkoituksena on selvittää, miten tietoisia sijoittajat ovat CSRD-direktiivistä millainen vaikutus sillä on vastuulliseen sijoittamiseen. Olen Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opiskelija ja kerään kyselyllä aineistoa opinnäytetyötäni varten.
Kyselyyn vastaaminen kestää noin 5 minuuttia, ja vastaaminen tapahtuu täysin anonyymisti. Kyselyn vastauksia käytetään ainoastaan opinnäytetyön aineistona, ja opinnäytetyön valmistuttua aineisto hävitetään. Tuloksia pääsee kuitenkin itse tarkastelemaan Theseus-verkkokirjastossa, johon valmis opinnäytetyöni julkaistaan.
Tää on loistava! Mä oon itsekin vasta eilen alkanut katsomaan tarkemmin läpi meidän omia " Taksonomia- ja ilmastotavoitteet"-raportteja yhtiöistä esim tää Fortum ja miettinyt, että miten ihmiset hyödyntää näitä käyttännössä vai hyödyntäkö ollenkaan? Fortum - Inderes
Moikka,
Tiedätkö miten uusi kestävyysraportointidirektiivi tulee vaikuttamaan sinun yritykseen? Järjestämme huomenna webinaarin joka on suunnattu pienille yrityksille. Käymme läpi aikataulua, vaatimuksia ja miten kannattaisi edetä. Tervetuloa mukaan!
@KaroliinaLoikkanen käsittelee kirjoituksessaan yritysten ilmastotavoitteiden ja taksonomian vaikutuksia investointeihin, rahoituskustannuksiin ja sääntelyriskeihin painottaen kestävän kehityksen kasvavaa merkitystä yrityksille EU-lainsäädännön myötä.
Kestävään kehitykseen liittyvät toimintamallit vaikuttavat tulevaisuudessa yrityksiin entistä enemmän. Pariisin sopimuksen mukaiset 1,5 asteen ilmastotavoitetiekartat tulevat pakollisiksi suurille yrityksille vuodesta 2027 eteenpäin. Tämän tuo mukanaan EU:n CSDDD lainsäädäntö, jossa sanktio väärintoiminnasta voi olla 5 % globaalista liikevaihdosta. CSDDD:stä tarkemmin täältä.
Tutkitusti huonoiksi havaitut trendit katoavat vähitellen, kun tosiasiat tunnustetaan. Nyt myös Walmart ilmoitti luopuvansa DEI -periaatteistaan. Hämmentävää tässä DEI:ssä on ollut, että WMT on jopa valikoinut tavarantoimittajia ihmisten ulkoisten ominaisuuksien mukaan
"Walmartin toimitusjohtaja John Furnerin mukaan päätöksellä pyritään siihen, että jokainen asiakas ja työntekijä tuntee olonsa tervetulleeksi.
Walmart ei enää aseta tavarantoimittajia etusijalle etnisen taustan tai sukupuolen moninaisuuden perusteella."
mutta toivon etteivät nyt kuitenkaan ole “positiivisen syrjinnän” tielle lähteneet (mihin tulkitsen sinun viittaavan kommentissasi).
